Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
206<br />
Salminen<br />
Salminen 207<br />
peräkkäisestä kuolemasta, jossa koko perhe menehtyi<br />
ja perintö tai osa siitä lankesi viimeisenä kuolleen<br />
sukulaisille perintöjärjestyksen mukaisesti. Koska<br />
Lyypekin lain ja Maunu Eerikinpojan yleisen maanlain<br />
perintöjärjestyksessä oli hienoisia eroja, joissakin<br />
Uudellamaalla annetuissa tovorsichteissa viita-<br />
11<br />
taan Ruotsin valtakunnan lain määräyksiin silloin<br />
kun niiden katsotaan selventävän asiaa. 45 2<br />
3<br />
Kuvio 1. Raaseporin ja Porvoon voutikuntien<br />
asukkaiden perinnöt Tallinnassa 1350–1519.<br />
Kuvio 2. Raaseporin ja Porvoon voutikuntien<br />
asukkaiden perinnöt Tallinnassa 1520–1560.<br />
kogu pere hukkus ja pärandus või osa sellest jäi<br />
pärimisjärjekorra alusel viimasena surnud isiku<br />
15<br />
sugulastele. Kuna Lübecki õiguse ja Magnus<br />
Erikssoni üleüldise maaseaduse pärimisjärjekorras<br />
oli peeni erinevusi, viidatakse mõnes Uusi-<br />
5<br />
maal 9 välja antud tovorsichte-kirjas Rootsi kuningriigi<br />
seadusesätetele, kui on 11arvata, 2<br />
et need<br />
olukorda selgitavad. 3<br />
45<br />
1<br />
1<br />
3<br />
3<br />
4<br />
4 4<br />
1<br />
30<br />
1 1 1<br />
2 2 2<br />
3<br />
1 1<br />
1<br />
2<br />
1 3<br />
1<br />
1<br />
1 1 1<br />
1 1<br />
20<br />
1<br />
1520 1525 1530 1535 1540 1545 1550 1555 1560<br />
Porvoon voutikunta / Porvoo foogtkond<br />
Raaseporin voutikunta / Raasepori foogtkond<br />
4<br />
4<br />
15 3<br />
1<br />
2<br />
1<br />
3<br />
1 1<br />
0<br />
3<br />
1350-59 1360-69 1370-79 1380-89 1390-99 1400-09 1410-19 1420-29 1430-39 1440-49 1450-59 1460-69 1470-79 1480-89 1490-99 1500-09 1510-19<br />
5<br />
Porvoon voutikunta / Porvoo foogtkond<br />
Raaseporin voutikunta / Raasepori foogtkond<br />
Graafik 1. Raasepori ja Porvoo foogtkonna elanike<br />
11 11<br />
pärandused 2 Tallinnas aastatel 1350–1519.<br />
11<br />
9<br />
7.5<br />
11 11<br />
2<br />
2<br />
3<br />
1<br />
3<br />
4<br />
4 4 3<br />
1<br />
3<br />
1<br />
1 1 1<br />
2 2 2<br />
3<br />
1 1<br />
1<br />
2<br />
1 3<br />
1<br />
1<br />
1 1 1<br />
1 1<br />
20<br />
1<br />
1520 1525 1530 1535 1540 1545 1550 1555 1560<br />
Porvoon voutikunta / Porvoo foogtkond<br />
Raaseporin voutikunta / Raasepori foogtkond<br />
3<br />
11<br />
6<br />
2<br />
3<br />
1<br />
4<br />
4 4 3<br />
1<br />
3<br />
1<br />
3<br />
1 1 1<br />
2 2 2<br />
3<br />
1 1<br />
1<br />
2<br />
1 3<br />
1<br />
1<br />
1 1 1<br />
1 1<br />
20<br />
1<br />
1520 1525 1530 1535 1540 1545 1550 1555 1560<br />
Porvoon voutikunta / Porvoo foogtkond<br />
Raaseporin voutikunta / Raasepori foogtkond<br />
11<br />
9<br />
15<br />
Graafik 2. Raasepori ja Porvoo foogtkonna elanike<br />
pärandused Tallinnas aastatel 1520–1560.<br />
5<br />
22.5<br />
15<br />
7.5<br />
30<br />
22.5<br />
15<br />
30<br />
