Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Koska tukien päällekkäisyys keskittyy nimenomaan työmarkkinatuen saajiin, tarkastelimme vielä tätä ryh-
mää erikseen. Mittarista riippumatta tuen intensiteetin kehittyminen tarkasteluaikana noudattaa samaa kaa-
vaa. Mittarin tiukentaminen luonnollisesti vähentää niiden osuutta, jotka ovat saaneet toimeentulotukea niin
paljon.
Vuonna 1994 työmarkkinatukijärjestelmä oli uusi ja tuella oli vähän väkeä, jotka kaikki olivat uusia tulijoita.
Tämä näkyy myös toimeentulotuen saannissa, joka oli vähäisempää kuin myöhemmin. Vuosina 1995-97 niin
tuen saannin yleisyys kuin intensiteettikin nousivat, ja vuoden 1998 toimeentulotukiuudistuksen myötä seu-
rasi notkahdus. Vuonna 2001 tapahtui taas selvää nousua. Koska kuukausikäyrien muoto seurailee muita
käyriä vuoteen 2000, johon asti nämä tiedot aineistossa ovat, on syytä olettaa että niissä on tapahtunut vas-
taava nousu vuonna 2001.
Viimeisimpien tietojen mukaan siis työmarkkinatukea vuoden aikana vähintään kaksi kuukautta saaneista
noin puolet asuu talouksissa, jotka ovat saaneet myös toimeentulotukea. Noin kolmasosalla tuki jää alle 500
euron per OECD-kulutusyksikkö – kahdella kolmasosalla on kyse siis työmarkkinatuen suuruuteen nähden
ainakin kohtuullisen merkittävistä summista.
Joka kymmenennessä kotitaloudessa tukea on saatu vähintään 2000 euroa vuoden per kulutusyksikkö vuoden
aikana. Suurin piirtein yhtä moni on saanut tukea vuoden jokaisena kuukautena. Yli kuutena kuukautena
tukea saaneita on noin kolmasosa työmarkkinatuella olleista.
7.3 Päällekkäistapausten taustoista
Keitä toimeentulotukea saavat työttömät sitten ovat? Vastaus on tähän mennessä jo sikäli selvä, että ilmiö on
selvästi yleisin työmarkkinatukea saavien keskuudessa. Taulukossa on tarkasteltu tätä ryhmää joidenkin taustamuuttujien
kautta uusimpien saatavilla olevien tietojen avulla.
Taulukkoon on otettu vuonna 2002 vähintään kaksi kuukautta työttömänä työmarkkinatuella olleet. Heidät
on eroteltu kotitalouden samanaikaisen toimeentulotuen saannin mukaan karkeasti kolmeen ryhmään. Noin
puolella kotitalous ei ole lainkaan saanut toimeentulotukea, ja noin neljänneksen kokoiset ryhmät ovat saaneet
sitä jonkin verran tai hyvin merkittävästi. 22
Taustamuuttujien mukaiset erot ovat suurin piirtein odotettuja ja suurelta osin melko vähäisiä. On syytä
muistaa, että myös toimeentulotuen hakematta jättämisessä eli alikäytössä on todennäköisesti eroja tausta-
22 Joissakin tarkasteltavissa muuttujissa oli hiukan puuttuvia tietoja, mistä syystä summa ei kaikissa kohdissa ole sama
18504. Edellisen 2 vuoden työhistoriaa (2000-2001) kuvaavassa muuttujassa viimeisenä mainittu luokka (työvoimassa
alle 40% ajasta) on syrjäyttänyt muut luokat. Prosentteja laskettaessa työllä on tarkoitettu avoimien työmarkkinoiden
työtä.
67