Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Edellä mainittujen summien lisäksi voidaan tietyissä tilanteissa tukia korottaa esimerkiksi henkilön osallistu-
essa työmarkkinapoliittisiin toimiin. Kaikkia mainittuja etuuksia on mahdollista saada myös ”soviteltuina”,
jolloin pienet tulot vähentävät tukien määrää, kuitenkin siten että lisätulojen myötä käteen jäävät tulot kasva-
vat. 4
Sovitellun päivärahan ehtoja muutettiin vuonna 1997, samoin ansiosidonnaisen päivärahan määräytymistä.
Ennen vuotta 1997 sovittelussa pienennettiin päivärahaa 80 prosentilla siitä osasta tuloja, joka ylitti 750
markkaa. Tämän jälkeen ”vapaata tuloa” ei ole ollut, vaan päivärahaa on kaikissa tapauksissa pienennetty 50
prosentilla saadusta tulosta. Vuoden 1997 uudistuksen jälkeen ansiopäivärahan taso on määritelty uudelleen
aina, kun työssäoloehto on täytetty uudelleen (uusi päiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % edellisestä).
Aiemmin työtön saattoi säilyttää alkuperäisen päivärahan tason hyvinkin pitkään tekemättä kuitenkaan töitä
vastaavilla ansioilla.
4.2 Tuen kesto
Työmarkkinatuki on pääosin kestoltaan rajoittamaton. Sen saanti voi kuitenkin keskeytyä, jos henkilö kiel-
täytyy hänelle osoitetusta työpaikasta tai aktivointitoimesta. Lisäksi sen saannissa on rajoituksia alle 25vuotiailla,
joilla ei ole ammattitutkintoa. Työmarkkinatuessa on lisäksi ns. odotusaika, kun ammatillista koulutusta
vailla oleva henkilö tulee työmarkkinoille. Tällöin tukea maksetaan vasta, kun henkilö on ollut työvoimassa
(työssä, yrittäjänä, työvoimapoliittisessa toimessa tai työttömänä) vähintään viisi kuukautta.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan yleensä 500 työttömyyspäivän ajalta – sekä yleissääntö että poikkeukset
ovat samoja ansio- ja peruspäivärahassa. Työttömyyspäivällä tarkoitetaan arkipäivää, joita on lain mukaan
kuukaudessa 21,5 kappaletta. Näin 500 päivää tarkoittaa tuen maksamista noin kahden vuoden työttömyyden
ajalta. Päivät kuluvat, kun henkilö on avoimesti työttömänä – esimerkiksi työvoimakoulutukseen osallistumisesta
maksetaan vastaavan suuruista korvausta, mutta päivärahan enimmäisaika ei kulu.
500 työttömyyspäivän enimmäismäärä voi siis yhtä hyvin koostua yhdestä yhtäjaksoisesta työttömyydestä
kuin lukuisasta määrästä lyhyempiä työttömyysjaksojakin.
Pääasiallinen poikkeus enimmäiskestoon on ikääntyville työttömille annettava ns. lisäpäiväoikeus. Jos henkilö
saavuttaa tietyn iän ilman, että 500 päivää on ehtinyt kulua loppuun, jatkuu hänen päivärahaoikeutensa
keskeytyksettä. Tämän ns. ”työttömyyseläkeputken” tai ”työttömyysputken” ikärajaa ja ehtoja on muutettu
useaan otteeseen. Karkeasti sanottuna ikärajan lisäksi pääasiallisena ehtona on, että henkilöllä on riittävästi
työhistoriaa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
4 Ainakin, kun yhtälössä ovat mukana vain lisätulot ja maksettu työttömyysetuus. Jos henkilö saa samanaikaisesti myös
muita etuuksia, voi käydä niin etteivät käteen jäävät tulot kasva.
23