22.5<br />
15<br />
7.5<br />
30<br />
22.5<br />
15<br />
7.5<br />
Nagu graafikutelt näha, jaotuvad pärandiasjad<br />
nii, et märgatav osa varastest pärandustest<br />
langeb 1410.–1440. aastatesse (30, 17,7%<br />
koguhulgast), aga peaaegu kaks kolmandikku<br />
kõigist teadaolevatest pärandustest (107,<br />
62,9%) asetub kolme, umbes kümneaastase vahega<br />
üksteisele järgnevasse vahemikku aastatel<br />
1531–1534, 1539–1543 ja 1549–1554 (vastavalt<br />
27 pärandit, 15,9%; 27 pärandit, 15,9% ja 53<br />
pärandit, 31,2%). Mingil määral nõuti pärandusi<br />
välja ka 1497.–1500. ning 1505.–1513.<br />
aastal. Pärandiasjade hulk foogtkonniti ei erine<br />
kuigivõrd, aga aastatel 1350–1519 oli Raasepori<br />
foogtkonnast pärit isikute pärandiasju (29) peaaegu<br />
kaks korda rohkem kui Porvoo foogtkonnast<br />
pärit isikute omi (16). Aastatel 1520–1560<br />
oli pärandusi mõlemal alal peaaegu sama palju,<br />
Raaseporis 61 ja Porvoo foogtkonnas 65.<br />
Kuidas peaks päranduste ajalist jaotust ja<br />
toimunud muutusi tõlgendama? Graafikutel 1<br />
ja 2 ning lisades A ja B esitatud andmed puudutavad<br />
ainult neid pärandiasju, mille kohta on<br />
Tallinna rae keskaegse ja 16. sajandi materjalide<br />
kaudu midagi teada. Kui kogu 14. sajandist on<br />
Uusimaalt pärit isikute pärandusi puudutavaid<br />
andmeid säilinud vaid ühe kohta, aga hilisem<br />
arv on mitmekordne, tuleb kõrvalekaldele leida<br />
muid seletusi kui vaid Tallinna elanikkonna<br />
absoluutne või uusimaalaste osakaalu suhteline<br />
kasv kahesaja aasta jooksul (1350–1550). Põhjuseks<br />
ei saa olla ka ainult Soome lahe üleste<br />
kontaktide hulga kasv, sest teiste allikate põhjal<br />
oli Uusimaa piirkonnal Tallinnaga tihedad sidemed<br />
juba 14. sajandi teise veerandi alguses. 46<br />
Kuna Tallinna ja Soome lahe põhjaranniku piirkondade<br />
vahelised majanduskontaktid olid hiljemalt<br />
14. sajandist alates pidevad, ongi mõistlikum<br />
seletust otsida tõendamistoimingust<br />
Kuvioiden perusteella perintöjutut jakaantuvat<br />
sykäyksittäin niin, että huomattava osa varhaisista<br />
perinnöistä ajoittuu 1410-luvulta 1440-luvulle (30<br />
kpl, 17,7 % kaikista) ulottuneeseen jaksoon, mutta<br />
lähes 2/3-osaa kaikista tunnetuista perinnöistä (107<br />
kpl, 62,9 %) sijoittuu kolmeen noin kymmenen vuoden<br />
välein toisiaan seuranneeseen ryppääseen 1531–<br />
1534, 1539–1543 ja 1549–1554 (27 kpl, 15,9 %;<br />
27 kpl, 15,9 % ja 53 kpl, 31,2 %). Jonkin verran<br />
perintöjä noudettiin myös vuosina 1497–1500 sekä<br />
1505–1513. Perintöjuttujen määrässä voutikuntien<br />
välillä ei ole juurikaan eroa, mutta vuosina 1350–<br />
1519 Raaseporin voutikunnasta kotoisin olleiden<br />
vainajien perintöjuttuja (29) oli miltei kaksi kertaa<br />
enemmän kuin samaan aikaan Porvoon voutikunnasta<br />
lähtöisin olleiden henkilöiden perintöjä (16).<br />
Vuosina 1520–1560 perintöjä oli molemmilla alueilla<br />
