pdf-muodossa - Vantaan kaupunki

Guleke, Reinhold 1896. Alt-Livland. Mittelalterliche
Baudenkmäler Liv-, Est-, Kurlands und
Oesels. Leipzig.
Hasselblatt, Arnold 1889. Dritte Archäologische
Excursion der Gel. estn. Gesellschaft am 22.
Mai 1888. – Sitzungsberichte GEG 1888. Dorpat,
148–154.
Hildebrandt, Hermann 1887. Livonica, vornämlich
aus dem 13. Jahrhundert im Vaticanischen
Archiv. Riga.
Janauschek, Leopoldus 1877. Originum Cisterciensium.
Tomus I. Vindobonae.
Laabs, Annegret 2000. Malerei und Plastik
im Zisterzienserorden. Zum Bildgebrauch zwischen
sakralem Zeremoniell und Stiftermemoria 1250–1430.
Studien zur internationalen Architektur- und Kunstgeschichte
8. Petersberg.
Le Goff, Jacques 1981. La naissance du purgatoire.
Paris.
LGU = Livländische Güterurkunden. Bd. I
(1207–1500). Hrsg. von H. von Bruiningk und N.
Busch. Riga 1908.
LUB V–VII = Liv-, Est- und Curländisches
Urkundenbuch nebst Regesten. Hrsg. von Friedrich
Georg von Bunge. Bd. V–VI. Riga 1867–1873; Bd.
VII. Hrsg. von Hermann Hildebrandt. Riga, Moskau
1881.
LUB 2/II = Liv-, est- und kurländisches
Urkundenbuch. II. Abteilung, Band 2. Hrsg. von
Leonid Arbusow. Riga, Moskau 1905.
Lukas, Tõnis 1998. Tartu toomhärrad 1224–
1558. Tartu.
Löwis of Menar, Carl von 1894. Die Cistercienserabtei
Falkenau am Embach. – Sitzungsberichte
der Gesellschaft für Geschichte und Altertumskunde
zu Riga 1893. Riga, 82–84.
Markus, Kersti 2009. Misjonär või mõisnik?
Tsistertslaste roll 13. sajandi Eestis. – Acta Historica
Tallinnensia, 14, 3–30.
NDZ = Neue Dörptsche Zeitung 1888, nr 131.
OC = Origines cisterciennes. Les plus ancient
textes. Paris 1998.
Reimaa, Vallo 2010. Tsistertslased Alutagusel.
– Unustatud linnused, pühakojad ja piiskopid. Jõhvi
Muuseumi Seltsi toimetised, 5. Jõhvi, 166–319.
Roslavlev, O. (koost.) 1965. Das Dorpater
Land 1624/27. – Hefte zur Landeskunde Estlands.
Heft I. München.
Roslavlev, O. (koost.) 1970. Polnische Akten
I 1582–1591. – Hefte zur Landeskunde Estlands. Heft
V. München.
Russow, Balthasar 1993. Liivimaa kroonika.
Tõlkinud Dagmar ja Hermann Stock. Tallinn.
Schmidt, Wolfgang 1941. Die Zisterzienser im
Baltikum und in Finnland. – Suomen Kirkkohistoriallisen
Seuran vuosikirja 1939–1940. Helsinki, 1–286.
Tamm, Jaan 2010. Padise klooster. Ehitus- ja
uurimislugu. Tallinn.
Tiirmaa, Udo 1985. Tartu Jaani kiriku vormitellistest.
– Tartu: minevik, tänapäev. Tallinn, 71–86.
Tuulse, Armin 1942. Die Burgen in Estland
und Lettland. ÕES Toimetused, XXXIII. Tartu.
Tvauri, Andres 1999. Aruanne arheoloogilistest
uuringutest Kärkna kloostri kastelli kirdenurga ja
Miikaeli kabeli portaali juures 1999. aastal. Tartu.
Käsikiri Tartu ülikooli arheoloogia õppetoolis.
