You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kaur Alttoa<br />
Tsistertslaste<br />
kloostri<br />
planeeringust<br />
Sisterssiläisen<br />
luostarin<br />
pohjakaavasta<br />
Padise kloostri arhitektuuri erakordsus saab<br />
selgeks siis, kui võrrelda seda ordu traditsiooniliste<br />
ehitistega. Tsistertslaste puhul ei saa<br />
mingil juhul rääkida kloostri tüüpprojektist.<br />
Küll aga kujunes välja planeeringu arvukaid<br />
erijooni, mis on ainuomased üksnes vaadeldavale<br />
ordule. Järgnevalt on püütud kirjeldada<br />
tsistertslaste kloostri ruumiprogrammi selle<br />
algusaegadel – kuni 13. sajandi keskpaigani.<br />
Hilisemad arengud tõid kloostriellu mitmeid<br />
muutusi, mis paratamatult kajastusid ka arhitektuuris.<br />
1<br />
Ordureeglid ja peakapiitli otsused sisaldavad<br />
vähe nõudeid kloostri ehitistele 2 – ainsaks<br />
erandiks on 1157. aastast pärinev keeld<br />
püstitada kivist kellatorne. Keelustati ka<br />
maalingud, skulptuurid ja värvilised aknad,<br />
misläbi interjöörid jäid äärmiselt lihtsaks.<br />
Kloostriarhitektuuri mõjustas ennekõike<br />
reeglistikus fikseeritud päevakord, laiemalt<br />
aga kogu modus vivendi. See kujundas ka<br />
kõige sobilikumad lahendused kloostri optimaalseks<br />
toimimiseks.<br />
Arusaadavalt oli planeeringu eeskujuks<br />
benediktiinide klooster. Siingi hõlmas kirik<br />
Padisen luostarin arkkitehtuurin ainutlaatuisuus<br />
ilmenee silloin, kun vertailee sitä sääntökunnan<br />
perinteisiin rakennuksiin. Sisterssiläisten tapauksessa<br />
ei voi missään tapauksessa puhua luostarin<br />
tyyppisuunnitelmasta. Kuitenkin pohjakaavasta<br />
kehittyi runsaasti erikoisuuksia, jotka ovat ominaisia<br />
vain kyseiselle sääntökunnalle. Jäljempänä<br />
yritetään kuvailla sisterssiläisluostarin tilajakoa<br />
sen alkuaikoina eli 1200-luvun puoleenväliin asti.<br />
Myöhemmät suuntaukset toivat luostarielämään<br />
monia muutoksia, jotka heijastuivat väistämättä<br />
arkkitehtuurissakin. 1<br />
Sääntökunnan säännöt ja pääkapitulin päätökset<br />
sisältävät vain vähän luostarin rakennuksiin<br />
kohdistuvia vaatimuksia 2 – ainoana poikkeuksena<br />
on vuonna 1157 asetettu kielto pystyttää kivisiä<br />
kellotorneja. Myös maalaukset, veistokset ja värilliset<br />
ikkunat kiellettiin, joten sisustus jäi äärimmäisen<br />
yksinkertaiseksi. Luostariarkkitehtuuriin<br />
vaikutti lähinnä säännöstön mukainen päiväohjelma<br />
tai laajemmin koko modus vivendi. Tämä tuotti<br />
myös luostarin optimaalisen toiminnan kannalta<br />
sopivimpia ratkaisuja.<br />
Pohjakaavan esikuvana oli ymmärrettävistä<br />
syistä benediktiiniluostari. Sisterssiläisilläkin<br />
1<br />
Järgnevas on tuginetud eelkõige Braunfelsi (1976),<br />
Untermanni (2001) ja Bottomley (1995) andmetele.<br />
2<br />
Schreiber & Köhler 1987.<br />
1<br />
Tämä katsaus perustuu lähinnä Braunfelsin (1976), Untermannin<br />
(2001) ja Bottomleyn (1995) tietoihin.<br />
2<br />
Schreiber & Köhler 1987.<br />
foto / kuva: Urmas Veersalu
Change language