You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
270 Heinonen ja Koivisto<br />
Lillaksen kumpare näyttää niin arkeologisen<br />
kuin historiallisen aineiston perusteella olleen asuttuna<br />
pitkään, ja paikan asutukseen liittyi useita eri<br />
rakennusvaiheita. Siitä kertovat kaivauksilla havaitut<br />
eri rakenteiden päällekkäisyydet. Näyttäisi<br />
siltä, että samoilla paikoilla on sijainnut useampia<br />
eriaikaisia rakennuksia. Vuoden 2011 kaivauksilla<br />
kaikkia alueita ei ehditty kaivaa pohjaan asti, joten<br />
voi olla, että tulevien vuosien kaivauksilla tontilta<br />
paljastuu myös 1600-lukua vanhempia rakenteita.<br />
Kaivausten aikana kyläkumpareelta otettiin<br />
myös paljon erilaisia näytteitä. Esimerkiksi löydetyn<br />
kaivon sisältä saatiin talteen paljon kasvijäänteitä,<br />
jotka kertovat alueen luonnonympäristöstä<br />
ja viljelyhistoriasta. Analyysit ovat vielä kesken,<br />
mutta niiden valmistuttua saamme toivon mukaan<br />
monipuolisen kuvan Lillaksen kylätontin erilaisista<br />
toiminta-alueista, elinkeinoista ja asukkaista.<br />
Kirjandus / Lähteet<br />
KA (Kansallisarkisto, Helsinki)<br />
KA MMH B11 a 1/1-8. Johan Bonej ( 1769) & Timothy<br />
Winter (1797–1798). Karta öfver Mårtensby och Qvarnbacka<br />
Byars Ägor, belägne uti Helsinge Socken, Borgå<br />
Härad och Nylands Län.<br />
KA MHA B11a 4/1-2. Samuel Broterus. Carta Uppa Mårtensby<br />
aff Bårgo Lähn och Hellsingh sochn afmät anno<br />
1699.<br />
KA MMH B11 a 1/10-30. A. F. Byman. Karta ofver Mårtensby<br />
och Qvarnbacka samfällighets egor i Helsinge socken<br />
af Helsinge Härad och Nylands Län (1861).<br />
KA 2920 – Porvoon läänin maakirja, Uudenmaan vuoden<br />
1540 voudintilit.<br />
KA 2969 – Porvoon läänin maakirja, Uudenmaan vuoden<br />
1548 voudintilit.<br />
KA 3044 – Porvoon läänin maakirja, Uudenmaan vuoden<br />
1555 voudintilit.<br />
KA 3048 – Porvoon läänin maakirja, Uudenmaan vuoden<br />
1555–1556 voudintilit.<br />
KA 3661 – Porvoon läänin maakirja, Uudenmaan vuoden<br />
1663 voudintilit.<br />
Lillase kink paistab nii arheoloogilise kui<br />
ka ajaloolise ainese põhjal olevat olnud asustatud<br />
pikka aega ja sellest on tingitud ka erinevad<br />
ehitusjärgud. Sellest kõneleb väljakaevamistel<br />
leitud eri rajatiste asend üksteise peal. Tundub,<br />
et eri ajastutel asus samas paigas mitu hoonet.<br />
Kuna 2011. aasta väljakaevamistel ei jõutud<br />
kõiki kohti põhjani kaevata, on võimalik, et<br />
järgnevatel aastatel leitakse krundilt 17. sajandist<br />
vanemaid rajatisi.<br />
Väljakaevamiste ajal võeti külakingult<br />
ka palju mitmesuguseid proove. Näiteks leitud<br />
kaevust talletati mitmeid taimejäänuseid, mis<br />
räägivad piirkonna looduskeskkonnast ja põllumajanduse<br />
ajaloost. Leidude analüüs on veel<br />
pooleli, ent selle lõppedes saame loodetavasti<br />
mitmekülgsema pildi Lillase talu elanikest ning<br />
nende tegemistest ja eluviisist.<br />
Hukantaival, Sonja 2007. Hare’s feet under<br />
hearth – Discussing ‘ritual’ deposits in buildings. –<br />
Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology<br />
in Finland. Ed. by Visa Immonen, Mia Lempiäinen<br />
& Ulrika Rosendahl. Archaeologia Medii<br />
Aevi Finlandiae, XIV. Turku, 66–75.<br />
Kepsu, Saulo 2005. Uuteen maahan. Helsingin<br />
ja <strong>Vantaan</strong> vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen<br />
kirjallisuuden seuran toimituksia, 1027. Tampere.<br />
Kerkkonen, Gunvor 1959. Bondesegel på<br />