Untermann, Matthias 2001. Forma Ordinis.
Die mittelalterliche Baukunst der Zisterzienser.
München, Berlin.
Vaga, Voldemar 1970. Die Petrikirche in Riga.
– Konsthistorisk Tidskrift XXXIX. Stockholm, 140–
168.
Viia, Mariina 2010. Tsistertslased ja Valkena
klooster. – Unustatud linnused, pühakojad ja piiskopid.
Jõhvi Muuseumi Seltsi toimetised, 5. Jõhvi, 109–165.
Winter, Franz 1868–1871. Die Zistercienser
des nordöstlichen Deutschlands. Bd. I–II. Gotha.
Kloostri-eelne
Padise ja
tsistertslased
1205. aastal rajatud Dünamünde kloostril olid
Eestimaal arvestatavad maavaldused, sealhulgas
ka Padise ümbruses. Paul Johanseni oletuse
kohaselt pärinesid viimased juba 1220. aastatest
ning tegu oli tasuga osalemise eest Rävala
kristianiseerimisel. 1
Padise algaegade kohta on eestikeelses
kirjanduses esitatud küllaltki detailne informatsioon:
Dünamünde „abt Conrad laskis
1254. aastal ehitada Padise valdustesse kabeli,
mille teenindamise ja kohaliku usuelu eest
hoolitsemise eesmärgil läkitas ta kohale ka
mingi arvu munki. Tegemist oli ilmselt püha
Antoniuse kabeliga, mille müüride säilmeid on
maininud XVII sajandil G. Herlinus. Niisiis
elas Padisel alaliselt väikesearvuline munkade
vennaskond, kes allus Dünamünde kloostrile.
Siia tekkis väike abiklooster, mida juhtis prior
ja mis 1281. aastal ka pühitseti.“ 2 Järgnevalt
„aastal 1281 oli kavatsetud asutada täiesti iseseisev
klooster.“ 3
Tsiteeritu vajab mitmeid kommentaare ja
ka korrektuure. Esiteks Antoniuse kabeli teema.
17. sajandist pärit teated kloostri lähedal
Kaur Alttoa
Padise ennen
luostaria ja
sisterssiläiset
Vuonna 1205 perustetulla Dünamünden luostarilla
oli merkittäviä maanomistuksia Virossa, mm. Padisen
ympäristössä. Paul Johansenin olettamuksen
mukaan ne oli hankittu jo 1220-luvulla palkkiona
osallistumisesta Rävalan kristillistämiseen. 1
Padisen alkuajoista on vironkielisessä kirjallisuudessa
esitetty melko yksityiskohtaiset tiedot:
Dünamünden „apotti Conrad rakennutti vuonna
1254 Padisen mailleen kappelin, jonka kunnossapidon
ja paikallisen uskonnollisen elämän ylläpidon
tarkoituksessa hän lähetti paikalle myös
jonkin määrän munkkeja. Kyseessä oli ilmeisesti
Pyhän Antoniuksen kappeli, jonka muurien jäännöksistä
on maininnut 1600-luvulla G. Herlinus.
Padisessa asui siis vakinaisesti pieni munkkiveljeskunta,
joka kuului Dünamünden luostarin
alaisuuteen. Tänne muodostui pieni sivuluostari,
jota johti priori ja joka vuonna 1281 myös pyhitettiin.“
2 Sitten „vuonna 1281 oli aiottu perustaa
täysin itsenäinen luostari.“ 3
Tämä sitaatti kaipaa monia kommentteja
sekä korjauksiakin. Ensinnäkin Antoniuksen
kappelin asia. 1600-luvulta peräisin olevat tiedot
lähellä luostaria aikoinaan sijainneesta kappelista
1
Johansen 1933, 772.
2
Ridbeck 2005, 14.
3
Samas, lk 16.
1
Johansen 1933, 772.
2
Ridbeck 2005, 14.
3
Mts. 16.