Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

More documents

Recommendations

Info

Vuoteen 1996 asti ikäraja oli 57 vuotta, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että hieman yli 55-vuotiaana työttö- mäksi ansiopäivärahalle jäänyt saattoi jatkaa ko. etuudella työttömyyseläkkeelle asti. Vuonna 1997 ikärajaa nostettiin kahdella vuodella. Viimeisimmässä uudistuksessa työttömyyseläke välivaiheena poistui, ja 1950 tai myöhemmin syntyneille lisäpäivien ikäraja on 61. He voivat saada lisäpäiviä vanhuuseläkkeelle saakka – vanhuuseläkkeen puolestaan on alettava aikavälillä 62-65 vuotta. Yhtäjaksoisesta työttömyydestä puhuttaes- sa ”putken” ikäraja on siis heille noin 59 vuotta. Tässä tutkimuksessa on otettu huomioon se, että ”putkeen” oikeutetuilla ei porrasvaikutusta tule eteen. Heitä ei ole otettu kannustintarkasteluihin mukaan – ei edes vertailuryhmänä, sillä ikääntyvät työttömät ovat niin vahvasti muista poikkeava tapaus. Lisäksi on otettu huomioon, että ”putkeen” oikeuttava ikäraja nousi vuonna 1997. Työttömyyskorvauksen maksu alkaa vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika oli vuoteen 1996 asti 5 arkipäivää kunkin työttömyysjakson alussa. Vuodesta 1997 alkaen omavastuuaika on ollut seitsemän arkipäivää, joka lasketaan vain kerran päivärahakautta kohti. Työttömäksi jääneellä etuuden maksaminen viivästyy myös, mikäli hän on saanut esimerkiksi lomakorvauksia tai erorahaa – nämä etuudet jaksotetaan palkkatason mukaan työsuhteen ”jatkoksi”, jonka jälkeen omavastuuaika alkaa. Työmarkkinatuen omavastuuaika on viisi arkipäivää, ja se on voimassa saman kalenterivuoden loppuun. Sen jälkeenkin se lasketaan uudelleen vasta, jos henkilö on ollut yli kaksi viikkoa poissa tuen piiristä. 4.3 Työssäoloehto ja sen muutokset Ansio- eli kassapäivärahan ja vuodesta 1994 alkaen peruspäivärahan saannin edellytyksenä on ollut työssäoloehdon täyttäminen. Kassapäivärahan saannin edellytyksenä on lisäksi, että on työttömyyskassan vakuutettu jäsen ja on täyttänyt työssäoloehdon jäsenyysaikana. Työmarkkinatuen käyttöönoton yhteydessä säädettiin siirtymäsäännös, jonka mukaan niille, joilla oli oikeus peruspäivärahaan 1.1.1994, sitä maksettiin edelleen 300 päivältä, kuitenkin enintään vuoden 1995 loppuun asti. 5 Vuoteen 1996 asti työssäoloehdon sisältö oli, että on ollut vähintään 26 viikkoa (noin kuusi kuukautta, laskelmissamme 182 kalenteripäivää) työssä edeltävien 24 kuukauden aikana ("alkuehto"). Työttömänä ollut saattoi uudistaa 500 päivän päivärahaoikeuden, jos hän oli vähintään 26 viikkoa työssä edeltävien 8 kuukauden aikana ("nollausehto"). Jos 500 päivää päivärahaa maksettiin ilman oikeuden uudistamista, työssäoloehdon saattoi täyttää uudelleen vain olemalla vähintään 26 viikkoa työssä 24 kuukauden aikana sen jälkeen, kun päivärahaoikeus oli päättynyt ("paluuehto"). 5 Tämä siirtymäsäännös ei voi vaikuttaa viitetyöttömien poimintaan. 24
Vuosina 1997-2002 työssäoloehto oli kaikissa tapauksissa vähintään 43 viikkoa (noin 10 kuukautta, laskelmissamme 301 kalenteripäivää) työssäoloa viimeisten 24 kuukauden aikana. ”Paluuehtoon” laskettiin siis aiemmasta poiketen mukaan myös mahdollinen ennen 500 maksatuspäivän täyttymistä tehty työ. Vuodesta 2003 alkaen työttömyyspäivärahaoikeuden saamisen ehtona on vähintään 43 viikon työssäolo viimeisten 28 kuukauden aikana ("alkuehto", hieman pidennetty tarkasteluaika). Oikeuden uudistaminen edellyttää 34 viikon (noin 8 kuukauden) työssäoloa edellisten 24 kuukauden aikana ("nollaus-" tai "paluuehto", hieman lyhennetty työssäolovaatimus). Tarkasteluaikaa voidaan pidentää, jos henkilö on ollut hyväksyttävästä syystä (sairaus, asevelvollisuus, äitiys, opiskelu tms.) poissa työmarkkinoilta. Työssäoloehdon täyttämiseen kelpaavaksi työksi luetaan työ, jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa (epäsäännöllisessä työssä keskimäärin), joka on vakuutettua ja josta maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista