You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
128<br />
Andreson<br />
Andreson 129<br />
Tarkempi tutkimus osoittaa, että ristipuu<br />
koostuu päällimmäisestä ja sen taakse kiinnitetystä<br />
taemmasta rististä. Päällimmäinen risti on tuntemattomana<br />
aikana ja tuntemattomasta syystä katkennut,<br />
mihin viittaa ylemmässä haarassa näkyvä<br />
murtumaviiva. Todennäköisesti hahmo naulittiin<br />
ensin päällimmäiseen ristiin, ja sen murtumisen<br />
jälkeen lisättiin taempi ristipuu. Mahdollisuuteen,<br />
että taempi risti olisi toissijainen lisäys, viittaavat<br />
„puolinaiset“ koristeet: niistä puuttuvat näet<br />
päällimmäisen ristin haaroja koristavat neliapilat,<br />
ja tyylitellystä liljamotiivista on kaiverrettu vain<br />
keskimmäinen lehti; sivulehtien laajuuden määrää<br />
laudan kapeus.<br />
Ei ole tiedossa, milloin alempi risti kiinnitettiin<br />
tueksi ja päällystettiin polykromialla tai löytyikö<br />
päällimmäisen ristin kääntöpuolelta myös<br />
maalauksia. Kuitenkin oli varmasti tarve katsella<br />
krusifiksia molemmilta puolin edellä mainittujen<br />
korjaustöiden jälkeen. Todennäköisesti risti sijoitettiin<br />
korjauksen jälkeen holvien alle riippumaan:<br />
siihen viittaa krusifiksin kiinnittämiseen tarvittavat<br />
reiät, jotka on kolmessa haarassa (paitsi alimmassa)<br />
porattu molempien ristipuiden läpi.<br />
Ristipuun korjauksia ja vaakapuun suhteellista<br />
kapeutta silmällä pitäen ei voida sulkea pois mahdollisuutta,<br />
että Harju-Ristin krusifiksi on muokattu<br />
kaksipuoliseksi jostain „normaalikrusifiksista“.<br />
Liljaristi<br />
Liljapäädyillä varustetut monumentaalikrusifiksit<br />
eli ns. fleur-de-lys tyyppiset krusifiksit ovat Pohjois-<br />
Euroopassa harvinaisia. Useimmiten niitä tavataan<br />
Alankomaissa, 32 joissa niiden levinneisyyttä selitetään<br />
lähinnä Ranskan vaikutuksella: liljaa pidetään<br />
usein Ranskan kuninkaan vaakunasymboliikasta<br />
johtuvana koristemotiivina. Näemme kuitenkin<br />
tyylitellyn liljankukan myös Cîteaux’n luostarin<br />
32<br />
Vaikka valtaosa Alankomaissa sijaitsevien krusifiksien ristipuista<br />
on todennäköisesti uusgoottilaisella kaudella korvattu<br />
uudemmilla, sikäläisten kirkkojen runsaat uusgoottilaiset liljaristit<br />
viittaavat kuitenkin todennäköisyyteen, että liljaristit olisivat<br />
olleet alueella tyypillisiä keskiajallakin.<br />
Lähemal uurimisel ilmneb, et ristipuu<br />
koosneb pealmisest ja selle taha kinnitatud<br />
alumisest ristist. Pealmine rist on teadmata<br />
ajal ja põhjusel murdunud, millele viitab<br />
muuhulgas murdumisjoon ülemisel harul.<br />
Tõenäoliselt naelutati figuur esmalt pealmisele<br />
ristile ning selle murdumise järel lisati tagumine<br />
ristipuu. Võimalusele, et tagumine rist<br />
on sekundaarne lisandus, osutavad „poolikud“<br />
ehisdetailid – nimelt puuduvad sellel pealmise<br />
risti harusid kaunistavad neliksiirud ning<br />
stiliseeritud liiliamotiivist on välja nikerdatud<br />
vaid keskmine leht; külgmiste lehtede ulatuse<br />
määrab laua kitsus.<br />
