Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
86 Kadakas<br />
Kadakas 87<br />
Ongelma voidaan luultavasti ratkaista kummankin<br />
tilan kulttuurikerroksen täydellisellä kaivauksella ja<br />
pohjakaavan täydentävällä analyysilla.<br />
Küsimus on lahendatav ilmselt mõlema ruumi<br />
kultuurkihi täieliku väljakaevamisega ning ruumide<br />
planeeringu täiendava analüüsiga.<br />
Üks väheseid keskaegseid leide 2 põhjatiiva<br />
kahest läänepoolsest keldriruumist oli väike,<br />
haruldase ja rikkalikult ornamenteeritud Lausitzi<br />
kivikeraamilise kannu katke 15. sajandist:<br />
kõigi kloostriaegsete keraamikaleidude hulgas<br />
ainus masstoodangust eristuv leid. 3<br />
Harvoja keskiaikaisia löytöjä 2 pohjoissiiven<br />
kahdesta läntisestä kellaritilasta oli pieni, harvinaisen<br />
ja runsaskoristeisen lausitzilaisen kivisavikeraamisen<br />
kannun katkelma 1400-luvulta. Kaikkien<br />
luostarin aikaisten keramiikkalöytöjen joukossa se<br />
oli ainoa massatuotannosta erottuva löytö. 3<br />
Põhjatiiva idapoolne kelder<br />
Pohjoissiiven itäinen kellari<br />
Kuva 5. Pystysauma (oikealla) läntisen ja keskimmäisen<br />
kirkonalaisen kellarin (001 ja 002) myöhemmän<br />
väliseinän ja pihaseinän välillä (kuva: Villu Kadakas).<br />
Pääasiallisten löytöjen, 1700- ja 1800-luvun<br />
lasipullojen sirpaleiden, perusteella voi päätellä, että<br />
Rammit käyttivät pohjoissiiven kahta länsitilaa ilmeisesti<br />
olutkellareina. Näytteinä kerättiin muutamia<br />
sirpaleita, joihin oli liimattu tehtaan pyöreä<br />
etiketti. 11 sirpaleen etiketissä lukee ”LELLE”, mikä<br />
viittaa Lellen lasitehtaaseen. Yhdessä on kirjoitus<br />
”Sack” – Sakun (panimon) saksankielinen nimi.<br />
Keskitilassa (002) puhdistettiin laajalta alueelta esiin<br />
muotoilemattomilla kalkkikivilaatoilla päällystetty<br />
lattia, joka on jaettu parruilla neljään osaan. Lahonneet<br />
parrut ovat ehkä olleet kevyiden väliseinien<br />
alustoja. Lattia on todennäköisesti kartanon aikainen<br />
ja heijastaa olutkellarin tilajakoa.<br />
Joonis 5. Püstvuuk (paremal) läänepoolse ja<br />
keskmise kirikualuse keldri (001 ja 002) hilisema<br />
vaheseina ja hooviseina vahel (foto: Villu Kadakas).<br />
Otsustades põhiliste leidude järgi – 18.–19.<br />
sajandi klaaspudelite killud – kasutasid Rammid<br />
põhjatiiva kaht läänepoolset ruumi ilmselt<br />
õllekeldrina. Näidistena koguti mõni klaaspudeli<br />
peale kleebitud, klaasivabriku ümmarguse<br />
nimesildiga kild. 11 neist kannavad kirja „LEL-<br />
LE“, osutades Lelle klaasivabrikule. Ühel on<br />
kiri „Sack“ – Saku (õllevabriku) saksakeelne nimetus.<br />
Keskmises ruumis (002) puhastati suurel<br />
alal välja vabakujulistest paekividest laotud<br />
põrand, mis on prusside abil jaotatud neljaks<br />
osaks. Kõdunenud prussid olid ilmselt kergete<br />
vaheseinte alused. Põrand on arvatavasti mõisaaegne<br />
ja kajastab õllekeldri ruumijaotust.<br />
Põhjatiiva idapoolses keldriruumis (003), nn<br />
kelderkabelis ehk krüptis, uuriti samuti mitut<br />
seintes nähtavat ebaregulaarsust, kaevates<br />
vastavasse kohta šurfid. Nagu läänepoolsetes<br />
keldrites, saadi ka siit põnevat ehitusloolist<br />
infot, mis muudab oluliselt senist ettekujutust<br />
põhjatiiva kujunemisest. Lõunaseina äärde<br />
kaevatud mitmes šurfis paljandus seina all ebatavaline<br />
