You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
230<br />
Salminen<br />
Salminen 231<br />
ja 1500-luvun lähtöisin sitä vastapäätä lahden takana<br />
olleelta Inkoon ja Porvoon pitäjän väliseltä alueelta,<br />
jossa Porvoon <strong>kaupunki</strong> on voinut vaikuttaa<br />
omalta osaltaan muuttoliikkeeseen niin, että kun<br />
Länsi-Uudeltamaalta Tallinnaan muutti käsityöläisiksi<br />
ja alempiin ammattiryhmiin myös miehiä, oli<br />
pääosa Itä-Uudeltamaalta muuttaneita palkollisiksi<br />
hakeutuneita naisia ja seudun miehet hakeutuivat<br />
ensisijaisesti Porvooseen. Tallinnaan Uudeltamaalta<br />
muuttaneet naiset olivat miltei poikkeuksetta<br />
verotalonpoikien tyttäriä, sisaria ja lopulta kauan<br />
kaupungissa oleskelleita tätejä, muttei koskaan Uudellamaalla<br />
asuvien henkilöiden vanhempia, mikä<br />
todistaa, ettei Tallinnasta yleensä palattu takaisin<br />
Uudellemaalle ja Suomeen.<br />
Lopuksi on vielä syytä palata Gunvor Kerkkosen<br />
keväällä 1948 Historiska Föreningenissä Helsingissä<br />
pitämään esitelmään, joka on pitkään ollut ainoa<br />
yhteenveto siitä, mitä Tallinnan vanhassa raadin<br />
arkistossa säilyneet tiedot uusmaalaisten perinnöistä<br />
kaupungissa paljastavat. Kerkkosen näkemys Tallinnan<br />
ja Uudenmaan suhteesta oli varsin lohduton ja<br />
hän katsoi perintöjen todistavan keskiaikaisen kaupungin<br />
ja sitä ympäröivän maaseudun ongelmallisesta<br />
suhteesta riippumatta siitä, että osa kaupungin<br />
takamaasta sijaitsi kokonaan toisen tuomiovallan<br />
alaisuudessa noin päivän purjehduksen päässä merenlahden<br />
takana. Vaikka Kustaa Vaasa kielsi palkollisten<br />
muuton Tallinnaan 1551 ja 1558, muuttoliike<br />
oli Kerkkosen mielestä selvä suonenisku alueen<br />
väestönkasvulle ja vaikka Tallinnan kanssa käyty<br />
kauppa oli Uudenmaan talonpoikien elinehto, tavaroista<br />
saatu hinta oli vain puolet tai vähemmän niiden<br />
todellisesta hinnasta. Tallinnan ja Uudenmaan<br />
taloudellisen suhteen kannalta Kerkkonen lähestyikin<br />
jo 1948 mielenkiintoisella tavalla 1970- ja 1980-<br />
luvuilla muotiin noussutta Immanuel Wallersteinin<br />
teoriaa keskuksen ja periferian vuorovaikutuksesta,<br />
jonka mukaan kapitalistisen talousjärjestelmän<br />
kanssa läheiseen suhteeseen tullut periferia joutuu<br />
primaarituotteiden tuottajan asemaan ja sen talous<br />
taantuu. Wallersteinin keskus-periferia -asetelma on<br />
sittemmin ollut suosittu etenkin Ruotsissa, jossa sitä<br />
on sovellettu Tukholman ja Pohjanlahden alueen<br />
jooksul ja 16. sajandil pärit otse linna vastas,<br />
teisel pool lahte asunud Inkoo ja Porvoo kihelkonna<br />
vaheliselt alalt. Seejuures võis Porvoo<br />
linn omalt poolt rännet mõjutada: kui Lääne-Uusimaalt<br />
kolis Tallinnasse käsitöölisteks<br />
ja madalamatesse tööliskihtidesse ka mehi,<br />
siis Ida-Uusimaalt läksid palgaliseks peamiselt<br />
naised ja selle piirkonna mehed suundusid<br />
eelkõige Porvoosse. Uusimaalt Tallinnasse<br />
kolinud naised olid peaaegu eranditult maksukohuslike<br />
talupoegade tütred, õed ja lõpuks<br />
kaua linnas viibinud tädid, aga mitte kunagi<br />
Uusimaal elanud isikute vanemad, mis näitab,<br />
et Tallinnast ei olnud kombeks Uusimaale või<br />
Soome kolida.<br />
Lõpetuseks on veel põhjust tagasi tulla<br />
Gunvor Kerkkose 1948. aasta kevadel Helsingis<br />
rootsi ajalooühenduses peetud ettekande<br />
juurde, mis on kaua aega olnud ainus kokkuvõte<br />
sellest, mida Tallinna vanas raearhiivis säilinud<br />
andmetel uusimaalaste päranduste kohta<br />
öelda on. Kerkkose nägemus Tallinna ja Uusimaa<br />
suhetest oli üpris nukker ja tema arvates<br />
annavad pärandid tunnistust keskaegse linna<br />
ja seda ümbritseva maapiirkonna problemaatilisest<br />
suhtest, olenemata sellest, et osa linna tagamaast<br />
paiknes hoopis teise kohtu võimupiirides<br />
umbes päevase laevasõidu kaugusel teisel<br />
pool lahte. Kuigi Gustav Vasa keelas palgaliste<br />
kolimise Tallinnasse 1551. aastal ja 1558. aastal<br />
ära, mõjus ränne Kerkkose meelest ilmselgelt<br />
halvasti piirkonna rahvastiku kasvule ja kuigi<br />
kaubavahetus Tallinnaga oli Uusimaa talupoegade<br />
ellujäämise tingimus, saadi kauba eest vaid<br />
pool või veelgi vähem selle tegelikust hinnast.<br />
