Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
294<br />
Heinonen<br />
Heinonen 295<br />
Vaikka rakenteet ovat säilyneet huonosti,<br />
löytyneiden osien perusteella on mahdollista tehdä<br />
päätelmiä ahjojen rakenteesta. Ahjot on perustettu<br />
kaivamalla maahan tulipesää varten kuoppa, jonka<br />
pohja on saatettu vuorata savella. Lisäksi savesta<br />
on voitu muokata ahjolle myös seinämät. Tämän<br />
tyyppisiä kuoppaan perustettuja ahjoja tunnetaan<br />
esimerkiksi Virosta keskiajalta. 3 Gubbackan ahjokuoppien<br />
yhteydestä saatiin talteen hieman korkeassa<br />
lämpötilassa palanutta ja sulanutta savea, joka<br />
analysoitiin Uppsalassa kuonien kanssa. Analyysin<br />
perusteella savi on todennäköisesti peräisin juuri<br />
ahjojen pohja- tai seinärakenteista. 4<br />
Saven käyttöön ahjojen rakenteissa viittaa palaneen<br />
saven lisäksi paja-alueen yhteydestä löytynyt<br />
savella täytetty kuoppa, johon rakennusmateriaalina<br />
käytettyä savea on ilmeisesti varastoitu. 5 Savisia<br />
seinärakenteita on voitu vahvistaa kivillä, joita ahjokuoppien<br />
yhteydestä löydettiin kaivauksilla.<br />
Selkein viite raudankäsittelystä Gubbackan<br />
paja-alueella oli ahjokuoppien yhteydestä löytynyt<br />
kuona. Kuonaa on syntynyt, kun raudasta on<br />
taontaprosessin kuluessa irronnut epäpuhtauksia.<br />
Kuona on valunut ahjon pohjalla olevaan kuoppaan,<br />
johon se on ahjon viilentyessä jähmettynyt.<br />
Taonnan päätyttyä kuona on yhdessä hiilten jäännösten<br />
kanssa puhdistettu ahjon pohjalta. Tämä<br />
on tapahtunut joko yläkautta eli ahjon suuaukon<br />
kautta tai ahjon alaosan seinämään tehdyn reiän<br />
kautta. Gubbackassa molemmat vaihtoehdot ovat<br />
mahdollisia, mutta luultavasti ahjokuoppien toinen<br />
osa liittyy juuri kuonan poistoon alakautta.<br />
Viimeisen käyttökerran jälkeen ahjoja ei ole<br />
välttämättä vaivauduttu tyhjentämään, mikä selittänee<br />
niistä arkeologisten kaivausten yhteydessä<br />
löytyneen kuonan ja hiilensekaisen maan. Ahjojen<br />
yläosien rakenteet on luultavasti purettu käytön päätyttyä,<br />
ja ainakin yhdessä tapauksessa Gubbackassa<br />
vanhan ahjonpohjan päälle on rakennettu myöhemmin<br />
toinen paja.<br />
Kuigi rajatised on halvasti säilinud, võib<br />
leitu alusel teha järeldusi ääside ülesehituse<br />
kohta. Ääsid rajati nii, et maa sisse kaevati<br />
kolde jaoks auk, mille põhi võidi vooderdada<br />
saviga. Peale selle võidi ääsile ehitada savist<br />
seinad. Sedalaadi auku ehitatud ääse tuntakse<br />
näiteks Eesti keskajast. 3 Gubbacka ääsiaukude<br />
juurest leiti mõned kõrgel temperatuuril<br />
põlenud ja sulanud savitükid, mida analüüsiti<br />
Uppsalas koos räbunäidistega. Analüüsi järgi<br />
pärineb savi tõenäoliselt just ääside põhjast<br />
või seinast. 4<br />
Peale põlenud savi viitab selle tooraine<br />
kasutamisele ääside ehitamisel ka sepikoja<br />
alalt leitud saviga täidetud auk, kuhu ilmselt<br />
oli seda kui ehitusmaterjali varutud. 5 Savist<br />
seinarajatisi võidi tugevdada kividega, mida<br />
leiti ääsiaukudest.<br />
Kõige selgem viide rauatöötlemisele<br />
Gubbacka sepikoja alal on ääsiaukudest leitud<br />
räbu. Räbu tekkis rauast tagumise ajal eraldunud<br />
purust, mis vajus ääsi põhja, kus see<br />
ääsi jahenedes hangus. Pärast raua tagumist<br />
puhastati räbu koos söejäänustega ääsi põhjast<br />
ära. Puhastamine toimus kas ülevalt ehk<br />
ääsi suu kaudu või ääsi seina alaossa tehtud<br />
ava kaudu. Gubbackas on mõlemad variandid<br />
võimalikud ning arvatavasti seostub ääsiaukude<br />
teine osa just räbu eemaldamisega altpoolt.<br />
Pärast viimast kasutuskorda pole ääse<br />
nähtavasti vaevutud tühjendama, mis selgitab<br />
räbu- ja söeseguseid leide arheoloogilistel kaevamistel.<br />
Arvatavasti lammutati ääside pealmised<br />
rajatised pärast kasutamist ja vähemalt<br />
ühel juhul ehitati Gubbacka vana ääsi alusele<br />
hiljem uus sepikoda.<br />
Ilmseks erandiks Gubbacka halvastisäilinud<br />
ääside seas osutus rajatis, kus ääsi<br />
ümbritses suurematest kividest laotud nelinurkne<br />
raam (R511). Tegu on arvatavasti ääsi<br />
ümbritsenud äärisega (rts härdpall), milleks<br />
