Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
110 Kadakas<br />
Kadakas 111<br />
syvyydessä, kun taas itä- ja pohjoissiiven välittömässä<br />
läheisyydessä eli ristikäytävän kohdalla se on<br />
ainakin 1,5 metrin syvyydessä. 37 Tämän perusteella<br />
asetettiin työhypoteesi, että ristikäytävän alakerran<br />
lattia sijaitsi – toisin kuin oli oletettu aikaisemmin<br />
– pihan pintaa huomattavasti syvemmällä ja ristikäytävän<br />
alaosa saattoi olla siis täytetty maa-aineksella.<br />
Vuonna 2011 selvisi, että asia ei kuitenkaan<br />
ole näin: pohjoisen ja itäisen ristikäytävän alueella<br />
aiemmin kaivettu maa on itse asiassa vastaavien<br />
rakennussiipien pihaseinän perustuskaivannon<br />
täytemaata. Itäisen ristikäytävän pohjoisosassa, seinänissiä<br />
vastapäätä, löydettiin n. 160 cm:n päästä<br />
samanlainen paalunreikä kuin Raam oli löytänyt<br />
aikoinaan pohjoisen ristikäytävän alueelta. Paalunreikien<br />
ei tarvitse välttämättä olla peräisin vakinaisiksi<br />
suunnitelluista rakennuksista, vaan ne saattoivat<br />
johtua myös rakennustelineistä. Ristikäytävän<br />
mahdollisen pihaseinän nauhaperustusten ja avogallerian<br />
yksittäisten pilareiden perustusten kaivantoja<br />
ei löytynyt. Jää vaikutelma, ettei Padisen luostarissa<br />
ole ollutkaan kivistä ristikäytävää. Silti on<br />
seevastu ida- ja põhjatiiva vahetus läheduses,<br />
s.t ristikäigu asukohas vähemalt 1,5 meetri<br />
sügavusel. 37 Sellele tuginedes püstitati tööhüpotees,<br />
et ristikäigu esimese korruse põrand<br />
paiknes erinevalt senisest arvamusest hoovipinnast<br />
tunduvalt sügavamal ning seega võib<br />
ristikäigu alaosa olla pinnasega täidetud. 2011.<br />
aastal selgus, et nii see siiski ei ole – varem<br />
läbikaevatud pinnas ida- ja põhjaristikäigu<br />
alal kujutab endast hoopis nende hoonetiibade<br />
hooviseina vundamendikraavi täitematerjali.<br />
Idaristikäigu põhjaosas seinaniši vastast<br />
leiti u 160 cm kauguselt sarnane postiauk,<br />
nagu Raam oli varem leidnud põhjaristikäigu<br />
alalt. Postiaugud ei pruugi tingimata pärineda<br />
alalisena kavandatud ehitisest, vaid võisid<br />
kuuluda ka tellingutele. Ei leitud ei ristikäigu<br />
võimaliku hooviseina lintvundamendi ega<br />
avatud galerii üksikute piilarite vundamendi<br />
sissekaeveid. Jääb mulje, et kivist ristikäiku<br />
Padise kloostris ei olnud. Ometi on täiesti<br />
võimatu, et ristikäik või vähemalt üksikud<br />
Joonis 28. Šurf sisehoovi idaosas.<br />
Vasakul idatiiva maakividest<br />
vundament, ülal paremal piilar.<br />
Suure osa pinnaseprofiilist hõlmab<br />
idatiiva vundamendi sissekaeve<br />
täitematerjal – vaid paremal<br />
servas on säilinud looduslikku<br />
roostepruuni liiva ning selle peal<br />
musta elutegevuskihti, millest on<br />
läbi kaevatud piilari vundamendi<br />
auk (foto: Villu Kadakas).<br />
Kuva 28. Sisäpihan itäosassa oleva<br />
kuoppa. Vasemmalla itäsiiven<br />
graniittinen kivijalka, ylhäällä<br />
oikealla pilari. Suuren osan<br />
maaperän profiilista muodostaa<br />
itäsiiven perustusten alkukaivannon<br />
täyttöaines: vain oikealla reunalla<br />
on säilynyt ruosteenruskeaa<br />
luonnonhiekkaa ja sen yläpuolella<br />
mustaa humuskerrosta, josta on<br />
kaivettu läpi pilarin kivijalan aukko<br />
(kuva: Villu Kadakas).<br />
trepid puudusid täielikult, sest kuidagi pidid<br />
mungad ju pääsema kirikusse ja teiste tiibade<br />
peakorruse ruumidesse. Hoovi kaguosas nelja<br />
teadaoleva piilari vastu kaevatud šurfidest ei<br />
õnnestunud leida Raami kirjeldatud olukorda,<br />
nagu oleks piilarid paigaldatud läbi 17. sajandi<br />
leidudega kultuurkihi. Seega jääb piilarite dateering<br />
esialgu lahtiseks. Kui hoovi lõunaosast<br />
eemaldatakse praegune puitlava, on võimalik<br />
avada ka piilarite läänekülg ja uurida lõunaristikäigu<br />
ala – see heidab kindlasti uut valgust<br />
kirjeldatud probleemidele.<br />
Idatiiva hooviseina vundamendikraavist<br />