finska viken. Kustbors handel och sjöfart under<br />
medeltid och äldsta Wasatid. Skrifter utgivna av<br />
Svenska Litteratursällskapet i Finland, 369. Porvoo.<br />
Kerkkonen, Gunvor 1965. Helsingin pitäjän<br />
keskiaika. Helsingin pitäjä, 1. Porvoo.<br />
Kuisma, Markku 1990. Helsingin pitäjän<br />
historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan<br />
1550–1713. Jyväskylä.<br />
Leskinen, Teresa & Lillbroända, Pia (toim)<br />
2001. Samuelin kartat. Helsingin pitäjä vanhimmissa<br />
kartoissaan 1681–1712. <strong>Vantaan</strong> kaupunginmuseon<br />
julkaisuja, 11. Jyväskylä.<br />
Talupojaelu<br />
keskaja<br />
Gubbackas<br />
Sissejuhatus<br />
Vastupidi Eestile, kus põllumehed olid keskajal<br />
peamiselt pärisorjad ja mõne aadliku<br />
omad, kuulus Uusimaa talupoegade maa<br />
Rootsi riigis neile endile. Seepärast erines keskaja<br />
talupoegade argipäev Soome lahe erinevatel<br />
kallastel. Soome riiki polnud keskajal veel<br />
olemas ning tänapäevase Vantaa linna ala ehk<br />
Helsingi kihelkond, nagu seda siis kutsuti, oli<br />
osa Rootsi Östlandist.<br />
Soome keskaja alguseks loetakse üldiselt<br />
Soome esimest ristisõda 1150. aastatel. Keskaja<br />
lõpuna on aga tihti määratletud Gustav Vasa<br />
võimuletulekut 1523. aastal. Gustav Vasa ajast<br />
alates kasvab säilinud ajalooliste dokumentide<br />
hulk tunduvalt ja seda loetakse uusaja<br />
alguseks. 1<br />
Keskaja kirjalikud allikad keskenduvad<br />
valdavalt kuningatele, piiskoppidele, aadlikele<br />
ja muudele ülikutele, ent arheoloogiliste<br />
uurimistööde kaudu võib saada ettekujutuse<br />
tavalise talupoja elust. Väljakaevamiste abil<br />
saab välja selgitada inimeste söögiharjumusi,<br />
mida nad kasvatasid, milliseid koduloomi<br />
pidasid, mis esemeid kasutasid ja missugustes<br />
majades elasid.<br />
1<br />
Soome keskaja piiritlemise kohta vaata täpsemalt näiteks<br />
Hiekkanen 2005, 22–23 ja Haggrén 2005, 3.<br />
Andreas Koivisto<br />
Talonpoikaiselämää<br />
keskiajan<br />
Gubbackassa<br />
Johdanto<br />
Päinvastoin kuin Virossa, jossa maanviljelijät olivat<br />
keskiajalla pääosin maaorjia ja jonkun aatelisen<br />
omistuksessa, uusmaalaiset talonpojat Ruotsin<br />
valtakunnassa omistivat usein itse maansa. Siten<br />
talonpoikien arki keskiajalla erosi toisistaan suuresti<br />
eri puolilla Suomenlahtea. Suomen valtiota ei<br />
keskiajalla ollut olemassa, vaan nykyisen <strong>Vantaan</strong><br />
kaupungin alue tai Helsingin pitäjä, joksi sitä silloin<br />
kutsuttiin, oli osa Ruotsin Itämaata.<br />
Suomen keskiaika katsotaan yleensä alkaneen<br />
ensimmäisen ristiretken jälkeen 1150-luvulla.<br />
Keskiajan loppuajankohdaksi on puolestaan usein<br />
määritelty Kustaa Vaasan valtaantulo vuonna<br />
1523. Kustaa Vaasan ajalta säilyneiden historiallisten<br />
asiakirjojen määrä lisääntyy tuntuvasti, ja tällöin<br />
katsotaan uuden ajan alkaneeksi. 1<br />
Kun keskiajan kirjalliset lähteet suureksi<br />
osaksi keskittyvät kuninkaisiin, piispoihin, aatelisiin<br />
ja muuhun ylimystöön, voi arkeologisten tutkimusten<br />
kautta päästä kiinni tavallisen talonpojan<br />
elämään. Kaivausten avulla on ollut mahdollista<br />
selvittää esimerkiksi ihmisten ruokailu-tottumuksia,<br />
mitä he viljelivät, mitä kotieläimiä heillä oli,<br />
minkälaisia esineitä he käyttivät ja minkälaisissa<br />
taloissa asuivat.<br />
1<br />
Suomen keskiajan määrityksestä tarkemmin esimerkiksi<br />
Hiekkanen 2005, 22–23 ja Haggrén 2005, 3.<br />
270
Change language