vundamendiaste. Kui läänepoolsetes<br />
ruumides on põhjatiiva hoovipoolse välisseina<br />
vundamendil aste, millel on seinaga paralleelne,<br />
umbes poole meetri võrra eenduv serv,<br />
siis siin paikneb vundament seina suhtes silmapaistvalt<br />
viltu – krüpti lõunaseina idaotsas<br />
eendub see vaid 15 cm, kuid lääneotsas, vaid 10<br />
meetrit eemal, ligi 60 cm. Leitud viltuse vundamendiga<br />
on kooskõlas vundamendiastmed<br />
ruumi loodenurgas ehk klausuuri välisnurgas.<br />
Põhjaseina vundamendiaste kulgeb lõunaseina<br />
astmega paralleelselt põhjaseina alla ning selle<br />
idapoolne ots ulatub osaliselt ruumi sisse.<br />
Krüpti idaseina alaosas on näha ulatuslikud<br />
ümberladumise jäljed, nagu oleks proovitud<br />
varasemat vundamenti kohmakalt ülemise seinalõiguga<br />
siduda. Kirdenurga vundamendiaste<br />
on ka väga kõrge – ligi poole meetri võrra<br />
kõrgem ruumi piilari baasist, millele kunagi<br />
ilmselt toetus võlvi ja piilari ladumise aegne<br />
põrand. Kõrguste erinevus osutab, et vundamendiastmete<br />
ladumisel ei olnud selline piilarile<br />
toetuv võlvlagi veel kavas.<br />
2<br />
Peale selle veel üks Siegburgi kivikeraamilise kannu kild<br />
u 15. sajandist.<br />
3<br />
Vt lähemalt Villu Kadaka ja Riikka Väisäneni artiklit<br />
siinses kogumikus, joonis 6.<br />
Myös pohjoissiiven itäisessä kellaritilassa (003), ns.<br />
kellarikappelissa eli kryptassa, tutkittiin monta seinissä<br />
näkyvää epäsäännöllisyyttä kaivamalla asianmukaiseen<br />
paikkaan kuopat. Kuten länsikellareista<br />
saatiin täältäkin kiinnostavaa rakennushistoriallista<br />
tietoa, joka muuttaa olennaisesti tähänastista käsitystä<br />
pohjoissiiven muodostumisesta. Useasta eteläseinän<br />
viereen kaivetusta kuopasta paljastui seinän alta<br />
epätavallinen perustusporras. Kun läntisissä tiloissa<br />
pohjoissiiven pihanpuoleisen ulkoseinän kivijalassa<br />
on porras, jolla on seinän kanssa rinnakkainen, liki<br />
puoli metriä ulkoneva reuna, niin täällä kivijalka sijaitsee<br />
seinän suhteen huomattavasti vinossa. Kryptan<br />
eteläseinän itäpäässä se ulkonee vain 15 cm,<br />
mutta länsipäässä, vain 10 metrin etäisyydellä, liki<br />
60 cm. Löydetyn vinottaisen kivijalan kanssa ovat<br />
sopusoinnussa tilan luoteiskulmassa eli klausuurin<br />
ulkokulmassa olevat kivijalan portaat. Pohjoisseinän<br />
kivijalan porras kulkee eteläseinän portaan kanssa<br />
rinnakkain pohjoisseinän alapuolelle ja sen itäinen<br />
pää ulottuu osittain tilan sisälle. Kryptan itäseinän<br />
alaosassa näkyvät laajat uudelleenmuurauksen jäljet,<br />
ikään kuin olisi yritetty sitoa kömpelösti aikaisempia<br />
perustuksia ylempään seinänosuuteen. Koilliskulman<br />
kivijalan porras on myös erittäin korkea:<br />
liki puoli metriä korkeampi kuin tilan pilarin alusta,<br />
johon aikoinaan ilmeisesti tukeutui holvin ja pilarin<br />
muurauksen aikainen lattia. Korkeusero viittaa siihen,<br />
että kivijalan portaita muurattaessa ei pilariin<br />
tukeutuvaa holvikattoa ollut vielä suunnitelmassa.<br />
2<br />
Sen lisäksi vielä yksi siegburgilaisen kivisavikeraamisen kannun<br />
sirpale noin 1400-luvulta.<br />
3<br />
Ks. tarkemmin Villu Kadakasin ja Riikka Väisäsen artikkelia<br />
tässä kokoelmassa, kuva 6.<br />
86 87
Change language