Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

mm. se että mitä enemmän sitä harjoitetaan, sen kalliimmaksi se (hallinnollisesti) tulee, mikä kumoaa sen
mahdollisia hyötyjä.
Tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa on tutkittu, miten ansioturvan tason nostaminen on vaikuttanut työl-
listymiseen. Näkökulma on etsintäteoreettinen. Rekisteriaineistosta havaitaan vain joitakin teorian ennusta-
mia tuloksia, jotkin puolestaan puuttuvat täysin. Yhteenvetona kirjoittajat toteavat, että tutkimus ei vahvista-
nut oletusta siitä, että korotettu turvan taso pidentää työttömyyttä. Tulokset olivat kuitenkin hyvin erilaisia
miehille ja naisille, mille selityksenä saattoi olla lapsenhoitokorvausten muuttaminen hieman aiemmin.
(Bennmarker ym. 2005).
2.6 Taloustieteellinen näkökulma hallitsee
Työttömyysturvan ja työllisyyden välistä yhteyttä selvittävät tutkimukset on pääasiassa tehty taloustieteelli-
sestä näkökulmasta. Tästä johtuen monet relevantit näkökulmat jäävät paitsioon, sillä yleensä oletetaan, että
kaikki toimijat pyrkivät maksimoimaan kunkin hetken taloudellista rajahyötyään.
Empiirisen sosiaalitieteellisen tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan usein todellisuudessa ole. Paitsi, että
he talousteorian näkökulmasta toimivat välillä suorastaan irrationaalisesti, he myös minimoivat riskejään ja
ottavat erilaiset sosiaaliset arvot huomioon. On selvää, että kaikkia tällaisia tekijöitä ei voida riittävästi ottaa
huomioon mallinnettaessa ihmisten toimintaa talousmatemaattisesti.
Tärkeä havainto on, että hyvinkin samanlaisista teoreettisista lähtökohdista on päädytty erittäin kirjaviin
tutkimustuloksiin. Esimerkiksi Holmin ym. (1999) ja Kianderin ja Pehkosen (1998) tutkimuksissa on pyritty
taloustieteellisesti mallintamaan (muiden muassa) työttömyysturvan vaikutusta työttömyyden tasoon. Holm
ym. päätyvät siihen, että työttömyysturvan korvausaste ja kesto ovat eräs tärkeimpiä rakennetyöttömyyden
selittäjiä. Kianderin ja Pehkosen arvio taas on, että työttömyysturvan korvausaste selittää 90-luvun alun nykyistä
selvästi korkeammasta työttömyydestä ehkä noin yhden prosenttiyksikön. Myös työttömyysturvaa ja
työvoimapolitiikkaa selvittänyt työryhmä (2000) totesi, että ansioturvan alenemaportaaseen liittyvien tutkimusten
tulokset ovat ristiriitaisia.
Edellä mainittua tulosten kirjavuutta selittänee pitkälti se, ettei tutkimuksissa yleensä ole käytetty yksilötason
empiirisiä aineistoja. Näin ollen tulokset ovat hyvin tilannesidonnaisia ja herkkiä käytetyille oletuksille ja
malleille. Holmlund (2002, 50) toteaakin, että ”olemme kaukana tilanteesta jossa ekonomistit voivat minkäänlaisella
vakuuttuneisuudella tarjota päättäjille luotettavia tietoja työttömyysvakuutuksen avainparametrien
eri vaihtoehdoista.”
Kannustinloukkututkimuksista on opittu paljon järjestelmien sisäisestä logiikasta. Emme kuitenkaan tiedä,
miten ja missä määrin ihmiset mahdollisesti reagoivat järjestelmän kannustimiin.
13