You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
326<br />
Kadakas ja Väisänen<br />
Kadakas ja Väisänen 327<br />
Padise<br />
EU-hankkeen aikana Padisen luostarin raunioilla<br />
kaivettiin kesinä 2010 3 ja 2011. Padisesta on itse<br />
asiassa löytynyt paljon keraamisten käyttöesineiden<br />
ja uunikaakeleiden palasia jo 1950- ja 1960-luvun<br />
kaivauksissa. 4<br />
Toisin kuin Suomen Gubbackan ja Mårtensbyn<br />
kylätonteilla, joiden kulttuurikerrokset ovat suhteellisen<br />
ohuet ja joissa eri-ikäiset löydöt ovat usein<br />
sekoittuneet keskenään, Padisen luostarin raunioissa<br />
on paljon tiiviitä maakerroksia, joista saadut löydöt<br />
ovat peräisin suhteellisen lyhyeltä aikaväliltä. Esimerkiksi<br />
klausuurin sisäpihan alla, uudemman kiveyksen<br />
alapuolella, oli paikoitellen säilynyt luostarinaikainen<br />
kerros. Kellaritilojen täyttömaissa oli muutamia harvoja<br />
poikkeuksia lukuun ottamatta vain uuden ajan,<br />
lähinnä von Rammin suvun aikaista löytöaineistoa.<br />
Yksittäisiä luostarin ja Liivinmaan sodan (1558–1583)<br />
aikaisia löytöjä on tullut nuoremmistakin kerroksista,<br />
joihin ne ovat joutuneet todennäköisesti uudehkojen<br />
purku- ja vanhemmasta kulttuurikerroksesta siirretyn<br />
maa-aineksen sekoittuessa. Ylempi, noin puoli metriä<br />
paksu maakerros itäisen etupihan alueella sisälsi löytöaineistoa<br />
pelkästään 1600–1700-luvuilta. Kerroksesta<br />
esiin tulleiden kymmenien löytöjen joukossa ei<br />
ole yhtään luostarin aikaista löytöä, ei edes ”munkki<br />
ja nunna” -tyyppisten kattotiilten paloja.<br />
Luostarialueen vanhimmat, noin 1200–1300-<br />
luvulta peräisin olevat keramiikkalöydöt eivät kuitenkaan<br />
ole peräisin alkuperäisistä keskiaikaisista maakerroksista,<br />
vaan ne ovat löytyneet samasta kerroksesta<br />
uuden ajan alkuun ajoittuvien löytöjen kanssa.<br />
Kyse on yksittäisistä, mahdollisesti paikallista alkuperää<br />
olevista saviastioiden paloista. On täysin mahdollista,<br />
että jotkut paloista olisivat käsin valmistetusta<br />
astiasta ja voisivat olla peräisin esihistorialliselta ajalta<br />
(ajalta ennen 1200-lukua), mutta todennäköisemmin<br />
astiat on kuitenkin valmistettu 1200- tai 1300-luvulla.Yksi<br />
aalto-ornamentilla koristellun padan kylkipala<br />
3<br />
Kadakas 2011, 32–34.<br />
4<br />
Raam 1957. Löydösten säilytyspaikka ei ole tiedossa. Ilmeisesti<br />
kokoelmat hävisivät 1980-luvun lopussa, jolloin niitä säilyttänyt<br />
tutkimuslaitos lakkautettiin.<br />
Padise<br />
Käesoleva projektiga seotud kaevamised Padise<br />
kloostri varemetes toimusid 2010. 3 ja 2011.<br />
aasta suvel. Tegelikult leiti Padise kloostrivaremetest<br />
suurtes kogustes tarbekeraamikat ja<br />
ahjukahleid juba 1950.–1960. aastatel toimunud<br />
kaevamistel. 4<br />
Erinevalt Soome asulakohtadest Gubbackast<br />
ja Mårtensbyst, kus kultuurkiht on<br />
suhteliselt õhuke ja eri vanusega leiud paiknevad<br />
tihti läbisegi, on Padise kloostri varemeis<br />
palju kompaktseid pinnasekihte, mille leidude<br />
ajaline ulatus on suhteliselt väike. Nii näiteks<br />
on klausuuri sisehoovi all, hiliseimast sillutisest<br />
sügavamal laiguti säilinud puhtalt kloostriaegne<br />
ladestus. Keldriruume täitvas pinnases on<br />
väheste eranditega vaid uusaegne, põhiliselt<br />
Rammide perioodi leiumaterjal. Üksikuid<br />
kloostri- ja Liivi sõja (1558–1583) aegseid leide<br />
on ka hilisemates ladestustes, kuhu need sattusid<br />
uuema rusu ja varasemasse kultuurkihti<br />
tehtud sissekaevetest pärit pinnase segunemisel.<br />
Samuti sisaldab ainult 17.–18. sajandi leiumaterjali<br />
ülemine, ligi poole meetri paksune<br />
pinnasekiht idapoolse eeshoovi alal. Sealt saadud<br />
kümnete leidude hulgas pole ühtki kloostriaegset,<br />
