Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
138<br />
P õldvee<br />
P õldvee 139<br />
Voutien tehtävät 7 eivät rajoittuneet pelkkään<br />
verojen keräykseen ja selontekoon. Kuninkaan nimittämän<br />
voudin täytyi huolehtia valtionvallan<br />
paikallisena edustajana kartanonläänin hallinnon ja<br />
taloudenhoidon rinnalla teiden ja siltojen kunnossapidosta,<br />
tarkkailla lääninsä läpi kulkevia matkustajia<br />
sekä majoittaa ja kestittää valtion palveluksessa<br />
olevia henkilöitä, mm. postikuriireja hevosineen.<br />
Lisäksi heidän oli tarjottava yösija ja ruokaa pienehköille<br />
sotajoukoille niiden siirtyessä paikasta toiseen,<br />
tai järjestettävä sotilaiden majoitus läänissään.<br />
Linnoitetuissa paikoissa voudin oli taattava asevarastojen<br />
kunnossapito ollakseen valmiina vastaanottamaan<br />
(isohko) puolustusjoukko. Vierailijoiden<br />
majoitusvelvollisuuden vuoksi kruununkartanon<br />
aitoissa ja ruokakomeroissa oli oltava riittävästi<br />
muonaa: tuoretta olutta ja leipää, lihaa, kalaa, kasviksia<br />
jne. Voudin oli pidettävä kunnossa kruununkartanon<br />
rakennukset ja muu omaisuus, johdettava<br />
kartanon vakinaisia työntekijöitä ja ratkaistava tuomarina<br />
tuomarina paikallisten asukkaiden riita-asioita.<br />
Kruununkartanon vuosi kesti juhannuksesta<br />
juhannukseen, joten keskikesään mennessä voudin<br />
oli tehtävä yhteenveto veronkeräyksestä, tuloista ja<br />
menoista, palkoista, kartanossa yöpyneistä vieraista<br />
jne., kirjoitettava muistiin kartanon irtaimisto ja<br />
kiinteistö sekä laadittava uusi veroluettelo. Vuosikertomukset<br />
lähetettiin Tallinnaan sijaishallitsijalle<br />
ja sieltä edelleen Ruotsiin.<br />
Padisen kartanonläänin voudit 8 olivat:<br />
Valentin von Ölmitz (10.9.1561–2.11.1561);<br />
Hans Wijnberg (2.11.1561–?);<br />
Hans von Weimar (Zinnemann) (1562),<br />
landknecht eli saksalainen palkkasoturi,<br />
myöhemmin Haapsalun vouti;<br />
Johan Brinck (1563–1565) landknecht;<br />
Mikael Resener (1565–1566),<br />
myöhemmin Koluveren vouti;<br />
7<br />
Ks. Almquist 1917–1923, Del 1, 112–150.<br />
8<br />
Niiden voutien nimet, joiden aineistoa löytyy Ruotsin valtionarkistossa,<br />
on tässä luettelossa alleviivattu (lähde: Almquist<br />
1917–1923, Del 2, 579–580; Del 4, nimihakemisto).<br />
Foogtide ülesanded 7 ei piirdunud üksnes<br />
maksude kogumise ja aruandlusega. Riigivõimu<br />
kohaliku esindajana pidi foogt, kelle<br />
kinnitas ametisse kuningas, mõisalääni haldamise<br />
ja majandamise kõrval hoolitsema teede<br />
ja sildade korrashoiu eest, hoidma silma peal<br />
lääni läbivatel reisijatel ning pakkuma öömaja<br />
ning kosti riigi teenistuses olnud isikutele, sh<br />
postikulleritele ja nende hobustele. Samuti tuli<br />
anda peavarju ja toitu väiksematele väeüksustele,<br />
kui need ühest paigast teise liikusid, või<br />
korraldada sõdurite majutamist läänis. Kindlustatud<br />
kohtades pidi foogt tagama relvavarude<br />
korrashoiu, et olla valmis vastu võtma<br />
(suuremat) kaitsemeeskonda. Külaliste majutamise<br />
tõttu pidi kroonumõisa aitades ja sahvrites<br />
olema küllaldane toiduvaru: värske õlu ja<br />
leib, liha, kala, aiaviljad jm. Foogtil tuli korras<br />
hoida kroonumõisa hooned ja muu vara, juhtida<br />
alaliselt ametis olnud mõisarahva tegemisi<br />
ning kohtumõistjana lahendada kohaliku rahva<br />
tüliküsimusi. Kroonumõisa aasta veeres jaanipäevast<br />
jaanipäevani, mistõttu pööripäevaks<br />
pidi foogt tegema kokkuvõtted maksukogumise,<br />
tulude ja kulude, palkade, mõisas peatunud<br />
külaliste jm kohta, panema kirja mõisa<br />
liikuva ja liikumatu vara ning koostama uue<br />
vakuraamatu. Aruanded saadeti Tallinnasse<br />
asehaldurile ja sealt edasi Rootsi.<br />
Padise mõisalääni foogtid 8 olid:<br />
Valentin von Ölmitz (10.9.1561–2.11.1561);<br />
Hans Wijnberg (2.11.1561–?);<br />
Hans von Weimar (Zinnemann) (1562),<br />
landknecht, s.t saksa palgasõdur,<br />
hiljem Haapsalu foogt;<br />
Johan Brinck (1563–1565) landknecht;<br />
Mikael Resener (1565–1566),<br />