tai vastaavaa palkkaa. Työllistämistoimista työssäoloehdon täyttää työ, jossa henkilö on työsuhteessa ja josta työnantajalle maksetaan palkkaperusteista työllistämistukea. Kuitenkin yhdistelmätuella työllistämisen ajasta aluksi työssäoloehtoon luettiin vain kolmannes, kuitenkin enintään 16 viikkoa; vuodesta 2003 alkaen yhdistelmätukiajasta puolet on kartuttanut työssäoloehtoon vaadittavaa työssäoloaikaa. Työvoimakoulutus ja muut kuin palkkaperusteiset työllistämistoimet eivät kartuta työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa, mutta pidentävät tarkasteluaikaa. Vuosina 1997-98 oli kuitenkin voimassa siirtymäsäännös, jonka mukaan työvoimakoulutusajasta enintään 16 viikkoa luettiin työssäoloehtoon. 25
Page 2 and 3: ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sa
Page 4 and 5: Ohjausryhmä on aktiivisesti, päte
Page 6 and 7: teiset työllistämistyöt ovat muo
Page 8 and 9: qualified without any open market e
Page 10 and 11: Denna förändring har tre huvudsak
Page 12 and 13: 6 TOIMIEN ROOLI ANSIOTURVAOIKEUDEN
Page 14 and 15: 1.2 Kannustimiin liittyvistä käsi
Page 16 and 17: Ensinnäkin kannustimen luonteeseen
Page 18 and 19: 2 AIEMPI TUTKIMUS Seuraavassa esit
Page 20 and 21: motiivejaan). He esimerkiksi jätt
Page 22 and 23: kaan etsintäteoreettisissa malleis
Page 24 and 25: sioturvan ja perusturvan keskiarvo,
Page 26 and 27: Sen lisäksi, että taloustieteelli
Page 28 and 29: kelmien tekemiseen liittyvä työ o
Page 30 and 31: ten henkilöiden kohdalla portaan k
Page 32 and 33: Päällekkäisyyttä tutkitaan myö
Page 34 and 35: 600 000 500 000 400 000 300 000 200
Page 38 and 39: 5 KANNUSTINTARKASTELUT Analyysityö
Page 40 and 41: Cum Survival 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
Page 42 and 43: mistä. Vaikka hasardi olisi alussa
Page 44 and 45: Hazard 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3 1,0E-3
Page 46 and 47: Hazard 5,0E-3 4,0E-3 3,0E-3 2,0E-3
Page 48 and 49: Merkittävin ”epäjatkuvuus” on
Page 50 and 51: Keskituloiset asettuvat edellä mai
Page 52 and 53: nään. Määrän väheneminen kuit
Page 54 and 55: portaan jälkeenkin. Tämän vuoksi
Page 56 and 57: päivärahalajeihin. Tässä lienee
Page 58 and 59: näyttänyt, jos hasardi ei olisi p
Page 60 and 61: Erittäin suuri osa uusimisista tap
Page 62 and 63: tömille” tehdyt laskelmat antava
Page 64 and 65: Kuviossa 11 havainnollistetaan täm
Page 66 and 67: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
Page 68 and 69: Jaksoja (korotettu väestöön) 120
Page 70 and 71: tiikassa. Perinteiset palkkaperusta
Page 72 and 73: Kotitalouskeskeistä tarkastelutapa
Page 74 and 75: 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992
Page 76 and 77: Jälleen kehitys tarkasteluaikana o
Page 78 and 79: Keskimääräinen tukisumma kotital
Page 80 and 81: yhmien mukaan (Virjo 2000), ja neki
Page 82 and 83: 7.4 Yhteenveto Toimeentulotuen ja t
Page 84 and 85: Aineistosta on poimittu ”viitety
Page 86 and 87:
Ansiopäivärahaa sai vuonna 2002 n
Page 88 and 89:
sioturvan saajista entistä harvemp
Page 90 and 91:
”kova ydin”, jota lienee varsin
Page 92 and 93:
9 LÄHTEET Aho S, Kataja-Aho T, Kop
Page 94 and 95:
LIITELUKU 1. ANALYYSIAINEISTOJEN MU
Page 96 and 97:
Työssäoloehdon laskennallinen mä
Page 98 and 99:
Ensin poimitaan ”viitetyöttömie
Page 100 and 101:
Koska ”viitetyöttömiä” on ka
Page 102 and 103:
Kuviossa 23 on vertailtu niiden ty
Page 104 and 105:
Kaavio 2. ”Viitetyöttömien” p
Page 106 and 107:
Onko saanut työttömyysturvaa sama
Page 108 and 109:
LIITELUKU 2. SEURANTAJÄRJESTELMÄN
Page 110 and 111:
si. Ensinnäkin maksupäivien laske
Page 112 and 113:
jälkeen. Kun taas tarkastellaan he
Page 114 and 115:
Muiden tekijöiden vaikutukset ovat
Page 116 and 117:
LIITEKUVIOT Frequency 140 120 100 8
Page 118 and 119:
Hazard 0,0040 0,0035 0,0030 0,0025
Page 120:
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 %
show all

Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?