You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
278<br />
Koivisto Koivisto 279<br />
Uunit ovat usein sijainneet ovensuunurkassa, suu<br />
kohti oviaukkoa. Tällä tavalla uuni sai vetoa ja luovutti<br />
parhaiten lämpöä ja valoa asukkaille. 15<br />
ahjusuu ukseava poole. Sedasi oli tõmme parem<br />
ning ahi andis elanikele kõige paremini<br />
sooja ja valgust. 15<br />
Peale ahjuga elumajade oli külas muidki<br />
ahjuga ehitisi, nagu reheaidad ja saunad.<br />
Erinevalt elumajade kinnisest niinimetatud<br />
umbahjust olid välihoonete ahjud tõenäoliselt<br />
kerisahjud, kus koldevõlvi kohale on kuhjatud<br />
kivid ilma sidumissavita. Kerist köeti<br />
altpoolt ja kivid hoidsid kaua sooja. 17 Selline<br />
kerisahi on tuttav näiteks suitsusaunadest. Ka<br />
reheaidas oli sageli kerisahi, mida köeti vaid<br />
viljapeksu ajal.<br />
Ahju ei olnud aga erinevates aitades,<br />
hoiuruumides ja loomade varjualustes. Sellised<br />
hooned rajati tihti otse maapinnale või nurgakivide<br />
peale ja neist ei jäänud tingimata püsivaid<br />
jälgi maha. Gubbacka väljakaevamiste<br />
käigus ei ole sellistest hoonetest kindlaid<br />
märke leitud, kuigi neid küla territooriumil<br />
kindlasti oli.<br />
Asuinrakennuksien uunien lisäksi kylässä<br />
on myös ollut muita uunillisia rakennuksia.<br />
Tällaisia olivat ulkorakennuksista riihet ja saunat.<br />
Asuinrakennusten umpinaisesta, niin sanotuista<br />
liesiuunista poiketen, ulkorakennusten uunit olivat<br />
todennäköisesti kiuasuuneja. Kiuasuunissa on<br />
kasattu kiviä tulipesän holvin päälle ilman tiivistesavea.<br />
Kiuas sytytettiin alapuolelta ja sen päällä<br />
olevat kivet varasivat lämpöä pitkäksi aikaa. 17<br />
Tällainen kiuasuuni on tuttu esimerkiksi savusaunoista.<br />
Usein myös riihissä oli kiuasuuni. Riihi lämmitettiin<br />
kiuasuunin avulla kun oli puinnin aika.<br />
Uunittomia rakennuksia tilalla on ollut ainakin<br />
erilaiset aitat, varastot ja eläinsuojat. Tällaiset<br />
rakennukset olivat usein perustettu suoraan maahan<br />
tai nurkkakivien varaan. Niistä ei välttämättä<br />
jää pysyviä jälkiä maahan. Gubbackasta ei ole kaivauksilla<br />
havaittu varmoja merkkejä tällaisista rakennuksista<br />
vaikka niitä varmuudella kylän alueella<br />
on ollut.<br />
Elatusala<br />
Elinkeino<br />
Kuva 5. Gubbackassa vuonna 2010 tutkittu<br />
rakennuksen 3 uuni<br />
(kuva: Andreas Koivisto).<br />
Isossa osassa Gubbackan tutkittujen uunien<br />
vieressä on ollut jonkinlainen kuoppa. Mahdollisesti<br />
kuopilla on ollut eri tarkoituksia. Ainakin<br />
yksi noensekaisella hiekalla täyttynyt kuoppa<br />
näyttää olleen tulensäilytyskuoppa, jonne hiilet<br />
vedettiin uunista säilöön yön ajaksi, jotta tulen<br />
sytyttäminen aamulla olisi helpompaa. Toisen<br />
rakennuksen yhteydestä löytynyt savella vuorattu<br />
kuoppa on puolestaan voinut olla jonkinlainen<br />