Millal sekundaarne rist toeks kinnitati<br />
ja polükroomiaga kaeti ning kas pealmise risti<br />
tagaküljel leidus ka maalinguid, ei ole teada.<br />
Vajadus krutsifiksi mõlemalt poolt vaadelda<br />
eksisteeris aga kindlasti pärast kirjeldatud<br />
parandustöid. Ilmselt paigutati rist pärast parandamist<br />
võlvide alla rippuma – sellele viitab<br />
asjaolu, et krutsifiksi kinnituseks vajalikud<br />
augud on kolmel harul (v.a alumine) puuritud<br />
läbi mõlema ristipuu.<br />
Ristipuu parandusi ning horisontaalpuu<br />
suhtelist kitsust silmas pidades pole välistatud,<br />
et Harju-Risti krutsifiks on kohandatud kahepoolseks<br />
mõnest „tavakrutsifiksist“.<br />
Liiliarist<br />
Liilialõpmikega monumentaalkrutsifiksid ehk<br />
nn fleur-de-lys tüüpi krutsifiksid on Põhja-Euroopas<br />
haruldased. Kõige sagedamini kohtab<br />
neid Madalmaades, 32 kus nende levikut seostatakse<br />
eelkõige Prantsusmaa mõjuga: liilias<br />
nähakse tihti Prantsuse kuninga vapisümboolikast<br />
tulenevat ehismotiivi. Kuid stiliseeritud<br />
liiliaõit kohtame ka Cîteaux’ kloostri vapil<br />
32<br />
Ehkki enamik Madalmaades asuvate krutsifikside ristipuid<br />
on tõenäoliselt neogooti perioodil asendatud uuematega,<br />
viitavad arvukad neogooti liiliaristid sealsetes kirikutes<br />
siiski tõenäosusele, et need olid selles piirkonnas laialt levinud<br />
ka keskajal.<br />
ning see motiiv kordub tema tütarkloostrite<br />
vappidel.<br />
On selge, et liiliamotiivi saab nii keskaegses<br />
heraldikas kui ka kristlikus ikonograafias<br />
tõlgendada mitmeti. Kui alates 10. sajandist<br />
esineb liilia Kristuse võrdkujuna sünni-, ristimis-<br />
ja viimsepäevakohtu stseenide juures, siis<br />
kõrgkeskajal monopoliseeris lille neitsilikkuse<br />
ja vagaduse tähenduses just neitsi Maarja. 33<br />
Teatavasti oli neitsi Maarja kultus tsistertslaste<br />
juures väga tähtsal kohal ning saavutas<br />
12. sajandil arvatavasti just nende mõjul<br />
laialdase õitsengu. Tsistertslaste ordu kuulsaimat<br />
esindajat püha Bernard’i Clairvaux’st nimetatakse<br />
tihti mitte ainult Kristuse-müstika,<br />
vaid ka Maarja-müstika rajajaks. Selle õpetuse<br />
keskne sõnum oli Jumala inimesekssaamine<br />
läbi neitsi Maarja, kes oli seetõttu kogu pühaduse<br />
allikas maa peal ning tee, mille kaudu<br />
inimene jõuab Jumalani. 34 Bernard’i peatööks<br />
olid Ülemlaulu-teemalised jutlused. Vana Testamendi<br />
Ülemlaulus seostatakse liiliat püüdlustega<br />
puhtuse ja paradiisi poole, püha Bernard<br />
nägi aga Jumalaemas Ülemlaulu naist. 35<br />
Loomulikult oli ka Padise klooster tsistertslastele<br />
kohaselt rajatud Jumalaema auks. 36<br />
Oluline ühenduslüli Maarja ja Kristuse<br />
ristisurma vahel on 25. märts, Maarja kuulutamise<br />
päev. Sama kuupäeva kirikuaasta kalendris<br />
teadvustati keskajal ka päevana, mil<br />
Kristus risti löödi. 37 Nimelt paigutatakse Kristuse<br />
passiooni vahendava apokrüüfilise teksti<br />
Acta Pilati (Pilatuse teod), alates keskajast tuntud<br />
ka kui Nikodeemuse evangeelium, proloogis<br />
