You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
350<br />
Kadakas ja Väisänen<br />
Kadakas ja Väisänen 351<br />
Yhteenveto<br />
Vaikka kyseessä on hyvin erilaiset arkeologiset kohteet,<br />
Padisen luostarin sekä Gubbackan ja Mårtensbyn<br />
keskiaikaisten kylätonttien keramiikkalöydöillä<br />
on yllättävän paljon yhtymäkohtia. Keramiikka-aineistojen<br />
välillä on kuitenkin myös olennaisia eroja,<br />
jotka pääasiassa johtuvat kohteiden erilaisista<br />
luonteista ja käyttöajoista. Jo suomalaiset kylätontit<br />
ajoittuvat hieman eri ajanjaksoille: Gubbacka oli jo<br />
autioitumassa, kun vanhimpia Mårtensbystä esiin<br />
kaivettuja rakenteita vasta otettiin käyttöön. Koska<br />
Padisen luostari oli käytössä suomalaisia kohteita<br />
huomattavasti pidemmän ajan, on sikäläisten löytöjen<br />
joukossa vastineita sekä Gubbackan että Mårtensbyn<br />
löytöaineistolle – luostarinaikaiset löydöt<br />
vastaavat suurin piirtein Gubbackan ja kartanonaikaiset<br />
Mårtensbyn löytöjä.<br />
Yhteistä selvästi keskiajalle ajoittuville keramiikkalöydöille<br />
on Siegburg-kivisavikeramiikka,<br />
jota on löytynyt kaikilta kolmelta kohteelta. Ottaen<br />
huomioon sen levinneisyyden keskiajalla, tämä ei<br />
ole suuri yllätys. Yleisiä olivat myös lasitetut punasaviastiat.<br />
Uuden ajan alusta lähtien myös koristellut<br />
punasaviastiat ilmestyvät löytöaineistoihin. Padat ja<br />
kulhot olivat yleisempiä punasaviastiamuotoja. Näistä<br />
suurin osa oli tuontitavaraa, ja ne olivat hyvin yleisiä<br />
Itämeren alueella. Tuontitavaraa olivat myös eri<br />
Keski-Euroopan tuotantokeskuksista peräisin olevat<br />
koristellut kivisaviastiat, joita varsinkin uuden ajan<br />
alussa, 1600–1700-luvuilla, alettiin käyttää runsaammin<br />
Padisessa ja Mårtensbyssä. Näistä kivisaviastioista<br />
ainakin Raerenista peräisin olevia astioita<br />
on löytynyt molemmilta kohteilta. Keskiaikaisten<br />
Siegburg-kannujen lisäksi kovaksi poltettua ja engobe-koristeltua<br />
harmaasavikeramiikkaa on löytynyt<br />
kaikilta kolmelta kohteelta. Lisäksi uuden ajan alussa<br />
myös kivisaviset seltteripullot sekä fajanssiastiat olivat<br />
yleisiä sekä Padisessa että Mårtensbyssä. Molemmilla<br />
kohteilla on ollut käytössä myös kaakeliuuneja,<br />
joista todistavat kasviaiheilla koristellut lyijylasitetut<br />
kaakelinpalat. Toisin kuin Gubbackassa ja Mårtensbyssä,<br />
Padisessa on ollut käytössä toisenlaistakin<br />
rakennuskeramiikkaa: kattotiiliä ja lasitettuja lattia-<br />
Kokkuvõtteks<br />
Kuigi tegemist on väga erinevate mälestistega,<br />
on Padise kloostri ning Gubbacka ja Mårtensby<br />
asulakoha keraamilises leiumaterjalis arvestatavaid<br />
kokkupuutekohti, ent ka olulisi lahknevusi,<br />
mis on tingitud mälestiste erinevast<br />
iseloomust ja kasutusajast. Soome asulakohad<br />
on pärit eri aegadest: Gubbacka küla hakati<br />
juba maha jätma, kui Mårtensbys alles rajati<br />
meile tuntud struktuure. Kuna Padise klooster<br />
oli kasutuses märksa pikemat aega, on sealsete<br />
leidude hulgas vasteid nii Gubbacka kui<br />
ka Mårtensby leiumaterjalile – kloostriaegsed<br />
leiud vastavad üldjoontes Gubbacka ning mõisaaegsed<br />
leiud Mårtensby omadele.<br />
Keskajal kasutasid kõigi kolme koha elanikud<br />
Siegburgi kivikeraamilisi jooginõusid.<br />
See ei tohiks üllatada, sest tegu oli omal ajal<br />
üle terve põhjapoolse Euroopa levinud tarbekeraamikaga.<br />
Varauusajal kasutati kõigis kolmes<br />
paigas sööginõudena punast glasuurkeraamikat,<br />
osalt ka maalitud glasuurkeraamikat,<br />
mille hulgas domineerivad kolmjalgpotid ja<br />
kausid. Kui need on enamasti imporditud või<br />
esindavad ilmselt kõikjal Läänemere regioonis<br />
laialt levinud nõutüüpe, siis täiel määral on<br />
imporditud kivikeraamilised dekoreeritud jooginõud,<br />
mis on pärit mitmest Saksamaa tootmiskeskusest<br />
ja mis saavutasid 17.–18. sajandil<br />
lausa ülemaailmse leviku. Ühisosast saab eelkõige<br />
rääkida 16. sajandi ja 17. sajandi alguse<br />
Raereni päritolu nõude puhul, mida leiti nii<br />
Padiselt kui ka Mårtensbyst. Peale Siegburgi<br />
keskaegsete kannude leiti kõigist kolmest kohast<br />
ka Kesk-Euroopast pärit angoobmaalingutega<br />
hallide savinõude kilde. Samuti kasutati<br />