ruoanvalmistuskuoppa. Tästä kielii kuopasta löytyneet<br />
naudanluun kappaleet sekä viljanjyvät. 16<br />
Joonis 5. Gubbackas 2010. aastal uuritud<br />
hoone nr 3 ahi<br />
(foto: Andreas Koivisto).<br />
Paljude Gubbackas uuritud ahjude juurde<br />
oli kaevatud auk. Võimalik, et neil oli mitu<br />
otstarvet. Vähemalt üks nõgise liivaga täidetud<br />
auk paistab olevat olnud tulehoidmisauk,<br />
kuhu süsi ööseks hoiule tõmmati, et hommikul<br />
oleks lihtsam tuld süüdata. Teisest hoonest leitud<br />
saviga vooderdatud auk võis omakorda olla<br />
toiduvalmistamisauk – sellele viitavad leitud<br />
veiseluutükid ja viljaterad. 16<br />
Gubbacka elanike peamiseks tegevusalaks<br />
keskajal oli põllumajandus. Toidus saadi enamasti<br />
põllundusest ja karjakasvatusest, aga<br />
toiduvalikut täiendati jahi, kalastamise ja<br />
metsataimede korjamisega. Väljakaevamiste<br />
käigus leiti Gubbackast loomaluid, mille abil<br />
on võimalik saada ettekujutus küla loomastikust.<br />
Võeti ka mitmeid pinnaseproove, millest<br />
leitud taimejäänused näitavad, mida külaelanikud<br />
kasvatasid, mis taimi loomad sõid ja<br />
milliseid metsataimi koguti.<br />
Põllumajandust juhtis suuresti aastaaegade<br />
ringkäik. Kevadel lasti talve jooksul kõhnunud<br />
loomad põldudele, kus maa oli kõige<br />
viljakam. Põldudel olles väetasid loomad pinnast,<br />
nii et vili kasvas paremini. Kevade edenedes,<br />
kui loomad said toitu ka mujalt, viidi nad<br />
heinamaadele, mis asusid tihti küla keskusest<br />
kaugel. Gubbackast on leitud mitmesuguseid<br />
Gubbackan asukkaiden pääelinkeino keskiajalla oli<br />
maatalous. Ruokaa saatiin pääasiassa viljelyn ja karjanhoidon<br />
kautta, mutta ruokavaliota täydennettiin<br />
myös metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä<br />
luonnonkasveja. Kaivausten aikana Gubbackasta<br />
on löytynyt eläinten luita, joiden avulla on voitu<br />
muodostaa kuva kylän eläimistöstä. Kaivausten<br />
aikana on myös otettu useita maanäytteitä, joista<br />
löytyneet kasvijäänteet kertovat mitä kyläläiset ovat<br />
viljelleet, mitä kasveja karja on laiduntanut ja mitä<br />
luonnonkasveja on kerätty.<br />
Maataloutta ohjasi hyvin pitkälle vuotuiskierto.<br />
Keväällä päästettiin talvella laihtuneet eläimet<br />
pelloille, jossa maa oli rehevintä. Pelloilla ollessaan<br />
eläimet lannoittivat samalla maaperää, jotta vilja<br />
kasvaisi paremmin. Kun kevät oli ehtinyt edetä<br />
siihen pisteeseen, että eläimille riitti ravintoa myös<br />
muualta, siirrettiin ne luonnonniityille, jotka usein<br />
sijaitsivat kaukana kylän keskustasta. Gubbackasta<br />
15<br />
Vrt. Tevali 2010, 68–71.<br />
16<br />
Kivikero 2011; Vanhanen 2011.<br />
15<br />
Vrd Tevali 2010, 68–71.<br />
16<br />
Kivikero 2011; Vanhanen 2011.<br />
17<br />
Vrd Tevali 2010, 68.<br />
17<br />
Vrt. Tevali 2010, 68.<br />
278 279
Change language