Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
340<br />
Kadakas ja Väisänen<br />
Kadakas ja Väisänen 341<br />
Gubbacka<br />
<strong>Vantaan</strong> Länsisalmen Gubbackan keskiaikaisella<br />
kylätontilla on kaivettu vuosina 2003 Museoviraston<br />
toimesta ja 2008–2010 <strong>Vantaan</strong> kaupunginmuseon<br />
toimesta. Tänä aikana kertynyt keramiikkamateriaali<br />
ajoittuu keskiajalta aina uuden ajan<br />
alkuun (1300–1600-luvuille). Aineisto paljastaa<br />
Gubbackan väellä olleen käytössä Keski-Euroopasta<br />
tuotuja astioita jo hyvin varhaisessa vaiheessa.<br />
Tuontitavaran rinnalla käytettiin myös paikallisen<br />
vanhemman tradition mukaan valmistettuja<br />
astioita.<br />
Vanhinta kerrostumaa Gubbackan keramiikka-aineistossa<br />
edustaa yksittäinen karkeasekoitteinen,<br />
dreijaamaton keramiikan kylkipala<br />
(mustasavi- tai ns. Itämerenkeramiikkaa), joka löytyi<br />
1200-luvulle ajoittuvaan pajaan liittyvistä kerroksista.<br />
Tämä keramiikka todennäköisesti edustaa<br />
paikallista tuotantoa, mutta jo 1300-luvulla ja<br />
varsinkin 1400-luvulla alkaa keramiikkalöytöihin<br />
ilmestyä tuontitavaraa, punasaviastioita sekä kivisavikannuja.<br />
Valtaosa Gubbackan keramiikkamateriaalista<br />
on punasavea. Se oli Länsi- ja Pohjois-Euroopassa<br />
yleisin keramiikkatuote keskiajalta lähtien,<br />
koska sen raaka-ainetta oli saatavissa lähes kaikkialla.<br />
Punasavikeramiikkaa massatuotettiin, ja<br />
astiamuodot olivat hyvin samankaltaisia laajalla<br />
alueella. Suurin osa astiamuodoista oli tarkoitettu<br />
arkipäivän käyttöön. 13 Valtaosa Gubbackan punasaven<br />
kappaleista on yleisimmän ruuanvalmistusastian,<br />
eli kolmijalkapadan palasia: kylki- ja reunapaloja,<br />
jotka ovat ulkopinnaltaan rihlattuja ja<br />
usein nokisia, sisäpuolelta lyijylasitettuja joko värittömällä,<br />
vihreällä tai ruskealla lasitteella. Padoista<br />
on säilynyt myös padanjalkojen ja putkikahvojen<br />
katkelmia. Näiden perusteella voidaan sanoa, että<br />
patoja oli käytössä erikokoisia. Osa kylkipaloista<br />
– varsinkin noettomista – voi olla myös kulhoista,<br />
koska niitä on muotonsa perusteella lähes mahdoton<br />
erottaa padoista.<br />
13<br />
Gaimster 2007; Niukkanen 1994; 2007.<br />
Gubbacka<br />
Vantaas Länsisalmi Gubbacka keskaegsel külakrundil<br />
toimusid 2003. aastal väljakaevamised<br />
Soome muuseumiameti (Museovirasto)<br />
eestvõttel ja 2008.–2010. aastal Vantaa linnamuuseumi<br />
eestvõttel. Tänaseks kogunenud keraamikamaterjal<br />
on dateeritud keskajast uusaja<br />
alguseni (14.–17. sajand). See materjal näitab,<br />
et Gubbacka rahvas kasutas Kesk-Euroopast<br />
toodud nõusid juba väga varakult. Sisseveetud<br />
kauba kõrval kasutati ka kohaliku, varasema<br />
traditsiooni järgi valmistatud nõusid.<br />
Gubbacka keraamikaaineses esindab<br />
kõige vanemat kihti üksik jämeda purruga<br />
käsikeraamika küljekild (niinimetatud Läänemere-keraamika),<br />
mis leiti 13. sajandisse<br />
