Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
Passivoiko työttömyysturva (pdf) - Mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LIITELUKU 3. ESTIMOINTIKOKEILU<br />
Sen selvittämiseksi, mikä on eri tekijöiden itsenäinen vaikutus ns. porrasvaikutuksen esiintymiseen, kokei-<br />
limme muiden muassa Coxin regressiomenetelmää. Juuri porrasvaikutuksen esille nostamiseen se ei erityisen<br />
hyvin soveltunut, joten emme ole sitä varsinaiseen tutkimukseen sisällyttäneet. Sen sijaan saimme varsin<br />
luotettavia tuloksia siitä, mikä on eri taustatekijöiden itsenäinen vaikutus maksupäivien kertymään silloin,<br />
kun muut mallissa mukana olevat tekijät on vakioitu.<br />
Tässä olemme estimoineet mallin niille, jotka aloittivat viitetyöttömyytensä ansiopäivärahalla 1995-1998 ja<br />
joiden viimeisin työttömyys on päättynyt työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Mallin vastemuuttujana<br />
on maksupäivien kertymä alkuperäisen viitetyöttömyyden alkamista seuraavan neljän vuoden aikana – mikäli<br />
päivärahakausi on välillä nollattu, on otettu malliin viimeisin kertymä. Eläkeputkessa olevat on poistettu<br />
tarkastelusta.<br />
Coxin regression tulkinta on samantapaista kuin logistisen regressionkin: ratkaisevassa asemassa ovat toisaalta<br />
muuttujan p-arvo, joka kertoo onko vaikutus tilastollisesti merkitseviä. Yleensä merkitsevyyden rajana<br />
on pidetty p-arvoa, joka on alle 0,05 – tiukempana kriteerinä voidaan käyttää arvoja 0,01 tai 0,001. Suurin<br />
osa tässä esitetyssä mallissa esiintyvistä kertoimista on tilastollisesti hyvin merkitseviä, ainoastaan joidenkin<br />
luokkien vaikutus ei sitä ole.<br />
Mikäli tekijän vaikutus on tilastollisesti merkitsevä, on helpoin tapa tulkita vaikutuksen suuntaa sen riskisuhde<br />
eli exp(B). Coxin regressiossa mallinnetaan tapahtuman päättymisen todennäköisyyttä. Tässä mallissa<br />
riskisuhde pelkistää työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyden eron koko maksupäivien kertymän<br />
ajalta. Riskisuhde on yli yhden, mikäli ryhmän työttömyys päättyy vertailuryhmää todennäköisemmin ja<br />
vastaavasti alle yhden, jos päättymisen todennäköisyys on vertailuryhmää alempi. Tätä voidaan valottaa<br />
parin esimerkin avulla.<br />
Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden riskisuhde on vertailuryhmään (ei ammattitutkintoa) verrattuna noin<br />
1,15. Tämä tarkoittaa sitä, että keskiasteen tutkinto lisää työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyttä<br />
noin 15 prosenttia. Vastaavasti 25-34-vuotiaiden riskisuhde nuorimpaan ikäryhmään verrattuna on noin 0,87<br />
– tekijä laskee työttömyyskauden päättymisen todennäköisyyttä noin 13 prosentilla.<br />
Ehdottomasti kiinnostavin havainto tässä tarkastelussa on aiempien tulojen vaikutus, joka osoittautuu sangen<br />
vaatimattomaksi, kun muut tekijät on kontrolloitu. Aiempia tulojahan voidaan pitää myös ansioturvan tason<br />
ja korvausasteen indikaattorina. Tästä asiasta katso tarkemmin luku 5.4.<br />
101
Change language