Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Hazard
7,0E-3
6,0E-3
5,0E-3
4,0E-3
3,0E-3
2,0E-3
1,0E-3
0,0E0
0 200 400 600 800 1 000 1 200
S4TYOTS
nollatk
ansiopvr
peruspvr
Kuvio 5 Työttömyyskauden päättymisen hasardit kertyneiden maksupäivien mukaan. Analyysit tehty 4
vuoden maksupäiväkertymästä (yksi luku per henkilö).
Maksupäivien neljän vuoden kertymän jakauma nähdään liitteenä olevassa kuviossa 24. Siinä voidaan nähdä
lievää kasaumaa 700 kalenteripäivän tienoilla, mutta huomattavasti selvemmin tämä vaikutus nähdään ha-
sardien avulla kuviosta 5. Jakaumakuvion lopussa näkyy piikki, joka osoittaa että osa henkilöistä on ollut
työttömänä koko mainitun neljän vuoden ajan.
Kaiken kaikkiaan porrasvaikutus on siis selvästi näkyvissä molemmantyyppisissä tarkasteluissa. Vaikutuk-
sen suuruuteen palataan tässä luvussa myöhemmin. Näyttää siltä, että kalenteripäivissä mitaten voidaan katsoa
porrasvaikutuksen alkavan (päivärahan päättymisen ennakointina) noin 600 kalenteripäivän kohdalta ja
jatkuvan noin 800 kalenteripäivään asti. Toisin sanoen vaikutus näkyy – odotetusti – itse portaan molemmin
puolin.
Seuraavassa tarkastelussa nähdään mielenkiintoinen ilmiö, kun hasardeja tarkastellaan työttömyyden päättymisen
tavan mukaan. Mukana ovat ainoastaan ansiopäivärahalla työttömyytensä aloittaneet. Porrasvaikutus
näyttäisi nimittäin olevan jopa suurempi työvoimapoliittisiin toimiin kuin avoimille työmarkkinoille siirryttäessä.
Tämä tosin johtuu osittain siitä, että toimiin siirtymisen todennäköisyys on työttömyyden alkuvaiheessa
paljon työllistymistä alhaisempi. Joka tapauksessa tämä herättää mielenkiintoisen kysymyksen siitä,
ketä porras oikeastaan kannustaa – työtönhän voi kyllä pyrkiä portaan lähestyessä toimiin, mutta hän ei yksin
päätä niihin pääsystä.
Työvoiman ulkopuolelle päättyneissä työttömyyksissä ei porrasvaikutusta juurikaan näy. Myöskään viitetyöttömyyden
alkuvuosi ei näyttäisi vaikuttavan järin paljon vaikutuksen olemassaoloon tai vahvuuteen.
31