07.09.2013 Views

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

7 TOIMEENTULOTUKI JA TYÖTTÖMYYSTURVA<br />

Toimeentulotuen ja <strong>työttömyysturva</strong>n yhtäaikaisesta saannista on olemassa melko vähän tarkkaa tietoa. Tässä<br />

tutkimushankkeessa käytettävissämme olivat tiedot henkilön itsensä ja mahdollisen puolison saamasta<br />

sekä ehkäisevästä että varsinaisesta toimeentulotuesta. Valitettavasti tietojen tarkkuusaste ei ole sama kuin<br />

muun aineiston: tiedot ovat vuositasolla, ja aineiston tiedot vaihtelevat jonkin verran vuosien välillä. Näin<br />

ollen ei esimerkiksi voida tarkkaan osoittaa, missä vaiheessa työttömyyttä toimeentulotuen saanti on alkanut.<br />

Oletuksia voidaan kuitenkin tehdä.<br />

Mikäli henkilö on esimerkiksi saanut vuoden aikana kuutena kuukautena toimeentulotukea, ja ollut samana<br />

vuonna kuusi kuukautta työttömänä työmarkkinatuella, voidaan melko turvallisesti olettaa, että nämä asiat<br />

liittyvät toisiinsa. Täysin varmoja tästä ei kuitenkaan voida olla, joten esitettäviin tuloksiin liittyy jonkin<br />

verran virhemarginaalia.<br />

Lisäksi on otettava huomioon, että toimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus. Näin ollen useamman kuin<br />

yhden henkilön kotitaloudessa tuen saantiin vaikuttaa moni muukin asia kuin kohdehenkilön työttömyys ja<br />

sen aikaiset etuudet. Jos esimerkiksi lapsettomasta pariskunnasta toinen on palkkatyössä ja toinen työttömänä,<br />

ei toimeentulotuen tarvetta useimmiten synny, vaikka työttömyysetuus olisi alhainenkin.<br />

Toisaalta henkilön työttömyys saattaa olla osaltaan aiheuttamassa sitä, että kotitalous saa toimeentulotukea<br />

ilman, että tämä näkyy henkilön omista tiedoista. Näin käy, mikäli sosiaalitoimistossa on kotitalouden ”päämieheksi”<br />

katsottu henkilön puoliso. Tämän vuoksi olemme seuraavissa tarkasteluissa käyttäneet aina henkilön<br />

itsensä ja mahdollisen puolison yhdistettyjä tietoja. Tulkinnan kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,<br />

että henkilö on vuoden aikana asunut kotitaloudessa, joka on saanut yhteensä x euroa toimeentulotukea y<br />

kuukauden aikana. Erikokoisten kotitalouksien vertailu on mahdollistettu laskemalla kotitalouksille ns. kulutusyksikköluku.<br />

19 Markat on muutettu euroiksi kiinteällä kertoimella – inflaatiotarkistuksia lukuihin ei siis<br />

ole tehty.<br />

19 Pelkkä toimeentulotuen saanti tarkoittaa siis sitä, että henkilö itse tai hänen puolisonsa on vuoden aikana saanut varsinaista<br />

tai ehkäisevää toimeentulotukea. Milloin käytetään yksikkönä rahamääriä, on nämä kaikki laskettu yhteen ja<br />

sen jälkeen jaettu talouden ns. OECD-kulutusyksiköillä (esim. euroa / kulutusyksikkö - €/ky). Tämän menettelyn tarkoituksena<br />

on tehdä erikokoiset kotitaloudet vertailukelpoisiksi keskenään – kiinteät menot ovat isommissa talouksissa<br />

pienemmät per henkilö kuin yhden hengen taloudessa. Käyttämässämme ns. ”vanhassa” OECD-asteikossa ensimmäinen<br />

aikuinen saa lukeman 1 ja seuraavat 0,7. Alle 18-vuotiaat saavat lukeman 0,5. (Esim. 2 aikuista ja 2 lasta =<br />

1+0,7+2x0,5=2,7). Asteikko poikkeaa jonkin verran toimeentulotukea myönnettäessä käytettävästä kulutusyksikkömää-<br />

59

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!