dateeritud sepikojaga seotud kihtidest. See<br />
keraamikaleid esindab tõenäoliselt kohalikku<br />
toodangut, aga juba 14. sajandil ja eriti 15.<br />
sajandil hakkas keraamikaainesesse ilmuma<br />
importtoodangut, punaseid savinõusid ja kivikeraamilisi<br />
kannusid.<br />
Valdav osa Gubbacka keraamikast on<br />
punane glasuurkeraamika. Keskajast alates oli<br />
see Lääne- ja Põhja-Euroopas kõige tavalisem<br />
keraamikaliik, sest toorainet oli peaaegu igal<br />
pool saada. Punast keraamikat toodeti massiliselt<br />
ja nõude liigid olid väga ulatuslikul<br />
alal sarnased. Enamik nõuliike oli mõeldud<br />
igapäevaseks kasutamiseks. 13 Valdav osa Gubbacka<br />
punase glasuurkeraamika kildudest<br />
on kõige tavalisema toiduvalmistusnõu ehk<br />
kolmjalgpoti külje- ja servakillud, mille välispind<br />
on sooneline ja tihti nõgine, sisepind aga<br />
kaetud kas värvitu, rohelise või pruuni pliiglasuuriga.<br />
Säilinud on ka potijalgade ja sangade<br />
tükke. Nende põhjal võib öelda, et kasutati eri<br />
suuruses potte. Osa küljetükke – eriti nõest<br />
puhtad – võivad pärineda ka kaussidest, sest<br />
kuju põhjal on neid peaaegu võimatu pottidest<br />
eristada.<br />
13<br />
Gaimster 2007; Niukkanen 1994; 2007.<br />
Punaste savinõude hulgas on ka mõni<br />
liuakild lamedate serveerimisnõude küljest,<br />
mis muutusid tavaliseks alles 16. sajandi teisel<br />
poolel. 14 Sellised nõud olid tihti angoobmaalingutega<br />
kaunistatud, kuid tavapäraste angoobmaalingutega<br />
liudade kõrval leiti Gubbackast<br />
ka 17. sajandist pärit, niinimetatud<br />
hemring-dekooriga (s.o rulltempelornamendiga)<br />
liua kilde. 15<br />
Punaseid savinõusid on keeruline dateerida,<br />
sest nende kuju jäi väga kauaks ajaks samaks.<br />
Gubbacka punaste savinõude kilde on<br />
siiski suudetud mingil määral dateerida ja suurem<br />
osa paistab pärinevat 15.–16. sajandist. 16<br />
Üks glasuurimata servakild võib tõenäoliselt<br />
olla isegi 14. sajandi poti küljest. 17 Keraamiliste<br />
liudade killud pärinevad 16.–17. sajandist.<br />
Osa Gubbacka punaseid savinõusid – kui<br />
mitte kõik – oli Lääne-Euroopa importkaup,<br />
peamiselt Põhja-Saksamaalt, vähemal määral<br />
Hollandist. 18<br />
Eranditult imporditud kivikeraamilisi<br />
nõusid esineb Gubbackas harvem: nelja väljakaevamisaasta<br />
jooksul leiti objektilt kuus<br />
kivikeraamika kildu ja mõned tükid halli keraamikat.<br />
Viimasena mainitud keraamikaliik<br />
on glasuurimata, helehalli murruga ja selle<br />
välispind on tihti sooneline. See on kas Böömi-Saksi<br />
või Lõuna-Poola algupära ja Soomes<br />
võib selle leiukonteksti alusel dateerida 16. sajandisse.<br />
19<br />
14<br />
Niukkanen 1994; 2007.<br />
15<br />
Johansson 2007.<br />
16<br />
Suhonen 2004; 2005, analüüsinud M. Niukkanen.<br />
17<br />
See kild oli varem identifitseeritud Läänemere-keraamikana<br />
(vt Väisänen 2010, 123), aga E. Russowi arvates on<br />
see varane punane savinõu (suuline teadaanne 16.3.2011).<br />
18<br />
