Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
156<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla<br />
A lttoa, Keskküla ja Keskküla 157<br />
jäljittele vanhoja, vaan eroavat niistä selvästi. Käytetään<br />
sekä nykyaikaisia materiaaleja että rakenteita.<br />
Tämän uudenlaisen lähestymistavan uranuurtaja<br />
Virossa oli Rein Zobel. 18 Vuonna 1961 hän suunnitteli<br />
Padisen pääporttikäytävän katteeksi loivasti<br />
kaarevan teräsbetonilaatan. Lisäksi valettiin teräsbetonilaatta<br />
länsisiiven yhdelle osuudelle erittäin<br />
hyvin säilyneen hypokaustiuunin suojaksi.<br />
1980-luvulla keskeytyneet kunnostustyöt<br />
Padisen raunioissa jatkuivat Viron itsenäistyttyä<br />
uudelleen. Ensin oli arvioitava aikaisempien töiden<br />
tehokkuutta. On todettava, että 1950- ja 1960-luvulla<br />
suoritetut työt eivät usein ole saavuttaneet<br />
tavoitettaan. Verrattaessa konservoinnin aikaisia<br />
valokuvia nykytilaan selviää, ettei konservoinnilla<br />
pystytty keskeyttää hajoamista, ja paikoittain vauriot<br />
ovat erittäin suuria. Usein juuri yksityiskohdat<br />
(pielet, kamanat jne.) ovat hävinneet. Ne ovat<br />
yleensä paljon merkityksellisempiä kuin pelkkä<br />
muurin runko.<br />
Muurin harjaa peittävä siirtonurmea kasvava<br />
betonikouru ei ole vastannut odotuksia: sama pätee<br />
myös Piritan luostariin ja Otepään linnaan. Nurmi<br />
on siellä hävinnyt kokonaan. Syynä ei ole tallaaminen,<br />
vaan helteisinä kesinä ahtaassa multakerroksessa<br />
ei riitä kosteutta ja nurmi vain kuihtuu. Sellainen<br />
ratkaisu edellyttää kesäisin säännöllisen kastelun.<br />
Epäonnistuneiksi ovat osoittautuneet myös<br />
teräsbetoniset katteet. Niistä puuttuu kosteussuoja,<br />
ja raudoitteet ovat alkaneet ruostua, joten porttikäytävän<br />
betonikuori on jo sortumaisillaan. Itse<br />
rakenteen tilanne ei kuitenkaan ole pääasia: laatan<br />
korvaaminen uudella ei olisi ilmeisesti ongelma.<br />
Sitä vastoin betonista huuhtoutuneet runsaat suolat<br />
ovat laajalti ja peruuttamattomasti vahingoittaneet<br />
porttikaaren alkuperäisiä kiviä, jotka on valmistettu<br />
Vasalemman marmoriksi kutsutusta kalkkikivestä.<br />
Myöskään länsisiiven yläpuolelle asennettu<br />
peitelaatta ei ole vastannut odotuksia. Sen tehtävänä<br />
oli suojata hypokaustiuunia, joka suojasta huolimatta<br />
on hävinnyt lähes kokonaan.<br />
lisandid ei imiteeri vanu, vaid eristuvad neist<br />
selgelt. Kasutatakse nii kaasaegseid materjale<br />
kui ka konstruktsioone. Sellise uudse lähenemise<br />
pioneeriks Eestis oli R. Zobel. 18 1961. aastal<br />
projekteeris ta Padisele peaväravakäigu katteks<br />
kergelt kumera raudbetoonplaadi. Samuti<br />
valati raudbetoonplaat läänetiiva ühele lõigule,<br />
kaitsmaks seal väga hästi säilinud hüpokaustahju.<br />
1980. aastatel katkenud korrastustööd<br />
Padise varemetel jätkusid taasiseseisvunud<br />
Eesti Vabariigi ajal. Esmalt oli vaja hinnata<br />