hilisem Koluvere foogt;<br />
7<br />
Vt Almquist 1917–1923, Del 1, 112–150.<br />
8<br />
Nende foogtide nimed, kelle materjale leidub Rootsi<br />
Riigiarhiivis, on nimekirjas alla joonitud (allikas: Almquist<br />
1917–1923, Del 2, 579–580; Del 4, nimeregister).<br />
Jürgen (Jöran) Luggenhusen (Lowenhusen)<br />
(1566–1569), endine Pärnu ja Vigala,<br />
hilisem Lihula foogt;<br />
Peder (Per) Galle (1569), endine Kungsöri ja<br />
Venngarni foogt Rootsis;<br />
Bengt Jöransson (1571–20.2.1576);<br />
Lille (Silla) Simon (1582);<br />
Bryniel Gudmunsson (1584–1585),<br />
Smålänning, s.t Smålandist,<br />
hiljem Helsingi foogt;<br />
Olof Jönsson (1585–18.7.1589),<br />
endine Harku ja hilisem Ruila foogt; 9<br />
Didrik von Trochterssen (18.7.1589–1599);<br />
Filip Reiff (16.1.1600–1601,<br />
lahkus pärast 16.6.1601);<br />
Henrik Sasse (1602–†1603);<br />
Mårten Persson (1603–†1603);<br />
Otto Werner (1.8.1603–1613); 10<br />
Gert von Euthen (21.3.1613–1618),<br />
Pärnu foogt 1607–1609;<br />
[Jürgen (Jöran) Gersdorff (1618–1619) ?]; 11<br />
Gert von Euthen, rentnik<br />
(5.4.1620–1621/1622).<br />
Kuna foogtide kohustused olid mitmekesised<br />
ning nõudsid peale juhtimisvõime head kirja- ja<br />
rehkendusoskust, polnud sobivaid isikuid foogtiametisse<br />
kerge leida. Esialgu palgati mitmel<br />
pool ametisse saksa palgasõdureid, ja nii oli see<br />
ka Padisel. Kuigi siinne nimekiri pole lünkadeta,<br />
on sellestki näha, et mitme foogti ametiaeg<br />
jäi üsna lühikeseks. Kaks meest suri 1603. aastal,<br />
arvatavasti katku.<br />
9<br />
Endisele foogtile Oloff Jonssenile oli Arukülas läänistatud<br />
2½ adramaad, mida ta 1592. aastal ise haris (TLA 230-<br />
1-Bk 3, l. 237p).<br />
10<br />
1590. aastatel oli kloostri juures samanimeline<br />
kõrtsmik.<br />
11<br />
Võimalik, et Almquist eksib. 1618/1619. aasta aruannetes<br />
on foogtina (hopman) kirjas Gert von Euthen. Aruannete ja<br />
vakuraamatute lähem uurimine võimaldaks nimekirja täpsustada,<br />
samuti leidub neis dokumentides andmeid (endistele)<br />
foogtidele tehtud läänistuste koha.<br />
Jürgen (Jöran) Luggenhusen (Lowenhusen)<br />
(1566–1569), entinen Pärnun ja Vigalan,<br />
myöhemmin Lihulan vouti;<br />
Peder (Per) Galle (1569), entinen Kungsörin ja<br />
Venngarnin vouti Ruotsissa;<br />
Bengt Jöransson (1571–20.2.1576);<br />
Lille (Silla) Simon (1582);<br />
Bryniel Gudmunsson (1584–1585),<br />
Smålänning eli smoolantilainen,<br />
myöhemmin Helsingin vouti;<br />
Olof Jönsson (1585–18.7.1589),<br />
entinen Harkun ja myöhemmin Ruilan vouti; 9<br />
Didrik von Trochterssen (18.7.1589–1599);<br />
Filip Reiff (16.1.1600–1601,<br />
siirtyi pois 16.6.1601 jälkeen);<br />
Henrik Sasse (1602–†1603);<br />
Mårten Persson (1603–†1603);<br />
Otto Werner (1.8.1603–1613); 10<br />
Gert von Euthen (21.3.1613–1618),<br />
Pärnun vouti 1607–1609;<br />
[Jürgen (Jöran) Gersdorff (1618–1619) ?]; 11<br />
Gert von Euthen, vuokramies<br />
(5.4.1620–1621/1622).<br />
Koska voutien velvollisuudet olivat monipuolisia<br />
sekä vaativat johtamistaidon lisäksi hyvää kirjoitus-<br />
ja laskutaitoa, virkaan sopivia henkilöitä ei<br />
ollut helppo löytää. Alussa palkattiin monessa paikassa<br />
saksalaisia palkkasotureita, ja niin toimittiin<br />
Padisessakin. Vaikka tämä nimilista ei ole aukoton,<br />
näkyy siitäkin, että monen voudin virka-aika<br />
jäi aika lyhyeksi. Kaksi miestä kuoli vuonna 1603,<br />
todennäköisesti ruttoon.<br />
9<br />
Entiselle voudille Oloff Jonssenille oli Arukülassa läänitetty<br />
2½ auranalaa, jota hän vuonna 1592 viljeli omin voimin (TLA<br />
230-1-Bk 3, l. 237p.).<br />
10<br />
1590-luvulla luostarin yhteydessä toimi samanniminen<br />
krouvinpitäjä.<br />
11<br />
On mahdollista, että Almquist erehtyy. Vuoden 1618/1619<br />
vuosikertomuksiin on merkitty voutina (hopman) Gert von<br />
Euthen. Vuosikertomuksia ja veroluetteloja tarkemmin tutkimalla<br />
voitaisiin täsmentää nimilistaa, lisäksi näissä asiakirjoissa<br />
on tietoja (entisille) voudeille tehdyistä läänityksistä.<br />
138 139
Change language