Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

täyttää kylläkin laskelmiemme mukaan työssäoloehdon, mutta ei tule ”viitetyöttömien” aineistoon, koska hän
työttömäksi jouduttuaan saa työmarkkinatukea.
Sen sijaan em. asiat vaikuttavat, kun tarkastellaan laajemmin työssäoloehdon täyttämistä ja päivärahaoikeu-
den uusimista. Laajemmissa tarkasteluissa edellä mainitut asiat kuitenkin vaikuttavat toisiaan kumoavasti,
joten ehdon täyttäneiden määrä kokonaisuutena tuskin vääristyy merkittävästi.
Työssäoloehdon määrittämisessä on tehty yksi poikkeus. Osoittautui, että osalla ”tulokkaiden” otokseen
poimituista ”työn kautta” työmarkkinatuelle tulleista oli edellisen kahden vuoden aikana selvästikin työssä-
oloehdon täyttävä määrä työtä. Koska henkilöt ovat kuitenkin työttömäksi tultuaan saaneet työmarkkinatu-
kea, on ilmeistä että tämä työ ei riittävän suurelta osin ole täyttänyt työaika- ja/tai palkkaehtoja. Kuten jo
todettua, tällaisen työn esiintyminen lienee suurinta juuri opiskelijoiden ja siten työmarkkinatulokkaidenkin
keskuudessa.
Koska henkilöt kuitenkin ovat tulleet työmarkkinatuelle, on heidät pidetty tulokkaiden aineistossa. Työssäoloehdon
täyttämisen seurantaa ajatellen on kuitenkin tehty sellainen poikkeus, että työssäolon määrästä riippumatta
on katsottu, ettei tulokkaiden viitetyöttömyysjakson alussa ole täytetty työssäoloehtoa. Tämän poikkeuksen
vaikutus on ylimalkaan pieni, eikä se tule tämän raportin tarkasteluissa esille.
Aineistojen muodostus lyhyesti ja joitakin numerotietoja
Vuosina 1994-2002 on aineistossamme yhteensä 665 744 alkavaa työttömyysjaksoa, jotka jakautuvat
126 970 henkilölle. Näistä henkilöistä sellaisia, joilla on yksi alkava jakso ko. aikavälillä, on 25 prosenttia.
90 prosentilla on enintään 10 jaksoa. Noin prosentilla on vähintään 35 työttömyysjaksoa.
Työttömyysjaksojen mediaanikesto on 49 päivää, keskiarvo 127 päivää. Lyhyitä jaksoja on siis hyvin paljon.
Aineistosta on poimittu kaikille jaksoille mahdollinen edeltävä työttömyysjakso. 10 prosenttia kaikista jaksoista
on sellaisia, että samalle henkilölle ei löydy edeltävää työttömyysjaksoa. Useimmiten aikaväli edellisen
jakson päättymisestä kyseessä olevan jakson alkamiseen on lyhyt - mediaaniväli on 53 päivää. Keskiarvo
on 182 päivää. On siis tyypillistä, että lyhyiden työttömyyksien välinen aika on sekin usein lyhyt.
Aineiston poimintaan luodaan yleiskatsaus kaaviossa 1. Tarkasteluun otetaan siis vuosina 1995-2001 alkaneet
työttömyysjaksot, joita on 525 906. Nämä jaksot jakautuvat 111 750 henkilölle. Alkavat jaksot jakautuvat
melko tasaisesti ajanjakson eri vuosille. 26 prosentilla henkilöistä on yksi jakso, ja 92 prosentilla niitä on
enintään kymmenen. Enimmillään alkavia työttömyysjaksoja näiden neljän vuoden aikana on samalla henkilöllä
264.
Kuten kaavioista käy ilmi, tarkastelu aloitetaan ensimmäisestä aikavälillä 1995-2001 alkaneesta jaksosta.
Noin 40 prosentilla tämä ensimmäinen jakso on alkanut vuonna 1995, ja viidellä prosentilla vuonna 2001.
85