Huvitaval kombel vastas Kerkkose lähenemine<br />
Tallinna ja Uusimaa majanduslikele suhetele<br />
juba 1948. aastal alles 1970.–1980. aastatel<br />
moodi läinud Immanuel Wallersteini teooriale<br />
keskuse ja perifeeria vastastikusest mõjust, mille<br />
järgi satub kapitalistliku majandussüsteemiga<br />
lähedastes suhetes perifeeria esmatarbekaupade<br />
tootja seisundisse ja selle majandus mandub.<br />
Wallersteini keskuse ja perifeeria mudel oli<br />
hiljem eriti soositud Rootsis, kus seda on rakendatud<br />
Stockholmi ja Botnia piirkonna suhteid<br />
puudutavas uurimustöös, aga kuna tegu on olemuselt<br />
teoreetilise raamistikuga, mille eesmärk<br />
oli selgitada riigi tekke ja poliitilise hegemoonia<br />
nähtusi majandusliku ekspluateerimise põhjuse<br />
ja tagajärje seostega, on selle rakendamisel<br />
raske vältida ühe või teise komponendi ülehindamist.<br />
75 Kerkkose tähelepanek Uusimaa kui<br />
Tallinna majanduse ja elanikkonna kasvulava<br />
kohta juhtis teda aga kirjutama ühte olulisemat<br />
artiklit Soome hiliskeskaja majandusliku arengu<br />
kohta, mis ilmus saksa põllumajandusajaloolase<br />
Wilhelm Abeli juubeliraamatus 1974.<br />
aastal. 76 Kerkkose nägemus Uusimaa hiliskeskaegsest<br />
elust Tallinna majandusliku tagamaana<br />
on siiani põhjendatud ja kummagi piirkonna,<br />
ei Tallinna ega Uusimaa keskaegse mineviku<br />
mõistmine pole teiseta võimalik.<br />
Ahvenainen, Jorma 1965. Der Getreidehandel<br />
Livlands im Mittelalter. Societas scientiarum Fennica.<br />
Commentationes humanarum litterarum, 34:2.<br />
Helsinki.<br />
BFH III = Bidrag till Finlands Historia III. I<br />
tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinhold<br />
Hausen. Helsingfors 1904.<br />
Dahlbäck, Göran 1997. Svensk stadslagstiftning<br />
under medeltiden. Nordiske middealderlover:<br />
tekst og kontekst. Red. av Audun Dybdahl og Jørn<br />
Sandnes. Trondheim, 103–113.<br />
Dössler, Emil 1969. Toversichtsbriefe für<br />
Soest 1325–1639. Veröffentlichungen der Historischen<br />
Komission Westfalens, XXXI. Münster.<br />
Ebel, Wilhelm 1971. Lübisches Recht.<br />
Lübeck.<br />
75<br />
Wallerstein 1974, 347–350; nt Sandström 1990,<br />
385–386.<br />
76<br />
Kerkkonen 1974, 518–543.<br />
suhdetta koskevassa tutkimuksessa, mutta koska<br />
kyseessä on perimmältään teoreettinen viitekehys,<br />
jonka tavoitteena on ollut selittää valtionmuodostuksen<br />
ja poliittisen hegemonian ilmiöitä taloudellisen<br />
hyväksikäytön syy- ja seuraussuhteilla, sen soveltamisessa<br />
on vaikea välttyä ylilyönneiltä suuntaan<br />
tai toiseen. 75 Kerkkosen havainto Uudestamaasta<br />
Tallinnan taloudellisena ja väestöllisenä hankintaalueena<br />
johti kuitenkin hänet kirjoittamaan erään<br />
tärkeimmistä Suomen myöhäiskeskiajan taloudellisen<br />
aseman rakentumista koskeneista artikkeleista,<br />
saksalaisen agraarihistorian tutkijan Wilhelm Abelin<br />
juhlakirjassa 1974 julkaistun kirjoituksen Suomen<br />
asemasta Tallinnan ja Tukholman taloudellisena<br />
hankinta-alueena. 76 Kerkkosen näkemys Uudenmaan<br />
myöhäiskeskiaikaisesta asutuksesta Tallinnan<br />
taloudellisena takamaana onkin yhä perusteltu, eikä<br />
kummankaan alueen, Tallinnan ja Uudenmaan keskiaikaisen<br />
menneisyyden ymmärtäminen ole mahdollista<br />
ilman toista.<br />
Allikad ja kirjandus / Lähteet ja kirjallisuus<br />
Ekholst, Christine 2009. För varje brottsling ett<br />
straff: Föreställningar om kön i de svenska medeltidslagarna.<br />
Stockholm.<br />
Eronen, Matti 1990. Muuttuva ilmasto. – Terra<br />
102: 4, 220–238.<br />
FMU = Finlands Medeltidsurkunder I–VIII.<br />
Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom<br />
Reinhold Hausen. Helsingfors 1910–1935.<br />
Fritz, Birgitta 1972–1973. Hus, Land och Län.<br />
Förvaltningen i Sverige 1250–1434, 1–2. Acta Universitatis<br />
Stockholmiensis, Stockholm Studies in History, 16.<br />
Stockholm.<br />
Greiffenhagen, Otto 1933. Zur Geschichte des<br />
Revaler Stadtarchivs. – Viiskümmend aastat teaduslikku<br />
tööd Tallinna Linnaarhiivis / Fünfzig Jahre wissenschaftlicher<br />
Arbeit im Revaler Stadtarchiv. Tallinn, 39–58.<br />
75<br />
Wallerstein 1974, 347–350; Esim. Sandström 1990, 385–<br />
386.<br />
76<br />
Kerkkonen 1974, 518–543.<br />
230 231
Change language