Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

si. Ensinnäkin maksupäivien laskenta voidaan nollata niillä, jotka täyttävät työssäoloehdon uudelleen. Toi-
sekseen tämä mahdollistaa sen tarkastelun, missä vaiheessa päivärahakautta työssäoloehto yleensä täytetään
uudelleen: miten paljon edellistä päivärahakautta ehti kulua ennen nollausta.
Päivärahakauden uusimista tarkastellaan siis ainoastaan niillä, joilla asia on todella realisoitunut ja henkilö
on palannut työttömäksi. Luonnollisesti on olemassa suuri määrä työllistyneitä, jotka ovat työttömyydestä
poistumisensa jälkeen täyttäneet työssäoloehdon, ja joiden maksupäivät alkaisivat nollasta, mikäli he sattui-
sivat joskus jäämään uudelleen työttömiksi.
Kaavion 1 tapaus 1 havainnollistaa melko yksinkertaista tilannetta, jossa tarkasteluhetkellä (aika t+n) on
kulunut viitetyöttömyyden alun jälkeen 493 maksupäivää. Työssäoloehtoa kartuttavaa aikaa on kertynyt 33
viikkoa edellisen 24 kuukauden aikana. Mikäli tapauksen 1 henkilö ei enää palaa työttömäksi, näkyy hän
tarkasteluissamme juuri ennen portaan täyttymistä työttömyydestä poistuneena.
Päivärahakauden mahdollista uusimista koskien on seurannassa huomioitu työssäoloehdon muutos vuonna
1997. Seurantajärjestelmässä muuttuu paitsi ehdon pituus (kuudesta kymmeneen kuukauteen), myös ehdon
tarkasteluajan määrittely. Vuosina 1995-96 ”nollausehdon” (päivärahakausi ei ole vielä päättynyt) tarkasteluaika
oli 8 kuukautta, alkuehdon (ei lainkaan aiempaa päivärahaa) ja paluuehdon (edellinen kausi käytetty
loppuun asti, henkilö pudonnut päivärahalta) tarkasteluaika 24 kk. Vuodesta 1997 alkaen kaikkien ehtojen
tarkasteluaika on ollut 24 kuukautta.
Lisäksi mukaan lasketaan vain edellisen päivärahan nollauksen jälkeen karttunut aika. Kun henkilön maksupäivät
nollataan, nollataan samalla myös työssäoloehdon kertyminen. Vuodesta 1997 eteenpäin tarkastelujaksona
on siis ollut aika edellisen viitejakson alkamisesta, kuitenkin enintään 24 kuukautta.
Kaavion 1 tapauksessa 2 on esitetty tilanne, jossa työn ja työttömyyden vaihtelu johtaa maksupäivien nollaamiseen.
Viitetyöttömyyden alun jälkeen henkilö on kahteen otteeseen ollut työssä tai palkkaperustaisessa
toimessa kerrallaan noin puolen vuoden ajan, ja kahteen otteeseen työttömänä. Kun kolmas työttömyysjakso
alkaa, on työssäoloehtoa kartuttavaa aikaa kertynyt 53 viikkoa. Näin ollen henkilö uusii päivärahajaksonsa,
mitä kaaviossa havainnollistetaan seuraavalle riville siirtymisenä. Sekä maksupäivien että uuden työssäoloehdon
laskenta aloitetaan nollasta. Alkava jakso nimetään järjestelmässä ”viitejakso 2”:ksi.
Kun tilannetta tämän jälkeen työttömyysjakson päättyessä tarkastellaan, on maksupäivien ja työssäoloehtoa
kartuttavan ajan ”saldo” laskettu toisen viitejakson alkamisesta eteenpäin (esim. tapauksen 2 ajankohta t2+n).
Seurantajärjestelmässä on vielä mahdollista nollata päivärahakausi toisenkin kerran. Tällöin muodostetaan
”kolmas viitejakso” tai ”kolmas nollapiste”, josta alkaen maksupäivät kuluvat ja työssäoloehtoa kartuttava
aika kertyy.
98