oli kividest, mullast ja puidust tehtud piire.<br />
Selline rajatis hakkas Rootsi sepikodades<br />
levima rauaaja lõpus ja oli keskajal tavaline. 6<br />
Võimalik, et ääsi taoline ehitus viitab just uue<br />
ääsitüübi omaksvõtmisele keskaja Gubbackas.<br />
Hea säilivuse ja asukoha järgi otsustades paistab<br />
ääs kuuluvat sepikoja ala viimasesse kasutusjärku.<br />
Et ääsidesse sepatööks piisavalt kõrge<br />
temperatuur saada, juhiti neisse ääsi seintes<br />
olevate aukude kaudu õhku. Kõige suurem<br />
kuumus saavutati lõõtsadega, millega sai ääsi<br />
ühtlaselt õhku puhuda. Gubbackast pole otseseid<br />
jälgi lõõtsadest leitud, aga neid arvatavasti<br />
kasutati. Ääsides kolde alaosas asetsevaid auke<br />
võidi lisaks räbu eemaldamisele kasutada ka<br />
lõõtsade tugikohana.<br />
Ala kõige vanemas rajatises (R383) oli<br />
ääsiaugu ja ääsi jalamil madalama lohu vahele<br />
asetatud kaks kivi, mis võisid lõõtsa tule eest<br />
kaitsta või moodustada õhku suunava kanali.<br />
Peale selle võib osa räbust leida jälgi, mis tekivad,<br />
kui räbu hangub lõõtsa suutoru või muu<br />
õhuavasse pandud toru ümber.<br />
Muud rajatised ja asukoht<br />
Ääside kõrval leiti Gubbacka sepikoja alalt<br />
vähe jälgi muudest püsirajatistest. Osaliseks<br />
seletuseks on kindlasti see, et mõni rajatis võis<br />
sepikoja sajandeid kestnud tegevuse käigus<br />
näiteks tulekahjus hävida. 7 Peale selle võidi<br />
rajatisi lammutada või pärast kasutusperioodi<br />
lõppu ümber paigutada. Suurem osa viimastest<br />
rajatistest hävis arvatavasti keskajal, kui tee üle<br />
sepikoja ala joondati.<br />
Peale ääside kuulus juba raua- ja keskajal<br />
sepikodade juurde muidki rajatisi, mida<br />
Ainoan selvän poikkeuksen Gubbackan huonosti<br />
säilyneiden ahjorakenteiden joukossa teki rakenne,<br />
jossa ahjoa ympäröi suurehkoista kivistä ladottu<br />
nelisivuinen kehikko (R511). Kyseessä on luultavasti<br />
ahjoa ympäröivä reunus (r. härdpall), joka koostui<br />
kivestä, maasta ja puusta ahjon ympärille tehdystä<br />
kehikosta. Tällaiset rakenteet alkavat yleistyä ruotsalaisissa<br />
pajoissa rautakauden lopulta alkaen, ja ovat<br />
keskiajalla tavallisia. 6 Onkin mahdollista, että ahjon<br />
poikkeava rakenne liittyy Gubbackassa juuri uuden<br />
ahjotyypin omaksumiseen keskiajan kuluessa. Ahjo<br />
vaikuttaisi kuuluvan paja-alueen myöhäisimpään<br />
käyttövaiheeseen myös hyvän säilyneisyytensä ja sijaintinsa<br />
perusteella.<br />
Jotta ahjoihin saatiin riittävän korkea lämpötila<br />
sepän työskentelyä varten, niihin johdettiin<br />
ilmaa ahjon seinämissä olevien ilmareikien kautta.<br />
Korkeimmat lämpötilat voitiin saavuttaa käyttämällä<br />
palkeita, joilla ilmaa saatiin puhallettua ahjoon tasaisesti.<br />
Gubbackasta ei ole löytynyt suoria jälkiä palkeista,<br />
mutta niitä on luultavasti käytetty. Ahjoihin<br />
tulipesän lisäksi kuuluneita, alarinteen puolelle sijoitettuja<br />
kuoppia on voitu kuonan poistamisen lisäksi<br />
käyttää myös palkeiden sijoituspaikkana.<br />
Alueen vanhimmassa rakenteessa (R383) varsinaisen<br />
ahjokuopan ja alarinteen matalamman painanteen<br />
väliin oli aseteltu kaksi suurta kiveä, jotka<br />
ovat voineet suojata palkeita tulelta tai muodostaa<br />
muuten kanavan ilman johtamiseen. Lisäksi muutamista<br />
kuonista on mahdollista löytää jälkiä, jotka<br />
ovat syntyneet kuonan jähmetyttyä joko palkeen<br />
suukappaleen tai muun ilmareikään asetetun putken<br />
ympärille.<br />
Muut rakenteet ja sijainti<br />
Ahjojen lisäksi Gubbackan paja-alueelta löydettiin<br />
vähän jälkiä muista kiinteistä rakenteista. Tämä selittyy<br />
varmasti osittain sillä, että osa rakenteista on<br />
voinut tuhoutua vuosisatoja kestäneen pajatoiminnan<br />
kuluessa esimerkiksi tulipalojen yhteydessä. 7<br />
3<br />
Peets 2003, 128.<br />
4<br />
Willim & Grandin 2010, 26.<br />
5<br />
Koivisto 2009, 16; Willim & Grandin 2010, 31.<br />
3<br />
Peets 2003, 128.<br />
4<br />
Willim & Grandin 2010, 26.<br />
5<br />
Koivisto 2009, 16; Willim & Grandin 2010, 31.<br />
6<br />
Willim & Grandin 2010, 29.<br />
7<br />
Koivisto 2011, 34.<br />
6<br />
Willim & Grandin 2010, 29.<br />
7<br />
Koivisto 2011, 34.
Change language