Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
52 A lttoa<br />
A lttoa 53<br />
toi tutkijoiden ulottuville Aivar Põldvee. 4 Todennäköisesti<br />
juuri tämän kappelin jäänteet löydettiin<br />
sattumalta vuonna 2009 nykyisen maantien<br />
varrelta. 5 Vaikka tämä kappeli onkin epäilemättä<br />
keskiaikainen rakennus, se ei liity mitenkään Padisen<br />
luostarin historiaan. Valtaosa mainitusta tiedoista<br />
on itse asiassa peräisin Ernst Seraphimilta,<br />
joka kirjoitti vuonna 1901 ilmestyneessä suositussa<br />
matkaoppaassaan, että Padisen kappeli valmistui<br />
vuonna 1254. Hänen väitteensä perustuu oletettavasti<br />
erääseen vuonna 1846 Das Inland lehdessä<br />
julkaistuun artikkeliin. 6 Lisäksi Seraphim ilmoitti,<br />
että viimeistään vuonna 1281 kappelista oli tullut<br />
jo luostari. 7<br />
Matkailukirjallisuus voitaisiin sivuuttaa helposti,<br />
mutta viestin Padisen kappelin valmistumisesta<br />
vuonna 1254 on esittänyt myös erittäin varteenotettava<br />
sisterssiläisen sääntökunnan historian<br />
asiantuntija Leopold Janauschek. 8 Tutkija viittaa<br />
kuitenkin lähteisiin, joiden mukana on myös edellä<br />
mainittu artikkeli Das Inlandissa.<br />
Itse asiassa Padisesta ja vuonna 1254 siellä<br />
olleesta kappelista puuttuvat kaikki kirjalliset tiedot.<br />
Ensimmäiset kirjalliset tiedot Padisesta ovat<br />
vuodelta 1257, jolloin tanskalainen linnanpäällikkö<br />
Tallinnassa joutui puuttumaan riitaan kalastusoikeudesta.<br />
Tässä asiakirjassa on nimetty Dünamünden<br />
luostarin ihmiset, jotka majailevat Padisessa. 9 Seuraavaksi<br />
Padise (Pades) mainitaan maanomistusten<br />
joukossa, joiden kuulumisen Dünamünden luostarille<br />
vahvisti vuonna 1266 Tanskan kuningas Eerik<br />
Klipping. 10 Merkittävä kirjallinen tieto on peräisin<br />
vuodelta 1281: Dünamünden luostarin omistama<br />
capella de Padis alistetaan Hertelen (nykyinen Nissi)<br />
pitäjänkirkolle ja sikäläisen papin ja kappalaisen<br />
täytyy ruveta palvelemaan kappelia. 11 paiknenud omaaegse kabeli kohta tõi käibele<br />
Aivar Põldvee. 4 Ilmselt satuti 2009. aastal praeguse<br />
maantee kõrval just selle kabeli säilmetele. 5<br />
Tegemist on kahtlemata keskaegse rajatisega,<br />
ent Padise kloostri kujunemislooga pole sellel<br />
kabelil ilmselt mingit pistmist. Põhiosa eelnevalt<br />
viidatud informatsioonist pärineb tegelikult<br />
Ernst Seraphimilt, kes oma 1901. aastal ilmunud<br />
populaarses reisijuhis kirjutas, et Padise<br />
kabel valmis 1254. aastal – arvatavasti tugines<br />
ta ühele 1846. aastal ajakirjas Inland ilmunud<br />
artiklile. 6 Samuti teatas Seraphim, et 1281. aastaks<br />
oli kabelist saanud juba klooster. 7<br />
Turismikirjanduse võiks kergel käel kõrvale<br />
jätta, kuid teate Padise kabeli valmimise<br />
kohta 1254. aastal on esitatud ka vägagi arvestatav<br />
tsistertslaste ordu ajaloo spetsialist<br />
Leopold Janauschek. 8 Samas aga osutab uurija<br />
oma allikatele – nende hulgas on ka nimetatud<br />
Inland’i-artikkel.<br />
Tegelikult puuduvad nii Padise kui ka<br />
sealse kabeli kohta 1254. aastal igasugused<br />
ürikulised andmed. Esimesed kirjalikud teated<br />
