Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Ensin poimitaan ”viitetyöttömien” otos. Sellaiset henkilöt, jotka tulevat ”viitetyöttömiksi” ensimmäisen ai-
kavälillä alkaneen jakson perusteella, eivät voi olla samanaikaisesti myös ”tulokkaita”. Tämän rajoituksen
syynä on, että tulokasryhmään tulee vain henkilöitä jotka saavat työmarkkinatukea. Sellaiset henkilöt, jotka
ovat tulleet työvoiman ulkopuolelta töihin, täyttäneet työssäoloehdon ja jääneet sen jälkeen ensi kertaa työt-
tömiksi, otetaan ”viitetyöttömien” ryhmään.
Sen sijaan ryhmien päällekkäisyys on mahdollista, jos henkilö on ”tulokas” ensimmäisen työttömyysjakson
perusteella, ja ”viitetyötön” myöhemmin. Onhan täysin loogista, että työmarkkinatulokas voi myöhemmin
täyttää työssäoloehdon ja tulla työttömäksi päivärahalla. Mikäli tätä päällekkäisyyttä ei olisi sallittu, olisi se
ainakin jossain määrin vääristänyt tulokkaiden myöhemmän työmarkkinauran seurantaa (aikavälillä myö-
hemmin päivärahalle tulleet olisi määritelmän mukaan suljettu pois).
Liitteenä olevat aineiston muodostamista kuvaavat kaaviot pyrittiin rakentamaan siten, että kaikki henkilöt
päätyisivät johonkin ryhmään - joko tutkimusryhmiin tai muihin kaavioiden päätepisteisiin (”epävarmat ta-
paukset” jne.). Kuitenkin 600 tapausta jäi ilman luokkaa. Nämä henkilöt ovat sellaisia, joiden edeltävä työt-
tömyys on päättynyt samana vuonna, mutta alkanut jo ennen vuotta 1994. Edeltävälle työttömyysjaksolle ei
siis ole määritelty työssäoloehtomuuttujaa. Kyseessä ovat siis henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä lähes
500 päivää ja sen jälkeen täyttäneet työssäoloehdon uudelleen. Päätimme kuitenkin rajata tämän joukon aineistosta
pois, sillä samanlaisia tapauksia tulee mukaan muutenkin huomattava määrä viimeistään seurantavaiheessa.
Joukon sisällyttäminen mukaan poimintaan olisi tuonut myös teknisiä, jaksotietojen rajoituksiin
liittyviä ongelmia ja epävarmuustekijöitä.
Viitetyöttömät
Sen määrittäminen, alkavatko maksupäivät työttömyysjakson alkaessa nollasta, on sangen mutkikasta. Tämä
proseduuri on esitelty kaavioissa 2-4. Kaavioon 4 on merkitty, miten paljon aineiston henkilöitä mihinkin
kategoriaan päätyi.
Kaiken kaikkiaan sellaisia jaksoja, joissa maksupäivät alkavat suurella varmuudella nollasta, on 78 892. Nämä
jakautuvat 53 811 henkilölle. Työttömyysturvan maksupäivät nollautuvat aikavälillä 1995-01 vähintään
kaksi kertaa noin 31 prosentilla näistä henkilöistä.
Edellä mainituista, ”viitetyöttömien” ryhmään poimituista henkilöistä 32 prosenttia saa määritelmämme mukaan
peruspäivärahaa ja selvä enemmistö siis ansiopäivärahaa. Luonnollisesti ”viitetyöttömien” viitejaksojen
alku painottuu aikavälin alkupäähän, koska on poimittu ensimmäinen ehdot täyttävä jakso. Vuonna 1995 - 96
alkoi molempina neljäsosa viitetyöttömyyksistä, vuosina 1997-99 hieman yli kymmenen ja 2000-2001 noin
kahdeksan prosenttia vuosittain. Ansiopäivärahalle ja peruspäivärahalle tulevat jakautuvat suunnilleen samalla
tavalla aikajaksolle, peruspäivärahalaisia on hieman enemmän 1995 ja vähemmän 1997-98.
86