ristilöömine Rooma keisri Tiberiuse 15.<br />
valitsusaasta ja Galilea kuninga Herodese 19.<br />
33<br />
Pfister-Burkhalter 1990, 100–102.<br />
34<br />
Akvedukt, mida Bernhard kirjeldab/käsitleb oma jutluses<br />
Maarja sünnipäeval, 8. septembril, on sümbol, kus<br />
allikas (Maarja) võtab vastu (rasestub) ning annab edasi,<br />
sest tema seisab elu alglättega ühenduses (Mussbacher<br />
1977, 165–181).<br />
35<br />
Schuck 1925, 122–133.<br />
36<br />
Schmidt 1941, 73; LUB II, 761.<br />
37<br />
Harries 2004, 77–78; Edwards 1988, 248; Duggan<br />
1992, 40.<br />
vaakunassa, ja tämä motiivi toistuu sen tytärluostarien<br />
vaakunoissa.<br />
Selvää on, että liljamotiivia voidaan sekä keskiaikaisessa<br />
heraldiikassa että kristillisessä ikonografiassa<br />
tulkita monin tavoin. Kun 900-luvusta alkaen<br />
lilja esiintyy Kristuksen vertauskuvana syntymä-,<br />
kaste- ja tuomiopäiväkohtauksissa, niin keskiajan<br />
puolivälissä tämän kukan monopolisoi neitseellisyyden<br />
ja hurskauden merkityksessä Neitsyt Maria. 33<br />
Tiettävästi Neitsyt Marian kultti oli sisterssiläisillä<br />
erittäin tärkeällä sijalla ja saavutti 1100-luvulla<br />
luultavasti juuri heidän vaikutuksestaan laajamittaisen<br />
kukoistuksen. Sisterssiläisen sääntökunnan tunnetuinta<br />
edustajaa pyhää Bernhard Clairvauxlaista<br />
kutsutaan usein, ei pelkästään Kristus-mystiikan,<br />
vaan myös Maria-mystiikan perustajaksi. Tämän opin<br />
keskeinen sanoma oli Jumalan ihmiseksi tuleminen<br />
Neitsyt Marian kautta, joka oli tämän vuoksi koko<br />
pyhyyden lähde maan päällä ja tie, jota pitkin ihminen<br />
pääsee Jumalan yhteyteen. 34 Bernhardin pääteoksina<br />
olivat Laulujen laulu -aiheiset saarnat. Vanhan<br />
testamentin Laulujen laulussa lilja liittyy pyrkimyksiin<br />
kohti puhtautta ja paratiisia. Pyhä Bernhard näki<br />
kuitenkin Jumalan äidissä Laulujen laulun naisen. 35<br />
Luonnollisesti myös Padisen luostari oli sisterssiläiseen<br />
tapaan rakennettu Jumalan äidin kunniaksi. 36<br />
Tärkeä yhdysside Marian ja Kristuksen ristikuoleman<br />
välillä on 25. maaliskuuta, Marian ilmestyspäivä.<br />
Keskiajalla sama päivämäärä oli kirkkovuoden<br />
kalenterissa myös päivä, jolloin Kristus ristiinnaulittiin.<br />
37 Acta Pilati (Pilatuksen teot) nimisen,<br />
Kristuksen kärsimystä välittävän apokryfikirjan prologissa<br />
ristiinnaulitseminen ajoitetaan Rooman keisarin<br />
Tiberiuksen 15. hallitusvuoden ja Galilean kuninkaan<br />
Herodeksen 19. hallitusvuoden kahdeksannelle<br />
päivälle ennen huhtikuun kalendae-päivää eli<br />
33<br />
Pfister-Burkhalter 1990, 100–102.<br />
34<br />
Akvedukti, jota Bernhard kuvailee/käsittelee Marian syntymäpäivällä<br />
8. syyskuuta pitämässään saarnassa, on vertauskuva,<br />
jossa lähde (Maria) ottaa vastaan (tulee raskaaksi) ja välittää<br />
edelleen, koska hän on yhteydessä elämän alkulähteeseen<br />
(Mussbacher 1977, 165–181).<br />
35<br />
Schuck 1925, 122–133.<br />
36<br />
Schmidt 1941, 73; LUB II, 761.<br />
37<br />
Harries 2004, 77–78; Edwards 1988, 248; Duggan 1992, 40.<br />
128 129
Change language