Padise kohta pärinevad 1257. aastast, mil Taani<br />
linnuseülem Tallinnas pidi sekkuma tülisse<br />
kalastusõiguse pärast. Selles ürikus on nimetatud<br />
Dünamünde konvendi inimesi, kes viibivad/peatuvad<br />
Padisel. 9 Järgnevalt mainitakse<br />
Padiset (Pades) maavalduste seas, mille kuuluvust<br />
Dünamünde kloostrile kinnitas 1266.<br />
aastal Taani kuningas Erik Klipping. 10 Oluline<br />
ürikuline teade pärineb 1281. aastast: Dünamünde<br />
kloostrile kuuluv capella de Padis allutatakse<br />
Hertele (tänapäeval Nissi) kihelkonnakirikule<br />
ning sealne preester koos kaplaniga<br />
peavad hakkama kabelit teenindama. 11<br />
12 Johansen 1933, 773.<br />
4<br />
Põldvee 2001, 97.<br />
5<br />
Oras, Russow 2010, kuva 7.<br />
6<br />
S. 1846, palsta 321–324.<br />
7<br />
Seraphim 1901, 148.<br />
8<br />
Janauschek 1877, 214–215.<br />
9<br />
…inter dominum abbatem et conventum de Dunamunde et homines<br />
ipsorum, qui morantur in Padis. LUB I, nro 299.<br />
10<br />
LUB III, nro 486a.<br />
11<br />
LUB III, 475. Ks. myös Markus 2007, 9.<br />
4<br />
Põldvee 2001, 97.<br />
5<br />
Oras & Russow 2010, Fig. 7.<br />
6<br />
S. 1846, veerg 321–324.<br />
7<br />
Seraphim 1901, 148.<br />
8<br />
Janauschek 1877, 214–215.<br />
9<br />
...inter dominum abbatem et conventum de Dunamunde et<br />
homines ipsorum, qui morantur in Padis. LUB I, 299.<br />
10<br />
LUB III, 486a.<br />
11<br />
LUB III, 475. Vt ka Markus 2007, 9.<br />
Mis puutub plaanidesse rajada Padisele<br />
klooster, siis ka sellel väitel puudub igasugune<br />
ürikuline tugi. Ilmselt on siin tegemist edasiarendusega<br />
P. Johanseni kergekäeliselt sõnastatud<br />
lausest „Siia pidi klooster rajatama.“ 12<br />
Märksa usutavam on Baltikumi tsistertslaste<br />
uurija Wolfgang Schmidti sedastus, et 1281.<br />
aasta teatega seoses pole mingit alust rääkida<br />
kloostrist. 13 Segadust kloostri väidetavate rajamisplaanidega<br />
on tekitanud ka märge ordu<br />
1257. aasta peakapiitli statuutides. Nimelt on<br />
Dünamünde ja Kärkna kloostri abtile antud<br />
korraldus üle vaadata koht, mis on välja pakutud<br />
uue kloostri rajamiseks. 14 Lore Poelchau<br />
seostab selle oma Dünamünde-monograafias<br />
Padisega. 15 Statuudis on aga sõnaselgelt öeldud,<br />
et koha pakkus välja Liivimaa peapiiskop –<br />
seega ei saa juttu olla Padise kandist, mis asus<br />
hoopis Lundi peapiiskopkonnas. Niisiis tuleb<br />
nentida, et 1250. aastail oli päevakorral Liivimaale<br />
veel ühe tsistertslaste kloostri rajamine,<br />
kuid sellega teave piirdubki.<br />
Seega on igasugused jutud 13. sajandil<br />
Padisele kloostri ehitamise kavadest ilmselt<br />
alusetud. Mis aga ikkagi oli siin?<br />
Olemasoleva andmestiku põhjal võib oletada,<br />
et Dünamünde kloostril oli Padisel põllumajanduslik<br />
filiaal – grangium (ka grange) –, 16<br />
mida on tõlgitud ‘majandusmõis’ või ‘majandamistalund’.<br />
17 Tegemist on tsistertslastel laialt<br />
levinud majandusüksusega, kus töid juhtisid ilmikvennad<br />
(konversid), kellele lisandus väljastpoolt<br />
kloostrit palgatud tööjõud (mercenarii).<br />
