You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
280<br />
Koivisto Koivisto 281<br />
on löytynyt erilaisia sarakasvien jäänteitä, jotka kertovat<br />
eläinten laiduntaneen avoimilla ja puolivarjoisilla<br />
kovapohjaisilla niityillä. 18<br />
Syksy oli kiireistä aikaa. Silloin puitiin vilja<br />
ja kerättiin kasveja varastoon talvea varten. Oli hyvin<br />
tärkeää koota tarpeeksi ruokaa sekä ihmisille<br />
että eläimille, jotta se riittäisi koko pitkän talven.<br />
Gubbackassa on kasvijäänteiden perusteella viljelty<br />
kaikkia neljää viljalajia. Yleisin oli ruis ja sen jälkeen<br />
tuli kaura. Ohraa ja vehnää on viljelty vähemmissä<br />
määrissä. 19 Kaikkea viljaa ei sopinut syödä,<br />
sillä osa piti säästää kevääksi siemenviljaksi.<br />
Koska maa oli talvella jäätynyt ja kesti raskaita<br />
lasteja, harjoitettiin talvisin metsänhoitoa ja<br />
hoidettiin muita kuljetuksia. Tällöin kaadettiin<br />
esimerkiksi puita ja kuljetettiin ne kylään jatkokäsittelyä<br />
varten. Puuta tarvittiin rakennushirsiksi<br />
taloja varten ja polttopuiksi pitämään talot lämpiminä.<br />
Niistä valmistettiin myös monia työkaluja<br />
ja esineitä.<br />
Maateitä ei keskiajalla vielä paljon ollut ja ne<br />
olivat kesäisin usein huonossa kunnossa. Ne kestivät<br />
myös huonosti raskaita kuljetuksia ja olivat<br />
usein hyvin kapeita, enemmän metsäpolun kaltaisia.<br />
Talvisin reellä pääsi kätevästi kulkemaan talviteitä<br />
pitkin. Talvitiet kulkivat usein jäätyneitä soita<br />
ja vesistöjen jäitä pitkin. Hevosille oli talvikelejä ja<br />
jäätyneitä teitä varten erityiset hokkinaulat, jotka<br />
toimivat niin kuin nastat nykyisissä autojen talvirenkaissa<br />
ja antoivat hevosenkengille paremman<br />
pidon liukkaalla alustalla. Kulkeminen oli siis monin<br />
puolin helpompaa talvisaikaan.<br />
Hevosten lisäksi kylässä oli myös muita kotieläimiä.<br />
Näistä löytyy joitakin mainintoja historiallisissa<br />
lähteissä, mutta konkreettisemmin niistä<br />
kertovat kaivauksilta löytyneet luut. Luiden perusteella<br />
kylässä olisi pidetty hevosia, nautoja, sikoja,<br />
vuohia, lampaita ja kanoja. Lisäksi olisi metsästetty<br />
ainakin hirveä, metsäjänistä, oravaa ja erilaisia metsä-<br />
ja vesilintuja. Kylässä on myös pidetty koiria.<br />
Koirat ja mahdollisesti kissat ovat auttaneet kylä-<br />
jälgi lõikheinalistest, mis räägivad sellest, et<br />
loomi karjatati avatud ja poolvarjulistel kõva<br />
maapinnaga niitudel. 18<br />
Sügis oli kiire aeg. Siis peksti vilja<br />
ja varuti talveks taimi. Oli väga oluline<br />
koguda nii inimestele kui ka loomadele piisavalt<br />
toitu, et seda jaguks kogu pikaks talveks.<br />
Taimejäänuste järgi otsustades kasvatati<br />
Gubbackas kõiki nelja liiki vilja. Kõige tavalisem<br />
oli rukis, seejärel kaer. Otra ja nisu viljeldi<br />
väiksemal hulgal. 19 Kogu viljasaaki ei sobinud<br />
ära süüa, sest osa tuli kevadiseks seemneviljaks<br />
jätta.<br />
Kuna maa oli talvel jääs ja kannatas raskeid<br />
koormaid, tehti talviti metsa ja hoolitseti<br />
muude koormavedude eest. Siis raiuti näiteks<br />
puid ja veeti need külasse töötlemiseks. Puid<br />
oli vaja majade ehituspalkideks ja kütteks, et<br />
majad soojad püsiksid. Puidust valmistati ka<br />
palju tööriistu ja tarbeesemeid.<br />
Maateid polnud keskajal palju ja suviti<br />
olid need tihti kehvas seisukorras. Nad talusid<br />
suuri koormaid halvasti ja olid sageli väga<br />
kitsad, rohkem metsaraja moodi. Talviti aga<br />