lähes yhtä paljon, 61 Raaseporin ja 65 Porvoon<br />
voutikunnassa.<br />
Miten perintöjen ajallista jakautumista ja sen<br />
muutoksia olisi tulkittava? Kuvioissa 1 ja 2 ja liitteissä<br />
A ja B esitetyt tiedot koskevat ainoastaan niitä perintöjuttuja<br />
jotka tunnetaan Tallinnan raadin toiminnasta<br />
säilyneen keskiaikaisen ja 1500-luvun materiaalin<br />
kautta. Kun Uudeltamaalta lähtöisin olleiden henkilöiden<br />
perintöjä koskevia tietoja koko 1300-luvun<br />
osalta säilynyt vain yksi, mutta luku on myöhemmin<br />
moninkertainen, on vääristymälle oltava muitakin<br />
selityksiä kuin vain Tallinnan väkiluvun absoluuttinen<br />
tai uusmaalaisten osuuden suhteellinen kasvu<br />
kahdensadan vuoden aikana 1350–1550. Taustalla ei<br />
myöskään voi olla pelkkä Suomenlahden ylittäneiden<br />
yhteyksien volyymin kasvu, sillä Uudenmaan alue on<br />
muiden lähteiden perusteella ollut läheisessä vuorovaikutuksessa<br />
Tallinnan kaupungin kanssa jo 1300-<br />
luvun toisen neljänneksen alussa. 46 Koska Tallinnan<br />
ja Suomenlahden pohjoisrannikon alueiden väliset<br />
taloudelliset yhteydet ovat viimeistään 1300-luvulta<br />
45<br />
Liite A, nr. 33 (molemmat elossa olevat vanhemmat perivät<br />
kuolleen lapsensa), A, nr. 66 (sisarpuolen perintöoikeus sekä sukulaisten<br />
velvollisuus kasvattaa orvoksi jäänyt lapsi), B 73 (Simon<br />
Kärryntekijän vaimo Gertrud Olafsdotter peri ensin miehensä<br />
ja heidän yhteiset lapsensa, jotka kaikki kuolivat lyhyessä<br />
ajassa ennen häntä. Kun myös Gertrud sitten kuoli, kaikkien<br />
perintö lankesi hänen sisarelleen Annalle).<br />
45<br />
Lisa A, nr 33: mõlemad elusolevad vanemad pärisid surnud<br />
lastelt; lisa A, nr 66: poolõe pärimisõigus ja sugulaste<br />
kohustus kasvatada orvuks jäänud last; lisa B, nr 73: Simon<br />
Kärutegija naine Gertrud Olafsdotter päris alguses oma<br />
mehelt ja nende ühistelt lastelt, kes kõik lühikese aja jooksul<br />
enne teda ära surid. Kui ka Gertrud ise suri, jäi pärandus<br />
tema õele Annale.<br />
46<br />
Kõige varasem teadaolev vaieldamatult Uusimaalt pärit<br />
Tallinnas elanud isik on Johannes de Nylande, filio dicti Snipel,<br />
kelle valduses oli 1320. aastate lõpul Oleviste kiriku juures<br />
Johannes Cochi nimelise isiku maja kõrval paiknenud<br />
maja, mille ta pantis 9 hõbemargase laenu vastu Tallinna<br />
linnakodanikule Bertoldus Hamerile. Vt Wittschopbuch,<br />
nr 317 (TLA A.a.1, l. 48).<br />
46<br />
Varhaisin tunnettu kiistatta Uudeltamaalta kotoisin ollut<br />
Tallinnassa asunut henkilö on Johannes de Nylande, filio dicti<br />
Snipel, jonka hallinnassa oli 1320-luvun lopulla pyhän Olavin<br />
kirkon luona Johannes Coch -nimisen henkilön talon vieressä<br />
sijainnut talo, jonka hän panttasi 9 hopeamarkan lainasta Tallinnan<br />
porvari Bertoldus Hamerille. Ks. Wittschopbuch, nr.<br />
317 (TLA, A.a.1, s. 48).<br />
206 207
Change language