Sellise majandi suurus võis tohutult varieeruda.<br />
13<br />
Schmidt 1941, 69.<br />
14<br />
Canivez 1934, 431–432. Valcane (= Valcenau) puhul<br />
oletab väljaandja, et tegu oli hoopis Varnhemi (Rootsi)<br />
kloostriga.<br />
15<br />
Poelchau 2004, 126–127.<br />
16<br />
Padise puhul esmakordselt: Alttoa 2001, 15.<br />
17<br />
Kristlike ordude kultuurilugu 2004, 289. Grangium’i<br />
eestikeelseks vasteks on loodud ka termin magas (Viia<br />
2010, 123). See aga viitab üksnes säilitusfunktsioonile (vrd<br />
magasiait), mitte aga põllumajanduslikule ega muule tootmisele,<br />
mistõttu terminit ei saa lugeda õnnestunuks.<br />
Asiakirjat eivät tue myöskään väitettä, että<br />
Padiseen aiottiin rakentaa luostari. Ilmeisesti tämä<br />
on Paul Johansenin harkitsemattomasti muodostaman<br />
lauseen „Tänne oli rakennettava luostari“<br />
tulkinta. 12 Paljon uskottavampi on Baltian sisterssiläisten<br />
tutkijan Wolfgang Schmidtin toteamus, että<br />
vuoden 1281 tiedon yhteydessä ei ole mitään syytä<br />
kertoa luostarista. 13 Sekaannusta väitteisiin luostarin<br />
perustamissuunnitelmista on aiheuttanut myös<br />
merkintä sääntökunnan vuoden 1257 pääkapitulin<br />
statuuteissa. Nimittäin Dünamünden ja Kärknan<br />
luostarin apotille on annettu määräys tarkistaa<br />
paikka, jota on ehdotettu uuden luostarin rakentamiseen.<br />
14 Lore Poelchau liittää sen Dünamünde<br />
-monografiassaan Padiseen. 15 Statuutissa on kuitenkin<br />
kerrottu selväsanaisesti, että paikkaa ehdotti<br />
Liivinmaan arkkipiispa – näin ollen kyseessä ei voi<br />
olla Padisen seutu, joka sijaitsi tuolloin Lundin arkkihiippakunnassa.<br />
On siis myönnettävä, että 1250-<br />
luvulla oli ajankohtaista vielä yhden sisterssiläisen<br />
luostarin perustaminen Liivinmaalle, mutta tähän<br />
tiedot rajoittuvatkin.<br />
Kaikki jutut luostarin rakentamisesta Padiseen<br />
1200-luvulla ovat siis ilmeisesti perusteettomia.<br />
Mitä täällä kuitenkin oli?<br />
Olemassa olevien tietojen pohjalta voi olettaa,<br />
että Dünamünden luostarilla oli Padisessa maatalousyksikkö<br />
– grangium (eli grange), 16 jonka voi kääntää<br />
kartanoksi tai maatilaksi. 17 Kyseessä on sisterssiläisillä<br />
laajalti levinnyt talousyksikkö, jossa töitä johtivat<br />
maallikkoveljet, joiden lisäksi käytettiin luostarin<br />
ulkopuolelta palkattua työvoimaa (mercenarii).<br />
Tällaisen maatilan koko voi vaihdella suuresti.<br />
12<br />
Johansen 1933, 773.<br />
13<br />
Schmidt 1941, 69.<br />
14<br />
Canivez 1934, 431–432. Valcane (= Valcenau) nimisen paikan<br />
tapauksessa julkaisija olettaa, että kyseessä oli Ruotsin<br />
Varnhemin luostari.<br />
15<br />
Poelchau 2004, 126–127.<br />
16<br />
Padisen tapauksessa ensi kerran: Alttoa 2001, 15.<br />
17<br />
Kristlike ordude kultuurilugu (Kristillisten sääntökuntien<br />
kulttuurihistoria) 2004, 289. Grangium’in vironkieliseksi vastineeksi<br />
on keksitty myös termi magas (Viia 2010, 123). Tämä<br />
viittaa kuitenkin pelkkään varastointitehtävään (vrt. viljamakasiini),<br />
muttei maatalous- tai muuhun tuotantoon, joten termiä<br />
ei voida pitää onnistuneena.<br />
52 53
Change language