Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

vitoimien avustuksella” päivärahaoikeuden saaneiden osuus kaikista ansioturvalla olevista on laskenut vuo-
den 1996 noin 40:stä noin 15 prosenttiin vuonna 2002. Määrällisesti kyse on toki edelleenkin suuresta jou-
kosta. Samaan aikaan pelkillä toimilla päivärahaoikeuden saaneiden osuus on romahtanut 30 prosentista
neljään.
Toisin päin tarkastellen kaikista aktiivitoimista – mukaan lukien siis työmarkkinatuen työharjoittelu, työvoi-
makoulutus ja yhdistelmätuki, jotka eivät ainakaan täysimääräisesti kerrytä päivärahan edellytyksenä olevaa
työssäoloehtoa – yhä pienempi osa on edistänyt henkilön päivärahaoikeutta. Kaikista lähimenneisyydessä
aktiivitoimiin osallistuneista oli vuoden 1996 lopussa noin 15 prosenttia sellaisia, jotka saivat ansiopäivära-
haa ja olivat ansainneet sen ainakin osittain toimien avulla. Vuonna 2002 sama osuus oli enää neljä prosent-
tia.
Tärkein yksittäinen muutosta selittävä tekijä on se, että vuonna 1997 työssäoloehtoa pidennettiin kuudesta
kymmeneen kuukauteen. Toinen tärkeä selittäjä on yleisen työllisyystilanteen paraneminen. Toimenpiteissä
olleista suurempi osa on päätynyt töihin. Kolmantena selittäjänä ovat muutokset aktiivisessa työvoimapoli-
tiikassa. Kaikista aktiivitoimista yhä pienempi osa on ollut perinteisiä palkkaperustaisia työllistämistöitä,
jotka lasketaan kokonaisuudessaan ansioturvan työssäoloehtoon.
Ainakin vuoden 1997 uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena oli vähentää työvoimapoliittisten toimenpitei-
den käyttöä ansioturvan ansaitsemisessa ja uudistamisessa. Tässä on siis onnistuttu varsin hyvin. Samalla on
kuitenkin syytä huomata, että kehitys ei ole liittynyt pelkästään työllisyyden paranemiseen. Pidempi työssä-
oloehto on osaltaan aiheuttanut sen, että selvästi pienempi osuus työttömistä on ansiopäivärahalla. Työmark-
kinatuen osuus työttömien toimeentuloturvasta on tarkasteltuna ajanjaksona noussut selvästi.
Työttömyysturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyydet
Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus, mikä aiheutti osaltaan ongelmia eri tulonsiirtojen päällekkäisyyden
tutkintaan. Lisäongelmia aiheutti se, että toimeentulotukitiedot ovat aineistossa vuositasolla, kun taas
työttömyyttä koskevat tiedot ovat yksityiskohtaisempia.
Päädyimme tutkimaan, missä määrin erilaiset työttömien ryhmät ovat asuneet kotitalouksissa, jotka ovat
samana vuonna saaneet myös toimeentulotukea – ja toisin päin. Tutkimme myös tuen saannin intensiteettiä.
Tarkastelimme aikaväliä 1990-2002.
Toimeentulotuen ja työttömyysturvan päällekkäisyydestä tuli 90-luvun laman ja massatyöttömyyden myötä
laajaa ja pysyvää. Tätä kehitystä näyttää pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisen ohella vauhdittaneen erityisesti
työmarkkinatukiuudistus vuonna 1994. Viimesijainen toimeentulotuki täydentää jatkuvasti ja suuressa
osassa tapauksia juuri työmarkkinatukea.
Työttömät ovat viime vuosina jakautuneet suurin piirtein kahtia ansioturvalla ja työmarkkinatuella oleviin.
Näiden kahden ryhmän taloudellinen tilanne poikkeaa toisistaan täysin. Polarisaatio on lisääntynyt, kun an-
75