You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
162<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla 163<br />
tarkemmin yksittäisiä uudella ajalla tehtyjä muutoksia<br />
ja lisäyksiä, joten koko aikavälillä 1558–1919<br />
rakennettua kerrostumaa on toistaiseksi tarkasteltu<br />
yhteisenä.<br />
III. Konservointi- ja<br />
restaurointityöt.<br />
Tässä on yritetty kartoittaa luostarinrakennuksien<br />
konservointi- ja restaurointitöitä. Ajanjakso jakaantuu<br />
kolmeen osaan:<br />
· 1930-luku<br />
· neuvostoaika<br />
· 1990–2010.<br />
Vuonna 2011 suoritettujen rakennusarkeologisten<br />
tutkimusten materiaalit odottavat vielä käsittelyä.<br />
Nykyisiä tietoja oletettavasti täsmennetään ja<br />
ehkä myös korjataan.<br />
Kartoittamisen perusteena oli Padisessa toisen<br />
maailmansodan jälkeen suoritettujen kaivaus- ja<br />
restaurointitöiden dokumentit, joita säilytetään Viron<br />
museoviraston (Muinsuskaitseamet) arkistossa.<br />
Tärkeimmät asiakirjat on esitetty tämän artikkelin<br />
liitteenä 1.<br />
Menneisyyttä tutkiessa olemme sen ongelman<br />
edessä, kuinka tätä kaikkea pitäisi esitellä vierailijoille.<br />
Jos otetaan huomioon luostarin raunioiden<br />
nykytila – pölyiset ja kuoppaiset lattiat, vuotavat<br />
katokset, vaaralliset aukot, irtoavat kivet, öiset kiipeilijät<br />
ja vandalisoijat –, niin luostarin hyötykäyttö<br />
on hankalaa. Tämän hankkeen puitteissa käytiin<br />
läpi tärkeimmät ongelmat ja löydettiin niille myös<br />
ratkaisut.<br />
Ennen suunnittelua luostarin alue jaettiin<br />
vyöhykkeiksi, joiden perusteella vierailijoiden kulkureitit<br />
voitaisiin suunnitella. Ensin aiotaan aidata<br />
koko raunioalue, eli ympäröidä luostari ja sen pohjoinen<br />
etupiha aidalla, ja sulkea luostarin ulkoseinissä<br />
sijaitsevat aukot, jotta estetään sisäänkäynti<br />
väärästä paikasta. Aitauksella voidaan hallita luostarialueen<br />
tapahtumia, mutta aita on asennettava<br />
siten, että luostarin ympärillä voi kulkea vapaasti<br />
eikä aita ole näkymässä vallitsevana.<br />
üksikuid uusaegseid muudatusi ja lisandusi,<br />
mistõttu on kogu 1558.–1919. aasta ladestus<br />
esialgu loetud üheks.<br />
III. Konserveerimis- ja<br />
restaureerimistööd.<br />
Siin on püütud kaardistada kloostriehitiste<br />
konserveerimise ja restaureerimise töid. Ajajärk<br />
on jagatud kolmeks:<br />
· 1930. aastad;<br />
· nõukogude aeg;<br />
· 1990–2010.<br />
2011. aastal toimunud ehitusarheoloogiliste<br />
uuringute materjalid ootavad veel läbitöötamist.<br />
Eeldatavasti täpsustatakse ja vahest ka<br />
korrigeeritakse seeläbi praeguseid andmeid.<br />
Kaardistamise aluseks oli Padisel pärast<br />
Teist maailmasõda toimunud kaeve- ja restaureerimistööde<br />
dokumentatsioon, mis asub Muinsuskaitseameti<br />
arhiivis. Neist olulisimad dokumendid<br />
on esitatud käesoleva artikli lisas 1.<br />
Minevikku uurides seisame probleemi ees,<br />
kuidas seda kõike inimesteni tuua. Arvestades<br />
kloostrikompleksi praegust seisu – tolmused<br />
ja konarlikud põrandad, läbitilkuvad katused<br />
ja laed, ohtlikud avad, pudenevad kivid, öised<br />
varemetel turnijad ja lõhkujad –, on kloostri<br />
kasutamine raskendatud. Selle projekti raames<br />
töötati läbi olulisemad probleemid ja leiti neile<br />
ka lahendus.<br />
Enne projekteerimist jagati kloostri territoorium<br />
tsoonideks, millest lähtuvalt saaks paika<br />
panna inimeste liikumistrajektoorid. Kõigepealt<br />
plaaniti kogu kloostrivaremete ala sulgeda, st piirata<br />
klooster ja selle põhja-eeshoov aiaga ja sulgeda<br />
kloostri väliskülgedel asuvad avad, et vältida<br />
kloostrisse sisenemist selleks mitte ettenähtud<br />
kohast. Aiaga piiramine võimaldab kontrollida<br />
kloostri alal toimuvat, kuid samas peab aed olema<br />
paigaldatud nii, et kloostri ümber saaks vabalt<br />
liikuda ja aed ei domineeriks vaadetel.<br />
Kloostri territoorium jagati järgmisteks<br />