E. Russowi suuline teadaanne 16.3.2011.<br />
19<br />
Halli keraamikat ja varakivikeraamikat on Soomest<br />
leitud muuhulgas Siuntiost Suitia mõisa väljakaevamistelt<br />
(Niukkanen 1998), Espoost Kauklahti keskaegse külakrundi<br />
väljakaevamistelt (Haggrén et al. 2003), Pernajast<br />
Gammelby Tomtåkeri keskaegse külakrundi uurimisel<br />
(Salonen & Väisänen 2006) ja Porvoost Ida-Uusimaa<br />
Osuuspankki väljakaevamistelt (Koivisto 2007).<br />
Punasavilöytöjen joukossa on myös muutama<br />
pala vadeista – laakeista tarjoiluastioista, jotka<br />
yleistyivät vasta 1500-luvun puolen välin jälkeen. 14<br />
Vadeissa oli usein ns. boluskoristelua, eli sisäpinnalle<br />
savilietteellä lyijylasitteen alle tehtyjä koristemotiiveja.<br />
Perinteisempien boluskoristeisten vatien lisäksi<br />
Gubbackasta on löydetty paloja myös yhdestä niin<br />
sanottua hemring-koristelua (pilkkuja savilietekoristelussa)<br />
sisältäneestä vadista, joka ajoittuu 1600-luvun<br />
puolelle. 15<br />
Punasavilöytöjä on vaikea ajoittaa, koska astiamallit<br />
pysyivät samankaltaisina pitkiä aikoja.<br />
Gubbackan punasavipaloja on pystytty kuitenkin<br />
jonkun verran ajoittamaan, ja suurin osa niistä lienee<br />
peräisin 1400–1500-luvuilta. 16 Yksi lasittamaton<br />
reunapala voisi mahdollisesti olla jopa 1300-luvun<br />
padasta. 17 Punasavivatien palaset ajoittuvat 1500–<br />
1600-luvuille. Osa Gubbackan punasaviastioista<br />
– elleivät kaikki – on ollut tuontitavaraa Länsi-Euroopasta,<br />
lähinnä Pohjois-Saksan alueelta ja vähäisemmässä<br />
määrin Hollannista. 18<br />
Poikkeuksetta tuontitavaraa edustaneet kivisaviastiat<br />
ovat olleet harvinaisempia Gubbackassa:<br />
kaiken kaikkiaan neljän kaivausvuoden jälkeen<br />
kohteesta on löytynyt yhteensä 6 palaa varsinaista<br />
kivisavikeramiikkaa sekä muutamia paloja kovaksi<br />
poltettua harmaasavikeramiikkaa. Tämä viimeksi<br />
mainittu keramiikka on lasittamatonta, massaltaan<br />
vaaleanharmaata ja sen ulkopinta on usein rihlattu.<br />
Se on alkuperältään böömiläis-saksilaista tai eteläpuolalaista<br />
ja ajoittuu Suomessa muiden löytökontekstiensa<br />
perusteella 1500-luvulle. 19<br />
14<br />
Niukkanen 1994; 2007.<br />
15<br />
Johansson 2007.<br />
16<br />
Suhonen 2004; 2005, analysoinut M. Niukkanen.<br />
17<br />
Tämä pala oli aikaisemmin tunnistettu ns. Itämerenkeramiikaksi<br />
(kts. Väisänen 2010, 123), mutta E. Russowin mielestä se<br />
on varhaista punasavea (Suullinen tiedonanto 16.3.2011).<br />
18<br />
E. Russow suullinen tiedonanto 16.3.2011.<br />
19<br />
Tätä harmaasavi- ja ns. läheskivisavikeramiikkaa on Suomesta<br />
löytynyt mm. Siuntion Suitian kartanon kaivauksilta (Niukkanen<br />
1998), Espoon Kauklahden keskiaikaisen kylätontin kaivauksilta<br />
(Haggrén et al. 2003), Pernajan Gammelbyn Tomtåkerin<br />
keskiaikaisen kylätontin tutkimuksissa (Salonen & Väisänen<br />
2006) ja Porvoon Itä-Uudenmaan Osuuspankin kaivauksilta<br />
(Koivisto 2007).<br />
340 341
Change language