Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
272<br />
Koivisto Koivisto 273<br />
Keskiajalla Vantaalla on pääosin ollut kahdenlaisia<br />
kyliä: niin sanottuja raittikyliä ja hajakyliä.<br />
Raittikylässä kylän talot sijaitsevat kylää<br />
halkovan kylätien varrella. Hajakylässä tilat ovat<br />
puolestaan hajallaan ja sijaitsevat usein peltojen<br />
keskeltä kohoavilla kummuilla. Niiden tilat sijaitsevat<br />
useasti laajalla alueella, jolloin välimatka<br />
kahden naapuritilan välillä voi olla useampia satoja<br />
metrejä. Gubbacka on ollut tyypillinen raittikylä.<br />
Kaikki maastossa havaitut rakennukset sijaitsevat<br />
rinteessä kyläraitin varrella.<br />
<strong>Vantaan</strong> Gubbackan keskiaikaisessa kylässä<br />
talonpojan arkea on tutkittu arkeologisin menetelmin<br />
useamman vuoden ajan. Tässä artikkelissa<br />
pyritään esittelemään kaivaustuloksiin perustuvia<br />
tulkintoja talonpoikaisesta elämästä keskiajan<br />
Gubbackassa.<br />
Keskajal oli Vantaas peamiselt kahte<br />
tüüpi külasid: niinimetatud tänavkülad ja<br />
hajakülad. Tänavkülas paiknesid talud külast<br />
läbi mineva tee ääres, hajakülas olid talud seevastu<br />
üksteisest eemal ja paiknesid tihti põldude<br />
keskel kõrguvatel küngastel. Hajaküla<br />
talud asusid enamasti laial alal, kus vahemaa<br />
kahe naabertalu vahel võis olla mitusada meetrit.<br />
Gubbacka oli tüüpiline tänavküla: kõik<br />
maastikul hoomatavad hooned asuvad külatee<br />
ääres nõlval.<br />
Vantaa Gubbacka küla keskegse talupoja<br />
argielu on arheoloogiliste meetoditega mitme<br />
aasta jooksul uuritud. Käesolevas artiklis üritatakse<br />
tutvustada väljakaevamiste tulemustele<br />
rajanevaid tõlgendusi talupoja elust keskaja<br />
Gubbackas.<br />
Ajahorisondid<br />
Väljakaevamiste põhjal oli Gubbacka küla<br />
asustatud 10. sajandi lõpust kuni 17. sajandi<br />
alguseni ehk umbes 600 aastat. 2 Selle aja<br />
jooksul jõudis küla ja selle struktuur palju<br />
kordi muutuda. Küla nimi on samuti vahetunud.<br />
Kõige varasem teadaolev, tõenäoliselt<br />
Gubbacka küla tähistav nimi on Gudstensby<br />
aastast 1347. 3 Seejärel sai küla nimeks Sundom<br />
või Västersundom. Enne praegust Gubbackat<br />
kutsuti külamäge ka Gölabacka nimega. 4<br />
Külamäel võib tänapäevalgi märgata<br />
mitmeid vanade hoonete ahjuvaremeid, mis<br />
on nähtavad madalate küngastena. Maapinnal<br />
eraldatavad rajatised Gubbackas pärinevad<br />
peaaegu kõik küla viimasest asustusperioodist<br />
ehk 16. sajandist. Varasemast asustusest<br />
leiti märke ebaühtlaselt nooremate rajatiste<br />
alt või kõrvalt. Seepärast põhineb pilt küla<br />
kõige varasematest perioodidest peamiselt<br />
üksikleidudel.<br />
Pole selge, kui kaua keskaegses maakohas<br />
majasid üldse kasutati. Rootsist on leitud<br />
viiteid, et rauaaegsed majad võisid kasutuses<br />
olla kaugelt üle saja aasta. 5 Gubbackast on<br />
samuti märke väga pikast kasutusajast. 2010.<br />
aastal uuritud maja (hoone nr 3) juurest tuli<br />
välja nii 14.–15. kui ka 16.–17. sajandi vahetusse<br />
dateeritavaid leide. 14.–15. sajandi leiud<br />
olid kolm S-brakteaati ehk ühelt poolt vermitud<br />
münti, klaaspeekri tükk ning Lõuna-<br />
Alam-Saksi kivikeraamika katke. Keskaja<br />
