Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

jälkeen. Kun taas tarkastellaan henkilön tilannetta neljä vuotta ensimmäisen viitetyöttömyyden alun jälkeen, otetaan vertailuluvuksi silloin voimassa olleesta päivärahakaudesta kuluneiden maksupäivien määrä. Kolme viitejaksoa on seurantajärjestelmässä maksimi. Tämä ratkaisu on tehty kolmesta syystä. Ensinnäkin kaksi päivärahakauden uudistamista kattaa jo väistämättä hyvin pitkän seuranta-ajan. Toiseksi useammin päivärahansa uusivia olisi luultavasti melko vähän, ja heistä saadaan tietoa jo tarkastelemalla seurannan aikana päivärahansa kahdesti uusineita. Kolmanneksi raja on jo liiallisen monimutkaisuuden välttämiseksi vedettävä johonkin kohtaan. Maksupäivien ja työssäoloehdon seuranta on toteutettu samalla tavalla myös niille, jotka ovat ns. eläkeput- kessa. Heidät kuitenkin on poistettu tarkasteluista useimmissa jatkovaiheissa. Yhteenvetona seurantajärjestelmä mahdollistaa sen, että tiedämme tutkimusaineiston henkilöistä • Kunkin työttömyysjakson päättyessä sen, miten monta maksupäivää on kulunut kun jakso päättyy. • Ajankohdan, jolloin päivärahaoikeus on mahdollisesti uudistettu (tai toistamiseen uudistettu) • Sekä sen, miten monta maksupäivää edellistä päivärahakautta ehti kulua ennen em. ajankohtaa. Tai, mikäli edellinen päivärahakausi ehti päättyä, miten pitkään henkilö ehti olla työmarkkinatuella ennen kuin hän uudisti päivärahansa. 100
LIITELUKU 3. ESTIMOINTIKOKEILU Sen selvittämiseksi, mikä on eri tekijöiden itsenäinen vaikutus ns. porrasvaikutuksen esiintymiseen, kokei- limme muiden muassa Coxin regressiomenetelmää. Juuri porrasvaikutuksen esille nostamiseen se ei erityisen hyvin soveltunut, joten emme ole sitä varsinaiseen tutkimukseen sisällyttäneet. Sen sijaan saimme varsin luotettavia tuloksia siitä, mikä on eri taustatekijöiden itsenäinen vaikutus maksupäivien kertymään silloin, kun muut mallissa mukana olevat tekijät on vakioitu. Tässä olemme estimoineet mallin niille, jotka aloittivat viitetyöttömyytensä ansiopäivärahalla 1995-1998 ja joiden viimeisin työttömyys on päättynyt työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Mallin vastemuuttujana on maksupäivien kertymä alkuperäisen viitetyöttömyyden alkamista seuraavan neljän vuoden aikana – mikäli päivärahakausi on välillä nollattu, on otettu malliin viimeisin kertymä. Eläkeputkessa olevat on poistettu tarkastelusta. Coxin regression tulkinta on samantapaista kuin logistisen regressionkin: ratkaisevassa asemassa ovat toisaalta muuttujan p-arvo, joka kertoo onko vaikutus tilastollisesti merkitseviä. Yleensä merkitsevyyden rajana on pidetty p-arvoa, joka on alle 0,05 – tiukempana kriteerinä voidaan käyttää arvoja 0,01 tai 0,001. Suurin osa tässä esitetyssä mallissa esiintyvistä kertoimista on tilastollisesti hyvin merkitseviä, ainoastaan joidenkin luokkien vaikutus ei sitä ole. Mikäli tekijän vaikutus on tilastollisesti merkitsevä, on helpoin tapa tulkita vaikutuksen suuntaa sen riskisuhde eli exp(B). Coxin regressiossa mallinnetaan tapahtuman päättymisen todennäköisyyttä. Tässä mallissa riskisuhde pelkistää työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyden eron koko maksupäivien kertymän ajalta. Riskisuhde on yli yhden, mikäli ryhmän työttömyys päättyy vertailuryhmää todennäköisemmin ja vastaavasti alle yhden, jos päättymisen todennäköisyys on vertailuryhmää alempi. Tätä voidaan valottaa parin esimerkin avulla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden riskisuhde on vertailuryhmään (ei ammattitutkintoa) verrattuna noin 1,15. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiasteen tutkinto lisää työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyttä noin 15 prosenttia. Vastaavasti 25-34-vuotiaiden riskisuhde nuorimpaan ikäryhmään verrattuna on noin 0,87 – tekijä laskee työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyttä noin 13 prosentilla. Ehdottomasti kiinnostavin havainto tässä tarkastelussa on aiempien tulojen vaikutus, joka osoittautuu sangen vaatimattomaksi, kun muut tekijät on kontrolloitu. Aiempia tulojahan voidaan pitää myös ansioturvan tason ja korvausasteen indikaattorina. Tästä asiasta katso tarkemmin luku 5.4. 101
Page 2 and 3:
ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5:
Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7:
teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9:
qualified without any open market e
Page 10 and 11:
Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13:
6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15:
1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17:
Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19:
2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21:
motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23:
kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25:
sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27:
Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29:
kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31:
ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33:
Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35:
600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 36 and 37:
Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 v
Page 38 and 39:
5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41:
Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43:
mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45:
Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47:
Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49:
Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51:
Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53:
nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55:
portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57:
päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59:
näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61:
Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87: Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89: sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91: ”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93: 9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95: LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97: Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99: Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101: Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103: Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105: Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107: Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109: LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111: si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 114 and 115: Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117: LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119: Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?