Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
7 TOIMEENTULOTUKI JA TYÖTTÖMYYSTURVA<br />
Toimeentulotuen ja <strong>työttömyysturva</strong>n yhtäaikaisesta saannista on olemassa melko vähän tarkkaa tietoa. Tässä<br />
tutkimushankkeessa käytettävissämme olivat tiedot henkilön itsensä ja mahdollisen puolison saamasta<br />
sekä ehkäisevästä että varsinaisesta toimeentulotuesta. Valitettavasti tietojen tarkkuusaste ei ole sama kuin<br />
muun aineiston: tiedot ovat vuositasolla, ja aineiston tiedot vaihtelevat jonkin verran vuosien välillä. Näin<br />
ollen ei esimerkiksi voida tarkkaan osoittaa, missä vaiheessa työttömyyttä toimeentulotuen saanti on alkanut.<br />
Oletuksia voidaan kuitenkin tehdä.<br />
Mikäli henkilö on esimerkiksi saanut vuoden aikana kuutena kuukautena toimeentulotukea, ja ollut samana<br />
vuonna kuusi kuukautta työttömänä työmarkkinatuella, voidaan melko turvallisesti olettaa, että nämä asiat<br />
liittyvät toisiinsa. Täysin varmoja tästä ei kuitenkaan voida olla, joten esitettäviin tuloksiin liittyy jonkin<br />
verran virhemarginaalia.<br />
Lisäksi on otettava huomioon, että toimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus. Näin ollen useamman kuin<br />
yhden henkilön kotitaloudessa tuen saantiin vaikuttaa moni muukin asia kuin kohdehenkilön työttömyys ja<br />
sen aikaiset etuudet. Jos esimerkiksi lapsettomasta pariskunnasta toinen on palkkatyössä ja toinen työttömänä,<br />
ei toimeentulotuen tarvetta useimmiten synny, vaikka työttömyysetuus olisi alhainenkin.<br />
Toisaalta henkilön työttömyys saattaa olla osaltaan aiheuttamassa sitä, että kotitalous saa toimeentulotukea<br />
ilman, että tämä näkyy henkilön omista tiedoista. Näin käy, mikäli sosiaalitoimistossa on kotitalouden ”päämieheksi”<br />
katsottu henkilön puoliso. Tämän vuoksi olemme seuraavissa tarkasteluissa käyttäneet aina henkilön<br />
itsensä ja mahdollisen puolison yhdistettyjä tietoja. Tulkinnan kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,<br />
että henkilö on vuoden aikana asunut kotitaloudessa, joka on saanut yhteensä x euroa toimeentulotukea y<br />
kuukauden aikana. Erikokoisten kotitalouksien vertailu on mahdollistettu laskemalla kotitalouksille ns. kulutusyksikköluku.<br />
19 Markat on muutettu euroiksi kiinteällä kertoimella – inflaatiotarkistuksia lukuihin ei siis<br />
ole tehty.<br />
19 Pelkkä toimeentulotuen saanti tarkoittaa siis sitä, että henkilö itse tai hänen puolisonsa on vuoden aikana saanut varsinaista<br />
tai ehkäisevää toimeentulotukea. Milloin käytetään yksikkönä rahamääriä, on nämä kaikki laskettu yhteen ja<br />
sen jälkeen jaettu talouden ns. OECD-kulutusyksiköillä (esim. euroa / kulutusyksikkö - €/ky). Tämän menettelyn tarkoituksena<br />
on tehdä erikokoiset kotitaloudet vertailukelpoisiksi keskenään – kiinteät menot ovat isommissa talouksissa<br />
pienemmät per henkilö kuin yhden hengen taloudessa. Käyttämässämme ns. ”vanhassa” OECD-asteikossa ensimmäinen<br />
aikuinen saa lukeman 1 ja seuraavat 0,7. Alle 18-vuotiaat saavat lukeman 0,5. (Esim. 2 aikuista ja 2 lasta =<br />
1+0,7+2x0,5=2,7). Asteikko poikkeaa jonkin verran toimeentulotukea myönnettäessä käytettävästä kulutusyksikkömää-<br />
59