saadud leiud andsid ootamatult selget ja olulist<br />
uut infot. Erinevatest šurfidest saadi kokku<br />
mõnikümmend Siegburgi ja Waldenburgi tootmiskeskuses<br />
valmistatud kivikeraamiliste kannude<br />
ja peekrite kildu. Siinsed Siegburgi killud<br />
esindavad juba järgmist perioodi võrreldes kirikutiiva<br />
välis- ja siseküljele kaevatud šurfidest<br />
saadud kildudega – esialgsel hinnangul pärineb<br />
enamik neist 1400.–1550. aastast. Waldenburgi<br />
killud pärinevad tõenäoliselt 15. sajandist.<br />
Kuna leiud sattusid vundamendikraavi ilmselt<br />
vahetult pärast idatiiva hooviseina vundamendi<br />
ladumist, võib järeldada, et see sein ehitati<br />
14.–15. sajandi vahetuse paiku. See dateering<br />
on tunduvalt hilisem võrreldes Villem Raami<br />
viimase seisukohaga, mille järgi idatiiva keldrikorruse<br />
seinamüüristik valmis juba enne Jüriöö<br />
ülestõusu, ajavahemikul 1317–1343, 38 kuid<br />
rohkem kooskõlas 1958. aastal avaldatud seisukohaga,<br />
mille järgi idatiib püstitati alles pärast<br />
Jüriöö ülestõusu, 1343.–1425. aastatel, selle<br />
peakorruse lõunaosa aga alles pärast kiriku pühitsemist<br />
1448. aastal. 39 Teatavasti on idatiib<br />
rajatud kahes etapis, mida markeerib ilmekas<br />
püstvuuk hoovifassaadil – pea täielikult paekividest<br />
laotud põhjaosa koos käärkambri ja selle<br />
aluse keldriga on varasem ning osalt maakividest<br />
laotud lõunaosa hilisem. Šurfidest saadud<br />
täysin mahdollista, että ristikäytävä tai ainakin yksittäiset<br />
portaat puuttuivat kokonaan, koska munkkien<br />
oli päästävä jollakin tavalla kirkkoon ja muiden<br />
siipien pääkerroksen tiloihin. Pihan kaakkoisosassa<br />
neljää tiedossa olevaa pilaria vastapäätä kaivetuista<br />
kuopista ei onnistuttu löytämään Raamin kuvailemaa<br />
tilannetta, jossa pilarit olisi asennettu 1600-luvun<br />
löydöksiä sisältävän kulttuurikerroksen lävitse.<br />
Näin ollen pilareita ei voida vielä ajoittaa. Jos nykyinen<br />
puulava poistetaan pihan eteläosasta, myös<br />
pilareiden länsisivu voidaan avata ja tutkia eteläisen<br />
ristikäytävän aluetta: se antaa varmasti uutta tietoa<br />
näihin ongelmiin.<br />
Itäsiiven pihanpuoleisen seinän perustuskaivannosta<br />
saadut löydöt antoivat yllättäen selvää ja<br />
olennaista uutta tietoa. Eri kuopista saatiin yhteensä<br />
useita kymmeniä Siegburgissa ja Waldenburgissa<br />
valmistettujen kivisavikeraamisten kannujen ja pikareiden<br />
sirpaleita. Nämä Siegburg-sirpaleet edustavat<br />
jo seuraavaa vaihetta verrattuna kirkkosiiven<br />
ulko- ja sisäsivulle kaivetuista kuopista saatuihin<br />
sirpaleisiin: alustavan arvion mukaan valtaosa on<br />
peräisin vuosilta 1400–1550. Waldenburg-sirpaleet<br />
ovat todennäköisesti peräisin 1400-luvulta. Koska<br />
löydöt joutuivat perustuskaivantoon ilmeisesti<br />
heti itäsiiven pihaseinän perustusten muurauksen<br />
jälkeen, voidaan päätellä, että seinä rakennettiin<br />
1300- ja 1400-luvun vaihteen tienoilla. Tämä ajoitus<br />
on huomattavasti myöhäisempi verrattuna Villem<br />
Raamin viimeiseen käsitykseen, jonka mukaan<br />
itäsiiven kellarikerroksen seinämuuristo valmistui jo<br />
ennen Yrjön yön kapinaa, aikavälillä 1317–1343. 38<br />
Se vastaa paremmin hänen kannanottoaan vuodelta<br />
1958, että itäsiipi pystytettiin vasta Yrjön yön kapinan<br />
jälkeen vuosina 1343–1425, kuitenkin sen<br />
pääkerroksen eteläosa vasta vuonna 1448 toimitetun<br />
kirkon pyhityksen jälkeen. 39 Tiettävästi itäsiipi on<br />
rakennettu kahdessa vaiheessa, mitä havainnollistaa<br />
ilmeikäs pystysauma pihanpuoleisella julkisivulla:<br />
lähes kokonaan kalkkikivinen pohjoisosa sakariston<br />
ja sen alapuolisen kellarin kanssa on varhaisempi,<br />
37<br />
Kadakas 2011, 34.<br />
37<br />
Kadakas 2011, 34.<br />
38<br />
Raam 1988, 64.<br />
39<br />
Raam 1958, 94–97.<br />
38<br />
Raam 1988, 64.<br />
39<br />
Raam 1958, 94–97.<br />
110 111
Change language