You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
160<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla 161<br />
Edellä mainittu huomioon ottaen on ilmastovyöhykkeellämme<br />
tehokkainta suojella historiallista<br />
muuristoa katoksilla, jotka peittävät joko<br />
yksittäisen muurinosuuden, tilan tai suuremman<br />
osan rakennuksesta. Tätä lähestymistapaa pitäisi<br />
noudattaa Padisessakin.<br />
Keskiajan silta Padisen ja <strong>Vantaan</strong> välillä -<br />
hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kartoittaa nykytila.<br />
Sitä varten mitattiin laserkeilauksella koko<br />
Padisen luostarialue. Näin voitiin päivittää Tõnu<br />
Parmaksonin 20 vuonna 1983 laatimat koko luostarin<br />
mittauspiirustukset.<br />
Eelöeldut arvestades on meie kliimavööndis<br />
kõige efektiivsem kaitsta ajaloolist<br />
müüristikku varikatustega, mis kataksid kas<br />
müürilõiku, ruumi või suuremat hooneosa. See<br />
lähenemine peaks domineerima ka Padisel.<br />
Projekti „Keskaja sild Padise ja Vantaa<br />
vahel“ esmaseks ülesandeks sai kaardistada<br />
praegune olukord. Selleks mõõdistati laserskaneerimise<br />
abil terve Padise kloostrikompleks.<br />
Nii sai uuendada terve kloostri mõõtmisjooniseid,<br />
mille 1983. aastal oli viimati koostanud<br />
Tõnu Parmakson. 20<br />
Projekti ühe osana koostati ülevaatlik jooniste<br />
kogum, kus on välja toodud olemasoleva<br />
ehitussubstantsi peamised ladestused. Siin on<br />
koondatud ja täpsustatud andmeid kloostrikompleksi<br />
ehitusajaloolise kujunemise kohta,<br />
samuti dokumenteeritud võimalikult täpselt<br />
möödunud kolmveerandsajandi vältel tehtud<br />
konserveerimis- ja restaureerimistööd.<br />
Ehituslike ladestuste uurimise tulemusena<br />
toodi välja järgnevad ajajärgud:<br />
I. Klooster.<br />
Padise kloostri hoonestuse kujunemisloos on<br />
seni palju ebaselgust. Vaid läänetiivas asub<br />
üks hooneosa, mis on ilmselt kloostriaegne,<br />
kuid ehitatud enne praeguse kloostrikompleksi<br />
kavandamist.<br />
Hankkeen osana laadittiin helppotajuinen<br />
piirustuskokoelma, jossa on eritelty nykyisen rakennusaineiston<br />
pääkerrostumat. Kokoelmaan on<br />
koottu ja tarkennettu tietoja luostarialueen rakennushistoriallisesta<br />
muodostumisesta sekä dokumentoitu<br />
mahdollisimman tarkkaan 75 vuoden<br />
aikana tehtyjä konservointi- ja restaurointitöitä.<br />
Rakennuskerrostumien tutkimuksen tuloksena<br />
eriteltiin seuraavat ajanjaksot:<br />
I. Luostari.<br />
Padisen luostarin rakennuskannan muodostumisen<br />
historiassa on edelleen paljon epäselvyyttä.<br />
Vain länsisiivessä sijaitsee yksi rakennuksen osa,<br />
joka on ilmeisesti luostarin aikainen, mutta rakennettu<br />
ennen nykyisen luostarialueen suunnittelua.<br />
II. Kloostrijärgne periood –<br />
kindlustuse ja mõisa ajajärk.<br />
II. Luostarin jälkeinen vaihe –<br />
linnoituksen ja kartanon ajanjakso.<br />
Kuva 2.<br />
Padisen luostarialueen laserkeilaus<br />
(kuva: Liis Keskküla).<br />
20<br />
Parmakson 1985.<br />
Joonis 2.<br />
Padise kloostrikompleksi laserskaneering<br />
(joonis: Liis Keskküla).<br />
20<br />
Parmakson 1985.<br />
Tegemist on küllaltki pika perioodiga (1558–<br />
1919), mil hoonete kompleks täitis väga erinevaid<br />
ülesandeid. Pärast kloostri sulgemist<br />
oli siin mitu peremeest: 1558 Liivi ordu; 1561<br />
rootslased; 1576 venelased; 1580 taas rootslased.<br />
Sel ajal oli kompleksil puhtsõjaline roll, millest<br />
lähtuvalt on rajatist korduvalt täiendatud.<br />
Järgnes mõisa-periood: 1622. aastal läänistati<br />
Padise Rammidele ja oli nende valduses<br />
kuni 1919. aasta maareformini. Klooster kohandati<br />
esmalt mõisahooneks, kus asusid nii<br />
paraad-, elu- kui ka majandusruumid. Kompleks<br />
põles 1766. aastal. 18. sajandi viimasel veerandil<br />
ehitati uus (praegune) mõisahoone ning<br />
kloostri hoonestust kasutati mitmesuguste majandusruumidena.<br />
Tuleb toonitada, et nii enne kui ka pärast<br />
Teist maailmasõda toimunud korrastustööde<br />
käigus on enamus mõisaaegsetest ehitusjälgedest<br />
eemaldatud. Toonaste arusaamade järgi<br />
olid need väheväärtuslikud, nii ei peetud<br />
üldjuhul vajalikuks ka neid dokumenteerida.<br />
Kõike eelöeldut arvestades on praegu äärmiselt<br />
raske, sageli ka võimatu täpsemalt määratleda<br />
Kyseessä on pitkä vaihe (1558–1919), jolloin rakennuskokonaisuus<br />
toimitti hyvin erilaisia tehtäviä.<br />
Luostarin sulkemisen jälkeen isäntiä oli useita:<br />
1558 Liivinmaan ritarikunta; 1561 ruotsalaiset;<br />
1576 venäläiset; 1580 jälleen ruotsalaiset. Rakennuksilla<br />
oli tuolloin vain sotilaallinen rooli. Siitä<br />
lähtien niitä on täydennetty useassa vaiheessa.<br />
Tämän jälkeen seurasi kartanovaihe: vuonna<br />
1622 Padise läänitettiin Rammin suvulle, joka<br />
hallitsi sitä vuoden 1919 maauudistukseen asti.<br />
Luostari muutettiin ensin kartanorakennukseksi,<br />
jossa sijaitsivat sekä edustus-, asuin- että taloudenhoitotilat.<br />
Rakennuskokonaisuus paloi vuonna<br />
1766. 1700-luvun lopussa rakennettiin uusi, nykyinen<br />
kartanorakennus ja luostarin rakennuksia<br />
käytettiin erilaisina taloudenhoitotiloina.<br />
On korostettava, että sekä ennen toista maailmansotaa<br />
että sodan jälkeen suoritettujen kunnostustöiden<br />
yhteydessä on purettu valtaosa kartanon<br />
aikaisista rakennusosista. Tuolloisen käsityksen<br />
mukaan ne olivat arvottomia, joten yleensä niitä<br />
ei pidetty dokumentoinnin arvoisinakaan. Kaikki<br />
edellä mainittu huomioiden on nykyään äärimmäisen<br />
vaikeaa, usein jopa mahdotonta, määritellä<br />
160 161
Change language