tsoonideks:<br />
· avalik tsoon;<br />
· personali tsoon;<br />
· arheoloogiliste väljakaevamiste tsoon.<br />
Avalikuks tsooniks on loetud ruumid ja<br />
hoovid, kuhu inimestel on vaba juurdepääs.<br />
Nende hulka kuulub enamik keldriruume, välja<br />
arvatud kagunurga kaks keldriruumi, mis<br />
on jäetud personali ja esinejate kasutusse. Põhja-<br />
ning idatiiva keldreid on võimalik kasutada<br />
raiddetailide eksponeerimiseks. Padise kloostri<br />
alalt on leitud väga suures koguses raidkive,<br />
mis praegu on vaatajate silme eest lattu viidud,<br />
ja pole paremat kohta kui kloostri ruumid, kus<br />
kivid saaksid rääkida oma leidmise ja põlvnemise<br />
lugu.<br />
Esimesel korrusel on avalikust alast välja<br />
jäetud lõunatiiva ja edelaehitise keldri ruumid,<br />
kus tulevikus peaksid toimuma arheoloogilised<br />
väljakaevamised. Selles alas ulatub läbikaevamata<br />
kultuurkihi paksus üle meetri ja piirkonna<br />
uurimine võib tuua olulist uut informatsiooni<br />
kunagise kloostri ehitusloo kohta. Praegu on<br />
ajaloolased, arheoloogid ja restauraatorid paljudes<br />
küsimustes eriarvamusel, et mis ikkagi on<br />
varasem ja miks ikkagi need kivid on seal, kus<br />
nad üldse olema ei peaks. Loodetavasti toob<br />
selle ala edasine läbiuurimine neile ja teistele<br />
lahtistele küsimustele vastuse.<br />
Võimaldamaks inimestel oma silmaga<br />
näha arheoloogiliste väljakaevamiste protsessi,<br />
on lõunatiiva refektooriumi tasapinda projekteeritud<br />
laudtee-rõdu, mis markeerib kunagise<br />
refektooriumi põranda tasapinda ja samal ajal<br />
võimaldab saada hea ülevaate all toimuvatest<br />
uuringutest. Samuti võimaldab laudtee-rõdu<br />
eksponeerida lõunaseinas asuvaid raidpiilareid.<br />
Laudtee ehitusega seoses tuleb küll teha<br />
ava mõisaaegsesse paekiviseina, kuid seeläbi<br />
on võimalik eksponeerida üht seni müüriga<br />
varjatud lõunaseinas olevat raidpiilarit.<br />
Luostarialue jaettiin seuraaviin vyöhykkeisiin:<br />
· julkinen vyöhyke<br />
· henkilökunnan vyöhyke<br />
· arkeologisten kaivausten vyöhyke.<br />
Julkisena vyöhykkeenä pidetään niitä tiloja<br />
ja pihoja, joihin vierailijoilla on vapaa pääsy.<br />
Niihin kuuluu valtaosa kellaritiloista, lukuun ottamatta<br />
kaakkoiskulman kahta kellaritilaa, jotka<br />
on varattu henkilökunnan ja esiintyjien käyttöön.<br />
Pohjois- ja itäsiiven kellareihin voi asettaa näytteille<br />
kivestä veistettyjä rakennusosia. Padisen<br />
luostarin alueelta niitä on löydetty erittäin paljon.<br />
Osia säilytetään varastossa, mutta paras paikka<br />
niille olisi luostarin tilat, joissa kivet voisivat kertoa<br />
löytämisensä ja alkuperänsä tarinaa.<br />
Ensimmäisessä kerroksessa on julkisen alueen<br />
ulkopuolelle jätetty eteläsiiven ja lounaisrakennuksen<br />
kellarin tilat, joihin on tulossa arkeologisia<br />
kaivauksia. Tällä alueella kaivamattoman<br />
kulttuurikerroksen paksuus ylittää metrin, ja<br />
alueen tutkiminen voi tuottaa uutta tärkeää tietoa<br />
luostarin rakennushistoriasta. Historioitsijat,<br />
arkeologit ja restauroijat ovat nykyisin useista asioista<br />
eri mieltä; mikä on vanhaa ja miksi nämä<br />
kivet ovat siellä, missä niiden ei pitäisi olla laisinkaan.<br />
Toivottavasti tämän alueen tutkiminen<br />
tuottaa jatkossa vastauksen näihin ja muihin vastaamattomiin<br />
kysymyksiin.<br />
Jotta ihmiset voisivat omin silmin nähdä arkeologiset<br />
kaivaukset, eteläsiipeen on suunniteltu<br />
pitkospuut tai parveke refektorion entisen lattian<br />
tasolle. Sieltä näkee hyvin alhaalla tapahtuvat kaivaustutkimukset.<br />
Pitkospuiden avulla on mahdollista<br />
nähdä myös eteläseinällä olevat kivestä hakatut<br />
pilarit. Pitkospuiden rakentamisen yhteydessä<br />
joudutaan tosin tekemään aukko kartanon aikaiseen<br />
kalkkikiviseinään, mutta se mahdollistaa<br />
erään aikaisemmin muurin peittämän eteläseinän<br />
pilarin näkemisen.<br />
162 163
Change language