sai reega mugavalt talveteedel sõita. Talveteed<br />
kulgesid tihti üle jäätunud soode ja veekogude.<br />
Hobuste jaoks olid talve- ja jääteedel<br />
liikumiseks erilised konksnaelad, mis toimisid<br />
nagu naastud tänapäeva autode talverehvidel<br />
ja andsid hobuserauale libedal pinnal<br />
parema pidamise. Niisiis oli talvel mõneti<br />
lihtsam liikuda.<br />
Peale hobuste oli külas muidki koduloomi.<br />
Ajaloolistes allikates on neid mõnikord<br />
mainitud, aga täpsemalt räägivad väljakaevamistel<br />
leitud luud. Neist järeldub, et külas peeti<br />
hobuseid, veiseid, sigu, kitsi, lambaid ja kanu.<br />
Peale selle paistab olevat jahti peetud vähemalt<br />
põtradele, jänestele, oravatele ning mitmesugustele<br />
metsa- ja veelindudele. Külas peeti ka<br />
koeri. Koerad ja arvatavasti ka kassid aitasid<br />
külaelanikel rotte ja muid kahjurloomi eemal<br />
hoida, kellest on samuti luuaineses märke. 20<br />
Koduloomad ja põllumajandus mõjutasid<br />
teineteist vastastikku. Loomadelt sai villa,<br />
piima ja liha, aga eelkõige väetasid nad põlde.<br />
Mida rohkem koduloomi oli, seda suuremale<br />
põllualale väetist jagus. Kui loomad põllul<br />
polnud, koguti nende väljaheited sõnnikuhunnikusse,<br />
kuhu pandi tihti muudki prügi.<br />
Prügi oli peamiselt orgaaniline ja kõik see laotati<br />
koos sõnnikuga põldudele. Sestap polnud<br />
keskaja ühiskonnas vaja eraldi prügimägesid<br />
nagu tänapäeval.<br />
Joonis 6. Hobuse talvel liikumise vahendid:<br />
1 – jääking (KM 2003102: 246, KM 2010077: 161);<br />
2 – konksnaelad (KM 2010077: 53, 89, 143, 159)<br />
(foto: Pekka J. Heiskanen).<br />
Kuigi Gubbacka asus mere ääres, on<br />
luuaineses üllatavalt vähe kalaluid. See tuleneb<br />
peamiselt sellest, et väikesed ja tähelepandamatud<br />
kalaluud lähevad sõelast läbi<br />
ja jäävad väljakaevamistel kergesti leidmata.<br />
Pinnaseproovidest leiab mõnikord peale taimejäänuste<br />
ka väikesi kalaluid ja -soomuseid,<br />
18<br />
Vanhanen 2010.<br />
18<br />
Vanhanen 2010.<br />
19<br />
Vrt. Vanhanen 2010; 2011.<br />
19<br />
Vrd Vanhanen 2010; 2011. 20<br />
Vrd Kivikero 2010.<br />
20<br />
Vrt. Kivikero 2010.<br />
läisiä pitämään loitolla rottia ja muita tuholaiseläimiä,<br />
joista on myös merkkejä luuaineistossa. 20<br />
Kotieläimet ja maanviljely olivat vuorovaikutuksessa<br />
keskenään. Eläimistä saatiin villaa, maitoa<br />
ja lihaa, mutta ennen kaikkea ne lannoittivat<br />
peltoja. Mitä enemmän kotieläimiä oli, sitä enemmän<br />
ne lannoittivat ja sitä suuremmille peltoalueille<br />
lannoite riitti. Kun eläimet eivät olleet pelloilla,<br />
kerättiin niiden ulosteet tunkiolle. Tunkiolle laitettiin<br />
usein myös muita jätteitä. Jätteet koostuivat<br />
pääosin orgaanisesta materiaalista ja kaikki levitettiin<br />
pelloille. Näin ollen keskiaikaisessa yhteiskunnassa<br />
ei tarvittu erillisiä jätteensäilytyspaikkoja<br />
kuten nykyään.<br />
Kuva 6. Hevosen talviliikkumisvälineitä.<br />
1 – jääkenkä (KM 2003102: 246, KM 2010077: 161);<br />
2 – hokkinauloja (KM 2010077: 53, 89, 143, 159)<br />
(kuva: Pekka J. Heiskanen).<br />
Vaikka Gubbacka on sijainnut meren rannalla,<br />
on luuaineistossa yllättävän vähän kalanluita<br />
verrattuna muuhun luuaineistoon. Se johtuu<br />
pääosin siitä, että kalanluut ovat pieniä ja huomaamattomia.<br />
Ne menevät seulojen läpi ja jäävät näin<br />
kaivauksilla helposti löytämättä. Maanäytteistä<br />
löytyy välillä kasvijäänteiden lisäksi myös pieniä<br />
280 281<br />
1<br />
2
Change language