Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Erittäin suuri osa uusimisista tapahtuu aivan päivärahakauden alkuvaiheessa. Tässä lienee suurelta osin kyse kahdesta erillisestä työttömyyskaudesta, joiden välillä on saattanut kulua pitkäkin aika työelämässä. Vain seitsemän prosenttia kaikista ansioturvansa uusineista on tehnyt sen pudottuaan jo päivärahalta. Ylipäätään päivärahakauden loppuvaiheessa ansioturvansa uusijoita on kokonaisuuteen nähden vähän. Hasarditarkaste- luissa nähdään kuitenkin samantyyppinen porrasvaikutus kuin työttömyyden päättymistä tarkasteltaessakin: uusimisen todennäköisyys kasvaa, kun päivärahakauden loppu lähenee. Vastaavaa vaikutusta ei nähdä perusturvan saajilla. 48
6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN SAANNISSA Tässä luvussa keskiössä on työvoimapolitiikan rooli ansioturvan ansaitsemisessa ja uusimisessa. Lyhyesti tutkimuskysymykset ovat seuraavat: • Miten usein päivärahaoikeus ansaitaan tai uusitaan (kokonaan / osittain) työvoimapoliittisten toimien avulla? • Kuinka suurta osaa kaikista työvoimapoliittisista toimista ”käytetään” päivärahaoikeuden ansaitsemiseen tai uusimiseen? • Onko nähtävissä järjestelmän jonkinlaista ”väärinkäyttöä” siinä mielessä, että hankittaisiin päivärahaoikeus pienimmällä mahdollisella vaivalla ja jättäydyttäisiin sen varaan sekä • Miten em. asiat ovat 90-luvun puolivälistä muuttuneet vuoteen 2002 mennessä? Näiden asioiden selvittämiseksi hyödynnämme jo aineistoja poimittaessa (ks. liiteluku 1) kaikille vuosien 1995-2002 työttömyysjaksoille määriteltyä tietoa siitä, täyttyykö työssäoloehto laskennallisesti jakson alussa. Laskimme myös, miten paljon työssäoloehtoa kartuttavaa aikaa henkilölle oli kertynyt (riippumatta siitä, olisiko ehto täyttynyt vai ei). Tässä luvussa keskeiseksi muodostuu tieto siitä, miten paljon työssäoloehtoon luettavia työvoimapoliittisia toimia henkilöllä on tarkasteluaikana. Tätä suuretta käsitellään siinä muodossa, että on laskettu toimien osuus kaikesta työssäoloehtoa kartuttavasta ajasta. Koska luvussa käsitellään kaikkia työttömyysjaksoja tai jotakin niiden osajoukkoa – eikä ”viitetyöttömien” aineistoa – ei voida tarkalleen tietää, onko työssäoloehdon laskennallinen täyttyminen johtanut <strong>työttömyysturva</strong>n maksupäivien nollaukseen. Jos työssäoloehto olisi jakson alkaessa täyttynyt, voivat päivät silti jäädä nollaamatta, koska ne on äskettäin juuri nollattu. Toisaalta, jos työssäoloehto ei juuri kyseisen jakson alkaessa täyty, ei tämä tarkoita välttämättä sitä, ettei henkilö voisi olla ansioturvalla – hänhän on voinut täyttää työssäoloehdon jo aiemmin, ja 500 päivää ei ole vielä kulunut umpeen. Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta katsomme, että esitetyt luvut ovat luotettavia. Tutkimuksen kuluessa olemme laskeneet toimien roolia työssäoloehdon täyttämisessä hyvin monella vaihtoehtoisella tavalla erilaisille populaatioille, ja tulokset ovat pitkälti samanlaisia laskentatavasta riippumatta. Esimerkiksi ”viitetyöt- 49
Page 2 and 3:
ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5:
Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7:
teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9:
qualified without any open market e
Page 10 and 11: Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13: 6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15: 1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17: Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19: 2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21: motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23: kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25: sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27: Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29: kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31: ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33: Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37: Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45: Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103: Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105: Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107: Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109: LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111:
si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113:
jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115:
Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117:
LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119:
Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?