nii Mårtensbys kui ka Padisel kivikeraamilisi<br />
varauusaegseid mineraalveepudeleid, mitmesuguseid<br />
fajanssnõusid, aga ka musta glasuuriga<br />
reljeefse taimornamendiga kahhelahjusid.<br />
Erinevalt Gubbackast ja Mårtensbyst on Padisel<br />
kasutatud ka teistsugust ehituskeraamikat<br />
– katusekive ja glasuuritud põrandaplaate.<br />
Selles avaldub ühelt poolt talu- ja teiselt poolt<br />
kloostri- ja mõisaehitiste sotsiaalse konteksti ja<br />
materiaalsete võimaluste erinevus – Gubbacka<br />
ja Mårtensby elanikud said endale ilmselt lubada<br />
vähem kestvatest materjalidest põrandaid<br />
ja katuseid.<br />
Nagu nägime, on nii Padise kloostris,<br />
hilisemas mõisas kui ka Soome asulakohtades<br />
hoolimata üsna erinevast sotsiaalsest kontekstist<br />
kasutatud mingil määral sarnaseid, isegi<br />
samu keraamikatooteid. Importkeraamiliste<br />
jooginõude puhul on üheks põhjuseks nende<br />
universaalsus ning sobivus erinevasse sotsiaalsesse<br />
konteksti. Sarnase importkeraamika levialasse<br />
kuulumise kõrval avaldas ilmselt mõju<br />
ka paiknemine sama majanduskeskuse – Tallinna<br />
– kui importkeraamika võimaliku ühise<br />
„vahejaama“ läheduses.<br />
Gaimster, David 1997. German Stoneware<br />
1200–1900. Archaeology and Cultural History.<br />
London.<br />
Gaimster, David 2007. Punasaviastiat ja<br />
kaakeliuunit Hansakulttuurin tunnusmerkkeinä<br />
Itämeren alueella. – Ruukkuja ja Ruhtinaita. Saviastioita<br />
ja uunikaakeleita ajalta 1400–1700. Toim.<br />
Kirsi Majantie. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae,<br />
XII. Saarijärvi, 18–25.<br />
Haggrén, Georg; Enqvist, Johanna;<br />
Hakanpää, Päivi & Wuorisalo, Jukka 2003. Espoo<br />
Kauklahti Saka, kaivauskertomus, kaivaukset 2003<br />
[käsikiri: Museoviraston arkisto, Rakennushistorian<br />
osasto].<br />
Hurst, John G.; Neal, David S. & Beuningen,<br />
Henrik J. E. van 1986. Pottery Produced and<br />
Traded in North-West Europe 1350–1650. Rotterdam<br />
Papers, VI. Rotterdam.<br />
Hyvönen, Heikki 1983. Suomalaista keramiikkaa.<br />
Porvoo.<br />
laattoja. Tässä on nähtävissä toisaalta talonpoikaisja<br />
toisaalta luostari- ja kartanorakennusten sosiaalisen<br />
kontekstin ja materiaalisten mahdollisuuksien<br />
ero: Gubbackan ja Mårtensbyn asukkaat joutuivat<br />
ilmeisesti rakentamaan vesikattoja sekä lattioita vähemmän<br />
kestävistä materiaaleista.<br />
Kuten edellä on mainittu, erilaisista sosiaalisista<br />
konteksteista huolimatta Padisen luostarin, ja<br />
myöhemmin kartanon, sekä suomalaisten kylätonttien<br />
keramiikka-aineistot ovat yllättävän samankaltaisia<br />
– kohteilla on käytetty jopa täysin samanlaisia<br />
tuotteita. Varsinkin keskieurooppalaista tuontitavaraa<br />
ollevat keramiikka-astiat ovat siis levinneet<br />
laajalle ja sopineet hyvinkin erilaisiin sosiaalisiin<br />
konteksteihin. Sen lisäksi, että artikkelissa esitellyt<br />
kohteet ovat olleet samojen tuontikeramiikkojen<br />
vaikutusalueen sisällä, kaikki sijaitsevat lähellä<br />
yhtä keskeistä sen ajan taloudellista keskusta –<br />
Tallinnaa – joka on saattanut toimia tavaroiden<br />
välittäjänä lähialueille.<br />
Allikad ja kirjandus / Lähteet ja kirjallisuus<br />
Johansson, Mikael 2007. Tukholman punasavikeramiikka.<br />
– Ruukkuja ja Ruhtinaita. Saviastioita<br />
ja uunikaakeleita ajalta 1400–1700. Toim. Kirsi Majantie.<br />
Archaeologia Medii Aevi Finlandiae, XII. Saarijärvi,<br />
48–58.<br />
Kadakas, Villu; Nurk, Ragnar; Püüa, Garel &<br />
Toos, Guido 2008. Investigations in Tallinn and the<br />
counties of Harjumaa, Läänemaa, Ida-Virumaa and<br />
Järvamaa. – Archaeological Fieldwork in Estonia 2007,<br />
183–199.<br />
Kadakas, Villu 2011. First results of new excavations<br />
in Padise monastery. Further study issues. – Colonists<br />
on the shores of the gulf of Finland. Medieval<br />
settlement in the coastal regions of Estonia and Finland.<br />
Ed. by M. Poutanen. Vantaa City Museum publications,<br />
2, 27–35.<br />
Kildyushevskii, V. I. 2006. Pskov Pottery in the<br />
12th to 16th Centuries. – The Pottery from Medieval<br />
Novgorod and Its Region. Ed. by Clive Orton. The Archaeology<br />
of Medieval Novgorod. London, 79–115.<br />
350 351
Change language