lõpust või uusaja algusest pärinevad seevastu<br />
killuke siledat klaasi ja mõni tükk majoolikat.<br />
6 Hoonest leitud luu dateeriti aga süsinikmeetodiga<br />
15. sajandi teise poolde. 7 Kui kõik<br />
hoonest leitud esemed on pärit ühest ja samast<br />
Aikahorisontit<br />
Kaivaustulosten perusteella Gubbackan kylä on<br />
ollut asuttuna aina 900-luvun lopusta 1600-luvun<br />
alkuun, eli noin 600 vuotta. 2 Sinä aikana kylä ja<br />
sen rakenne ovat ehtineet muuttua moneen kertaan.<br />
Myös kylän nimi on vaihdellut. Varhaisin tunnettu,<br />
todennäköisesti Gubbackan kylää kuvaava, nimi on<br />
Gudstensby vuodelta 1347. 3 Tämän jälkeen kylän<br />
nimeksi tuli Sundom tai Västersundom. Ennen nykyistä<br />
Gubbacka-nimitystä kylämäestä on käytetty<br />
myös nimeä Gölabacka. 4<br />
Kylämäellä voi tänäkin päivänä havaita useita<br />
vanhojen rakennuksien uuniraunioita, jotka erottuvat<br />
maan pinnalle matalina kumpuina. Maan päälle<br />
havaittavat rakenteet Gubbackassa ovat lähes kaikki<br />
peräisin kylän viimeisimmästä asutusvaiheesta, eli<br />
1500-luvulta. Merkkejä 1500-lukua vanhemmasta<br />
asutuksesta on löytynyt hajanaisesti uudempien rakenteiden<br />
alta tai vierestä. Tämän takia kuva kylän<br />
varhaisimmista vaiheista perustuu lähinnä yksittäisiin<br />
havaintoihin.<br />
On epäselvää, kuinka kauan keskiaikaisen<br />
maaseutukylän yksittäinen talo on yleensä ollut käytössä.<br />
Ruotsista on löydetty viitteitä siitä, että rautakautiset<br />
talot olisivat saattaneet olla käytössä pitkälle<br />
yli sata vuotta. 5 Myös Gubbackasta on merkkejä<br />
hyvin pitkästä käyttöajasta. Vuonna 2010 tutkitun<br />
talon (rakennus 3) yhteydestä tuli sekä 1300–1400-<br />
luvuille että 1500–1600 lukujen taitteeseen ajoittuvia<br />
löytöjä. 1300–1400-luvuille ajoittuvia löytöjä<br />
olivat kolme S-brakteaattia (yksipuolisesti lyötyjä<br />
kolikoita), lasipikarin palanen sekä pala alasaksilaista<br />
kivisavikeramiikkaa. Keskiajan loppuun tai<br />
uudenajan alkuun ajoittuivat sen sijaan tasolasin<br />
palanen ja muutamat palat majolika-keramiikkaa. 6<br />
Rakennuksesta löytynyt luu ajoitettiin puolestaan<br />
radiohiilimenetelmällä 1400-luvun jälkipuoliskolle. 7<br />
Kuva 1. <strong>Vantaan</strong> kaupunginmuseo järjesti arkeologisia<br />
kaivauksia Gubbackassa vuosina 2008–2010. Kuva<br />
on vuoden 2010 kaivauksilta jolloin paikalla oli myös<br />
virolaisia arkeologeja (kuva: Andreas Koivisto).<br />
Joonis 1. 2008.–2010. aastal korraldas Vantaa linnamuuseum<br />
Gubbackas arheoloogilised väljakaevamised.<br />
Pilt on 2010. aasta väljakaevamistelt, kus osales ka<br />
Eesti arheolooge (foto: Andreas Koivisto).<br />
2<br />
Koivisto 2011.<br />
3<br />
FMU I, 540.<br />
4<br />
Nimedest lähemalt Suhonen 2010; Lönnqvist 2010.<br />
5<br />
Göthberg 2000, 108–109.<br />
6<br />
Koivisto 2011; majoolika dateerimisest Veeckman et al.<br />
2002.<br />
7<br />
Hela-2667.<br />
2<br />
Koivisto 2011.<br />
3<br />
FMU I, 540.<br />
4<br />
Nimityksistä tarkemmin Suhonen 2010; Lönnqvist 2010.<br />
5<br />
Göthberg 2000, 108–109.<br />
6<br />
Koivisto 2011; majolikan ajoituksista tarkemmin Veeckman<br />
et al. 2002.<br />
7<br />
Hela-2667.<br />
272 273
Change language