isegi mitte munk-nunn tüüpi katusekivide<br />
kilde.<br />
Kõige varasemad leiud kloostri alalt –<br />
umbes 13.–14. sajandist – ei pärine siiski oma<br />
kaasajal ladestunud pinnasekihtidest, vaid<br />
tulid päevavalgele koos varauusaegsete leidudega.<br />
Tegemist on üksikute, arvatavasti kohalikku<br />
päritolu savipottide kildudega. Ei saa välistada,<br />
et mõni neist on vormitud käsitsi ning<br />
pärineb muinasajast (s.o enne 13. sajandit),<br />
kuid tõenäolisemalt on need siiski valmistatud<br />
13.–14. sajandil. Esiletõstmist väärib ühe laineornamendiga<br />
poti küljetükk. See sarnaneb<br />
3<br />
Kadakas 2011, 32–34.<br />
4<br />
Raam 1957. Leidude asukoht on tänaseks teadmata, ilmselt<br />
läksid kollektsioonid 1980. aastate lõpus leide talletanud<br />
uurimisasutuse tegevuse lõpetamisel kaduma.<br />
Gubbackast leitud nn Läänemere-keraamikaga,<br />
millele on laineornament eriti iseloomulik.<br />
Väheste teadmiste tõttu Põhja-Eesti tolleaegsest<br />
keraamikast ei ole neid võimalik kuigi<br />
täpselt dateerida. Osa kilde võivad pärineda<br />
ka kolmjalgpottide ehk graapenite kohalikest<br />
imitatsioonidest, millele osutab üks leitud potijalg.<br />
Segadust suurendab seegi, et osa seda<br />
tüüpi kilde on väga sarnased Vene pottidele,<br />
mida 1576.–1580. aastal kasutasid suure tõenäosusega<br />
Vene väed. Eriti väiksemate ja ilmetumate<br />
kildude puhul on lihtne eksida.<br />
Joonis 1. Kohalik u 13.–14. sajandi<br />
keraamika Padiselt<br />
(foto: Villu Kadakas).<br />
Seestpoolt glasuuritud punaste kolmjalgpottide<br />
kilde leiti Padiselt suhteliselt vähe<br />
võrreldes nii Gubbacka ja Mårtensby kaevamiste<br />
kui ka Põhja-Eesti leiukogumitega.<br />
Õieti ei ole peaaegu ühtki leitud kolmjalgnõu<br />
kildu võimalik kindlalt seostada kloostriperioodiga<br />
– keskajast pärit keraamikaleiud on<br />
pea eranditult kivikeraamiliste jooginõude<br />
katked. Vähesed, peamiselt 17.–18. sajandist<br />
pärit graapenite killud on enamasti ilmetud<br />
ega luba täpsemat dateerimist, sest nende nõude<br />
valmistamise tehnikad ja nüansid selle aja<br />
jooksul kuigivõrd ei muutunud, välja arvatud<br />
ansaitsee erityisesti tulla huomioiduksi, sillä se muistuttaa<br />
Gubbackasta löydettyä ns. Itämeren keramiikkaa,<br />
jolle aalto-ornamentti on erittäin tyypillinen.<br />
Koska tämän aikaista keramiikkaa tunnetaan<br />
Pohjois-Virosta vähän, on palaa vaikea ajoittaa kovin<br />
tarkasti. Osa paloista voisi olla peräisin myös kolmijalkapatojen<br />
eli ”grapenien” paikallisista jäljitelmistä,<br />
mihin viittaisi eräs löydetty padanjalka. Lisää sekaannusta<br />
aiheuttaa se, että osa tämän tyyppisistä paloista<br />
on erittäin samankaltaisia kuin venäläisten valmistamat<br />
astiat, joita Venäjän sotajoukot todennäköisesti<br />
käyttivät vuosina 1576–1580. Varsinkin pienehköjen<br />
ja koristelemattomien palojen tapauksessa mahdollisuus<br />
virhetulkintaan on suuri.<br />
Kuva 1. Padisesta löytynyttä paikallista<br />
keramiikkaa noin 1200 ja 1300-luvuilta<br />
(kuva: Villu Kadakas).<br />
Sisäpuolelta lasitettujen punasavisten kolmijalkapatojen<br />
paloja on Padisesta löytynyt suhteellisen<br />
vähän verrattuna sekä Gubbackan ja Mårtensbyn<br />
kaivauksiin että Pohjois-Viron muihin löytökokonaisuuksiin.<br />
Oikeastaan yhtään kolmijalkapadan<br />
palaa ei voida varmuudella yhdistää luostariaikaan:<br />
keskiajalta peräisin olevat keramiikkalöydöt ovat lähes<br />
poikkeuksetta kivisavisten juoma-astioiden paloja.<br />
Vähäiset, lähinnä 1600- ja 1700-luvuilta peräisin<br />
olevat grapenien palat ovat yleensä koristelemattomia,<br />
eikä niitä pystytä ajoittamaan tarkemmin,<br />
koska tämän tyyppisten astioiden valmistustapa ja<br />
yksityiskohdat eivät muuttuneet kovinkaan paljoa<br />
326 327
Change language