Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Kuviossa 23 on vertailtu niiden työttömyysjaksojen osuutta, jotka ovat päättyneet työllistymiseen avoimille työmarkkinoille, eri tutkimusryhmien välillä ja viitejakson pituuden mukaan. Vertailu paljastaa mielenkiin- toisia eroja ryhmien välillä. Päivärahan saajien osalta tulokset ovat tuttuja ja odotettuja: mitä pidempään työttömyys kestää, sitä epäto- dennäköisempää on sen päättyminen avoimille työmarkkinoille työllistymiseen – sitten kun se ylipäätään päättyy. Peruspäivärahan saajien jaksot päättyvät ensin hieman harvemmin avoimille työmarkkinoille, mutta vuoden työttömyyden jälkeen jo yhtä usein kuin ansiopäivärahalla olevienkin. Kun viitetyöttömyys on kestä- nyt yli kaksi vuotta, on peruspäivärahalla työttömyytensä aloittaneen työllistyminen avoimille työmarkki- noille jo todennäköisempää. Tulokasryhmien kohdalla taas on mielenkiintoista havaita, että osuus on huomattavasti tasaisempi kuin päi- värahan saajilla. Ne, joilla on jo ennen työmarkkinatuelle tuloaan kokemusta töistä, työllistyvät odotetusti melko merkittävästikin useammin kuin muut. Todennäköistä on, että tulokkaille saataisiin lähes yhtä dramaattisesti laskeva käyrä kuin päivärahalaisillekin, jos heidän kohdallaan laskettaisiin yhteen ”hyvät” tai ”legitiimit” työttömyyden päättymisen tavat. Luulta- vasti niiden osuus, jotka aloittavat opiskelun, menevät suorittamaan asevelvollisuuttaan tai työllistyvät, on suurimmillaan työttömyyden alkupuolella. Loppua kohti työvoimapoliittisten toimien ja muiden työttömyydestä poistumisen tapojen osuus todennäköisesti nousee. Teimme myös luvussa 5 tehdyn tapaiset hasarditarkastelut pelkästään viitetyöttömyyden päättymisestä ansioja peruspäivärahalla. Porrasvaikutus on nähtävissä myös silloin, kun työttömyys kestää yhtäjaksoisesti koko päivärahakauden. Selvimmin tämä näkyy työttömyyseläkkeelle päätyneillä, mutta syy on rakenteellinen: etuuden ehtona on 500 työttömyyspäivää. Käytännössähän nämä henkilöt eivät poistu työttömyydestä, etuuden nimi ainoastaan vaihtuu. Porrasvaikutus on kuitenkin nähtävissä viitetyöttömyyden päättymisen hasardeissa myös silloin, kun yhtäjaksoisesti 500 maksupäivän tienoille kestänyt työttömyys päättyy avoimille työmarkkinoille tai työvoimapoliittiseen toimeen. Vaikutusta ei näy peruspäivärahalla olevilla, joten tulos tukee luvun 5 analyyseja. Näiden analyysien esittäminen ei kuitenkaan tuo varsinaisiin kannustintarkasteluihin mitään lisää. Tulokset ovat kaiken lisäksi epävarmoja: kun poimitaan vain avoimille työmarkkinoille tai toimeen päättyneet työttömyydet, on niitä yhtäjaksoisesti koko päivärahakauden kestäneissä jaksoissa hyvin vähän. Näin ollen hasardikin lasketaan sangen pienestä määrästä jaksoja. Näistä syistä emme esitä tarkasteluja tässä. Myös yhtäjaksoiset pitkät työttömyydet ovat luonnollisesti mukana luvun 5 kannustintarkasteluissa. 90
Tehdään kaikille 1994alkaneille työttömyysjaksoille joukko muuttujia Otetaan tarkasteluun 1995-2001 alkaneet työttömyysjaksot. Kaavio 1. Aineistojen poiminta - yleiskuva Epävarmat ja rajatapaukset ”Viitetyöttömyyden” tarkastelu ja poiminta (ks. kaaviot 2-4) Viitetyöttömät tutkimusaineistoon (ansio/peruspäiväraha) + joukko työttömyyden alkamista kuvaavia muuttujia 91 Palautetaan tarkasteluun ne, jotka saattavat olla ”tulokkaita” ”Tulokkaiden” tarkastelu ja poiminta (ks. kaavio 5) Tulokkaat omaan tutkimusaineistoonsa Ryhmät (töiden kautta / suoraan), joukko työttömyyden alkamista kuvaavia muuttujia Ei ole viitetyötön eikä tulokas
Page 2 and 3:
ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5:
Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7:
teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9:
qualified without any open market e
Page 10 and 11:
Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13:
6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15:
1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17:
Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19:
2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21:
motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23:
kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25:
sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27:
Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29:
kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31:
ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33:
Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35:
600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37:
Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39:
5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41:
Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43:
mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45:
Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47:
Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49:
Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51:
Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 104 and 105: Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107: Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109: LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111: si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113: jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115: Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117: LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119: Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?