varasemate tööde efektiivsust. Tuleb tõdeda,<br />
et 1950.−1960. aastatel tehtud tööd pole sageli<br />
täitnud oma eesmärki. Kui võrrelda konserveerimistööde<br />
aegseid fotosid tänapäevase situatsiooniga,<br />
siis selgub, et konserveerimisega ei<br />
suudetud lagunemist peatada ja kohati on kaod<br />
vägagi suured. Sageli on hävinud just detailid<br />
(palendid, sillused jmt), mis üldjuhul on palju<br />
kõnekamad kui lihtne müürimassiiv.<br />
Müüriharja kattev murumättaga betoonvann<br />
pole end õigustanud − sama võib öelda<br />
ka Pirita ja Otepää linnuse puhul. Haljastus on<br />
siin täielikult hävinud. Põhjus pole tallamises,<br />
vaid kuumadel suvedel napib ahtas mullapinnas<br />
niiskust ning muru kõrbeb lihtsalt ära. Selline<br />
lahendus eeldab suviti regulaarset kastmist.<br />
Ebaõnnestunuks on osutunud ka raudbetoonist<br />
katted. Neil puudub niiskuskaitse ja terasarmatuurid<br />
on hakanud roostetama, mistõttu<br />
on väravakäigu betoonkoorik juba avariiseisundis.<br />
Konstruktsiooni enda olukord pole aga<br />
peamine: plaadi asendamine uuega poleks ilmselt<br />
probleem. Seevastu on betoonist väljauhutud<br />
rohked soolad ulatuslikult ja pöördumatult<br />
kahjustanud väravakaare Vasalemma marmorist<br />
originaalkive. Ka läänetiiva kohale paigaldatud<br />
katteplaat pole end õigustanud. Selle ülesandeks<br />
oli kaitsta hüpokaustahju, mis varjest hoolimata<br />
on tänaseks sama hästi kui hävinud.<br />
Taasiseseisvunud Eestis oli Padisel esimeseks<br />
suuremaks tööks läänehoovi nn tornelamu<br />
alakorruse võlvi kindlustamine (insener Heino<br />
Uuetalu). Säilinud müüristikku püüti võimalikult<br />
lihtsalt ja ühtlasi maksimaalselt efektiivselt<br />
kaitsta järgmiste meetmetega. Et eelnenud<br />
poolsajandi jooksul kasutatud lahendused pole<br />
end alati õigustanud, peeti õigeks katta üksikud<br />
tsoonid eraldiseisvatele puittarinditele toetuvate<br />
katustega. Nii on loobutud ka petlikke ettekujutusi<br />
tekitatavatest imitatsioonidest. Ühtlasi<br />
on siin järgitud tänapäevase restaureerimise üht<br />
olulist printsiipi: kasutada võimaluse korral tagasipööratavaid<br />
protsesse. Nii saab kasutatud<br />
meetmed (sealhulgas konstruktsioonid) vajadusel<br />
väga väheste kahjude hinnaga eemaldada<br />
ja asendada muu lahendusega. Praeguseks on<br />
sellisel moel katustatud läänehoovi tornehitis,<br />
väravahoone ja lõunatiib. Sarnasel moel on<br />
kavas kaitsta ka kloostrikompleksi edelatsooni<br />
ehitisi.<br />
Projekt „Keskaja sild Padise ja<br />
Vantaa vahel“<br />
2010.–2012. aasta projekti raames on valminud<br />
Padise kloostri konserveerimise ja eksponeerimise<br />
ulatuslik projekt, mille autoreiks on<br />
ASi Restor peaarhitekt Mart Keskküla, Arhgild<br />
OÜ arhitekt Liis Keskküla ja kunstiajaloolane<br />
Kaur Alttoa. Ehitusajalooliste uuringute<br />
kõrval on otsitud lahendusi praegustele kitsaskohtadele:<br />
varemete ohtlikkus, ööpäevane vaba<br />
