You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
64<br />
A lttoa<br />
A lttoa 65<br />
luostarilla. Edellä selvisi kuitenkin, ettei Kärknan<br />
luostarikokonaisuuden rakentamista voida ajoittaa<br />
edes vuosisadan tarkkuudella eikä Dünamünden<br />
luostarin pohjakaavasta ole mitään tietoja. Padisen<br />
luostarin tilajakoa pohdittaessa vertailukohteista ei<br />
ole siis kovinkaan paljon apua.<br />
Kuva 1. Näkymä luostariin idästä<br />
(kuva: Kaur Alttoa).<br />
Eespool aga selgus, et Kärkna kloostrikompleksi<br />
ehitamist ei saa isegi sajandi täpsusega<br />
määratleda ning Dünamünde kloostri kavatise<br />
kohta puudub igasugune teave. Seega pole<br />
Padise kloostri ruumilahenduse analüüsimisel<br />
võrdlusobjektidest suurt abi.<br />
Joonis 1. Vaade kloostrile idast<br />
(foto: Kaur Alttoa).<br />
Senised käsitlused Padise<br />
kloostrist<br />
Vana-Liivimaa keskaegse arhitektuuri tõsisele<br />
uurimisele panid aluse 19. sajandi lõpukümnenditel<br />
ja enne I maailmasõda tegutsenud<br />
baltisakslased. On omamoodi üllatav, aga<br />
Padise klooster ei pälvinud kuigivõrd nende<br />
tähelepanu. Baltisakslaste uurimistöö kokkuvõttena<br />
ilmus 1922. aastal Karl von Löwis of<br />
Menari Burgenlexikon, mis pakub olulist teavet<br />
ka tänastele uurijatele. Padise käsitlus on siin<br />
äärmiselt tagasihoidlik. Autor osutab kolmele<br />
daatumile: klooster rajati 1310, 1317 alustati<br />
kiviehitisega ning 1448 kindlustati klooster<br />
uuesti. Arvatavasti pärineb viimatinimetatud<br />
aastast ka väravaehitis. 3 See on ka kõik.<br />
1932. aastal ilmus Alfred Vaga ülevaade<br />
Eesti keskaegsest kunstist. See on ennekõike<br />
kokkuvõte I maailmasõja eelsetest töödest,<br />
millele annavad natuke lisa mõned 1920. aastate<br />
uuringud. Padise puhul kordab autor pea<br />
sõna-sõnalt K. Löwis of Menari öeldut. 4 Lisaks<br />
nendib ta kloostrikiriku sarnasust Haapsalu<br />
lossikiriku kavatisega, esitamata lähemat analüüsi<br />
ega dateeringut. Kiriku all oleva kabeli –<br />
seda nimetatakse siin krüptiks – paigutab A.<br />
Vaga 1320.–1325. aastasse. Seega olevat tegu<br />
kõige vanema kindlalt dateeritud varagooti<br />
kirikuga Eestis. Ühtlasi väidab autor, et nimetatud<br />
ruum on mõjutanud Harjumaa kirikute<br />
tüübi ja arhitektuuri kujunemist – järelikult<br />
olid nii mõnegi selle maakonna maakiriku<br />
ehitajateks Padise kloostri mungad. 5<br />
Padise kloostri arhitektuuri peamine<br />
uurija oli Villem Raam, kes alustas juba enne<br />
Teist maailmasõda kloostrivaremete uurimist<br />
ja konserveerimistööde juhendamist. 1938.<br />
aastal valmis tal magistritööna kavandatud<br />
auhinnatöö „Keskaegne ehituskunst Eestis<br />
Padisen luostarin aikaisemmat<br />
tutkimukset<br />
Vanhan-Liivinmaan keskiaikaisen rakennustaiteen<br />
tieteellisen tutkimuksen uranuurtajia olivat 1800-luvun<br />
loppukymmeninä ja ennen Ensimmäistä maailmansotaa<br />
toimineet baltiansaksalaiset. On kuitenkin<br />
yllättävää, että Padisen luostari jäi tuolloin<br />
vähälle huomiolle. Baltiansaksalaisten tutkimustyön<br />
tiivistelmänä vuonna 1922 ilmestyi Karl von Löwis<br />
of Menarin Burgenlexikon, joka tarjoaa tärkeää tietoa<br />
nykytutkijoillekin. Padisen käsittely on teoksessa<br />
äärimmäisen niukka. Tekijä mainitsee kolme vuosilukua:<br />
luostari rakennettiin 1310, 1317 aloitettiin kivirakennusten<br />
pystytys ja 1448 luostari linnoitettiin<br />
uudelleen. Viimeksi mainitulta vuodelta on todennäköisesti<br />
peräisin myös porttirakennus. 3 Siinä kaikki.<br />
Vuonna 1932 ilmestyi Alfred Vagan katsaus<br />
Viron keskiaikaisesta taiteesta. Tämä on lähinnä<br />
Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden töiden<br />
tiivistelmä, jossa on lisänä jotain 1920-luvun tutkimustuloksia.<br />
Padisen osalta tekijä toistaa lähes sana<br />
sanalta Löwis of Menarin kertomaa. 4 Lisäksi hän toteaa<br />
luostarinkirkon olevan pohjakaavaltaan samankaltainen<br />
Haapsalun linnankirkon kanssa, muttei<br />
esitä tarkempaa analyysiä eikä ajoitusta. Kirkon alla<br />
olevan kappelin, jota kirjassa kutsutaan kryptaksi,<br />
Vaga ajoittaa vuosille 1320–1325. Näin ollen kyseessä<br />
olisi siis Viron vanhin varmasti ajoitettu varhaisgoottilainen<br />
kirkko. Lisäksi tekijä väittää, että<br />
kyseinen tila on vaikuttanut Harjumaan kirkkojen<br />
tyypin ja arkkitehtuurin kehitykseen – maakunnan<br />
useiden pitäjänkirkkojen rakentajina olisivat siis<br />
Padisen luostarin munkit. 5<br />
Padisen luostarin arkkitehtuurin keskeinen<br />
tutkija oli Villem Raam, joka aloitti jo ennen Toista<br />
maailmansotaa luostarin raunioiden tutkimisen ja<br />
konservointitöiden ohjauksen. Vuonna 1938 valmistui<br />
hänen maisterinväitöskirjakseen suunnittelema<br />
teos Keskaegne ehituskunst Eestis ja tsistertslaste<br />
3<br />
Löwis of Menar 1922, 90.<br />
4<br />
Waga 1932, 58–60.<br />
5<br />
Waga 1932, 182.<br />
3<br />
Löwis of Menar 1922, 90.<br />
4<br />
Waga 1932, 58–60.<br />
5<br />
Waga 1932, 182.<br />
64 65
Change language