Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

mistä. Vaikka hasardi olisi alussa päivää kohti pienempi kuin myöhemmin, päättyy silloin määrällisesti suu-
rempi osa jaksoista.
Hazard
3,5E-3
3,0E-3
2,5E-3
2,0E-3
1,5E-3
1,0E-3
0 200 400 600 800 1 000 1 200
YTKESTO
nollatk
ansiopvr
peruspvr
Kuvio 4 Työttömyyden päättymisen hasardit kertyneiden maksupäivien mukaan. Analyysi tehty jaksoista,
joita voi olla useampia per henkilö.
Molemmilla ryhmillä hasardi nousee jonkin verran, kun 700 päivän porras tulee vastaan. Ansiopäivärahalla
olevilla vaikutus on kuitenkin selvempi. Se alkaa aikaisemmin ja myös päättyy pian portaan jälkeen. Se, että
kannustimelle altistuvalla ryhmällä porrasvaikutus selvästi näkyy, mutta peruspäivärahan saajilla ei, puhuu
sen puolesta että kyseessä todella on kannustimista johtuva ilmiö. Samaa puoltaa se, että hasardi laskee an-
sioturvan saajilla vielä portaan jälkeen.
Kuviossa 5 esitetään sama analyysi toteutettuna siten, että tarkasteltavana lukuna on maksupäivien kertymä
neljän vuoden kuluessa (luvun alussa mainittu analyysitapa 2). Luonnollisesti hasardi on näin tarkasteltuna
alussa pienempi, kun alkuvaiheeseen ei kasaannu päättyneitä työttömyyksiä niiltä, joilla jaksoja on useita.
Kaiken kaikkiaan tulos on suurin piirtein sama kuin jaksotarkastelussakin: porrasvaikutus on nähtävissä, eikä
vastaavaa vaikutusta ole peruspäivärahan saajilla oikeastaan lainkaan. 8
8 Peruspäivärahan saajilla hasardin nousu on nähtävissä hieman myöhemmin. Ajankohta osuu yhteen todennäköisen
työmarkkinatuen tarveharkinnan voimaan astumisen kanssa. Tässä tutkimuksessa ei laskettu, keihin tarveharkinta kohdistuu,
ja siten jää selvittämättä, nähdäänkö kuviossa joiltakin osin sen vaikutusta, vai onko kyse hasardin noususta, kun
jäljelle jäävien jaksojen määrä pienenee.
30