juurdepääs, stiihiline liikumine varemete alal,<br />
atraktiivsete funktsioonide nappus. Mõistetavalt<br />
tegeldakse endiselt ka varemete konserveerimise<br />
ja eksponeerimisega.<br />
Projekti lähtepunktiks võeti 2006. aastal<br />
nimetatud töörühma kahe liikme koostatud<br />
„Padise kloostrikompleksi väljaarendamise<br />
kava“. 19 Allpool on toodud väljavõte selle töö<br />
kahest osast – „Kloostrikompleksi olemasoleva<br />
Uudelleen itsenäistyneessä Virossa ensimmäisenä<br />
laajempana työnä Padisessa oli länsipihan<br />
ns. tornitalon alakerran holvin vahvistaminen (insinööri<br />
Heino Uuetalu). Säilynyttä muuristoa yritettiin<br />
suojata mahdollisimman helpoilla ja samalla<br />
mahdollisimman tehokkailla toimilla. Koska puolen<br />
vuosisadan aikana käytetyt ratkaisut eivät aina<br />
ole vastanneet odotuksia, katsottiin oikeaksi kattaa<br />
yksittäiset alueet erillisiin puurakenteisiin tukevilla<br />
katoksilla. Näin luovuttiin myös harhakuvia aiheuttavista<br />
jäljitelmistä. Samalla on noudatettu erästä<br />
nykyaikaisen restauroinnin tärkeää periaatetta:<br />
mahdollisuuksien mukaan on käytettävä peruutettavissa<br />
olevia prosesseja. Näin käytetyt toimenpiteet<br />
(mm. rakenteet) voidaan tarvittaessa poistaa<br />
erittäin pienin vahingoin ja korvata ne muunlaisilla<br />
ratkaisuilla. Tähän mennessä tällaisilla katoksilla<br />
on varustettu länsipihan tornirakennus, porttirakennus<br />
ja eteläsiipi. Samalla tavalla aiotaan suojella<br />
myös luostarialueen eteläosan rakennuksia.<br />
Keskiajan silta Padisen ja<br />
<strong>Vantaan</strong> välillä -hanke<br />
Vuosien 2010–2012 hankkeen puitteissa on valmistunut<br />
Padisen luostarin konservoinnin ja näytteille<br />
asettamisen laaja suunnitelma, jonka tekijöinä ovat<br />
AS Restor nimisen yhtiön pääarkkitehti Mart Keskküla,<br />
Arhgild OÜ:n arkkitehti Liis Keskküla ja taidehistorioitsija<br />
Kaur Alttoa. Rakennushistoriallisten<br />
tutkimusten ohella on etsitty ratkaisuja nykyisiin<br />
pullonkauloihin: raunioiden vaarallisuus, vapaa pääsy<br />
ympäri vuorokauden, omaehtoinen kävely raunioalueella,<br />
houkuttelevien toimintojen niukkuus.<br />
Toimintaa jatketaan tietysti myös raunioiden konservoinnin<br />
ja näytteille asettamisen saralla.<br />
Hankkeen lähtökohdaksi otettiin vuonna<br />
2006 edellä mainitun työryhmän kahden jäsenen<br />
laatima „Suunnitelma Padisen luostarialueen kehittämiseksi“.<br />
19 Jäljempänä on esitetty ote tämän työn<br />
kahdesta osasta: „Luostarialueen nykytilan kuvaus“<br />
18<br />
Ensimmäisenä sellaisena työnä olivat teräsbetoniportaat vuosina<br />
1958–1960 restauroidussa Tallinnan Nunnatornissa.<br />
18<br />
Esimeseks sellelaadseks tööks oli raudbetoontrepp Tallinnas<br />
1958.–1960. aastal restaureeritud Nunnatornis.<br />
19<br />
Alttoa & Keskküla 2006, 10–11, 19–20.<br />
19<br />
Alttoa & Keskküla 2006, 10–11, 19–20.<br />
156 157
Change language