Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Merkittävin ”epäjatkuvuus” on havaittavissa tarkasteltaessa työllistyneen perhetyyppiä. Parisuhteessa asuvat,
joilla on lapsia, ovat jossakin määrin yliedustettuina portaan tienoilla työllistyneiden joukossa. Erityisen
selvästi tämä näkyy verrattaessa osuuksia niihin, jotka ovat työllistyneet vasta päivärahalta pudottuaan. Tämä
tulos antaa mahdollisen osaselityksen porrasvaikutuksen näkymiseen: työttömyyspäivärahaa saatetaan ”käyt-
tää” muihin tarkoituksiin kuin aktiiviseen työnhakuun. Yksi tällainen tarkoitus näyttäisi olevan lastenhoito
ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Yksinhuoltajilla vastaavaa efektiä ei näy – ilmeisesti ansiosidonnainenkaan
päiväraha ei anna mahdollisuuksia jättäytyä yksin hoitamaan lapsia.
Liitekuvioina olevissa hasarditarkasteluissa perhetyypin vaikutus ei näy kovin selvästi, joten mistään suuresta
vaikutuksesta ei ole kysymys. Sen sijaan kun tarkastellaan vain sitä, onko perheessä pieniä lapsia, nähdään
selvä ero ”lapsellisten” ja muiden välillä. Liitekuviossa nähdään tilanne niillä, joilla on alle 2-vuotias lapsi.
Alle 7-vuotiaiden lasten kohdalla nähdään samanlainen tilanne. Nuorten lasten vanhempien työttömyyden
päättymisen todennäköisyys on kautta linjan korkeampi ja porrasvaikutus näkyy sekä heillä että muilla työttömillä.
Nuorten lasten vanhemmilla näyttäisi kuitenkin olevan hiukan terävämpi porrasvaikutus, eli enemmän
juuri 700 päivän tienoilla päättyneitä työttömyyksiä. Tämä puoltaa ajatusta ansioturvan käytöstä lastenhoitoon.
Tällaisten tulosten suuruutta ei ole syytä liioitella. Jo taulukosta 1 näkee, että pienten lasten ilmaantuminen
perheeseen ei suinkaan automaattisesti aiheuta työttömäksi jättäytymistä. On kuitenkin mahdollista, että porrasvaikutus
osittain selittyy tällaisilla ”sapattivapaan” ottamisilla. On tietysti toinen asia, miten tuomittavaa
esimerkiksi lastenhoito tai omaishoito työttömyyspäivärahan turvin sitten on.
5.4 Turvan taso ja korvaussuhde – indikaattorina tulot
Tutkimuksessamme oli alun perin tarkoitus tarkastella myös työttömyysturvan absoluuttisen tason ja korvausasteen
(kuinka suuri korvaus on aiempiin tuloihin verrattuna) vaikutusta työttömyyden päättymiseen. Valitettavasti
osoittautui, että koska tulotiedot ovat aineistossamme vuositasolla ja työssäolotiedot päivän tarkkuudella,
ei tarkkaa korvausastetta voitu laskea.
Korvausasteen indikaattorina voidaan kuitenkin käyttää työttömyyttä edeltäviä tuloja. Luonnollisesti tässäkin
on se epävarmuustekijä, että vuositulot eivät kerro henkilöiden päivä- tai kuukausipalkkaa. Kun viitetyöttömät
kuitenkin aloittavat työttömyytensä ”nollapisteestä”, ovat edeltävät tulot todennäköisesti kohtuullisen
hyvä estimaatti työttömyyttä edeltävistä tuloista ja siten epäsuorasti myös työttömyysturvan tasosta ja korvausasteesta.
Epävarmuustekijöiden vuoksi olemme käyttäneet muuttujaa melko karkealla tasolla. Olemme valinneet indikaattoriksi
viitetyöttömyyttä edeltävän vuoden ansiotulot. Henkilöt on tämän muuttujan pohjalta jaettu kol-
36