Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
56 A lttoa<br />
A lttoa 57<br />
Luostarialueen lounaiskulmassa sijaitsi kahden<br />
traveen tila, joka ei sovi mitenkään luostarin pohjakaavaan.<br />
Juuri tämän seikan pohjalta Villem Raam<br />
on olettanut, että kyseessä onkin etsitty kappeli. Tätä<br />
olettamusta ovat tukeneet monet alueelta löydetyt<br />
veistetyt kivet. 27 Allekirjoittanut kyseenalaisti tämän<br />
käsityksen eräässä vuonna 1995 pitämässään esitelmässä.<br />
Kyseinen tila on pohjois-eteläsuuntainen, ja<br />
näin sijoitettu kappeli on äärimmäisen epäuskottava.<br />
Ns. luostaria edeltäneellä kaudella ei täällä ilmeisesti<br />
ollut myöskään tiheää monumentaalista rakennuskantaa,<br />
joka olisi estänyt vaaditun itä-länsisuunnan<br />
noudattamista. 28 Myöskään vuonna 2003 Villu Kadakasin<br />
johdolla suoritetut kaivaukset eivät tukeneet<br />
teesiä, että täällä olisi sijainnut alkukappeli. 29 Nykyään<br />
ei siis ole mitään kiintopisteitä, mistä voisi lähteä<br />
etsimään alkukappelia.<br />
Yleensä on oletettu, että Dünamünden keskus<br />
sijaitsi myöhemmin perustetun Padisen luostarin<br />
alueella. Paul Johansen liitti kuitenkin 1200-luvulla<br />
esiintyneen paikannimen Pathes Padisesta 8 km<br />
länteen sijaitsevaan Paekülaan. 30 Siitä lähtien Kersti<br />
Markus on väittänyt, että Dünamünden omistamien<br />
maiden keskus olikin Paeküla ja lähteessä mainittu<br />
kappelikin sijaitsi siellä. 31<br />
Padisen kappelin sijaintia etsittäessä on tärkeä<br />
sija taiteellisesti veistetyillä kivillä. On huomioitava<br />
neljä veistettyä kiveä, joista kolme edustavat<br />
kuvanveistotaidetta. Näiden koristedetaljien valtaosan<br />
kohtalo on ollut surkea. Toinen kivistä sijaitsee<br />
Padisessa. 32 Uusimman analyysin siitä on esittänyt<br />
27<br />
Raam 1958, 6; Raam 1988, 53–55.<br />
28<br />
Alttoa 2001, 15.<br />
29<br />
Kadakas 2005.<br />
30<br />
Johansen 1933, 540–541. Itse asiassa tämä olettamus tarkoittaa<br />
sitä, että paikannimi Pathes/Padis merkitsi 1200-luvulla<br />
Paekülaa, mutta 1300-luvun alusta lähtien kahta erilaista, toisistaan<br />
kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaa asutuskeskusta<br />
(luostaria ja kylää). Nimiasut joutuivat erilleen vasta myöhemmin:<br />
1684 – Paykyhl, 1691 – Paikülla (Johansen 1933, 541).<br />
Periaatteessa sellaista kehitystä ei voida kieltää, mutta näistä<br />
tiedoista ei ilmene yksiselitteisesti, että Paeküla oli nykyisessä<br />
paikassaan ylipäänsä olemassa.<br />
31<br />
Markus 2009, 24.<br />
32<br />
Kivi löydettiin vuonna 1967 maantieltä luostarille vievän kivisillan<br />
läheisyydestä.<br />
Kloostrikompleksi edelanurgas asus kahevõlvikuline<br />
ruum, mis ei haaku kuidagi<br />
kloostri kavatisega. Just selle asjaolu põhjal on<br />
Villem Raam oletanud, et tegu ongi otsitava<br />
kabeliga. Oletusele on kinnitust lisanud mitmed<br />
piirkonnast leitud raidkivid. 27 Kahtluse<br />
nimetatud seisukoha suhtes esitas siinkirjutaja<br />
ühes 1995. aastal peetud ettekandes. Kõnesolev<br />
ruum on põhja-lõunasuunaline ja selliselt<br />
paiknev kabel on äärmiselt väheusutav. Nn<br />
kloostrieelsel perioodil polnud siin ilmselt ka<br />
tihedat monumentaalhoonestust, mis takistanuks<br />
vajaliku lääne-ida suuna järgimist. 28 Ka<br />
2003. aastal Villu Kadaka juhitud kaevamistel<br />
ei leidnud kinnitust tees, et siin asus algkabel. 29<br />
Seega puuduvad praegu igasugused pidepunktid,<br />
kust algkabelit otsida.<br />
Üldiselt on eeldatud, et Dünamünde keskus<br />
paiknes hiljem rajatud Padise kloostri alal.<br />
Ent P. Johansen seostas 13. sajandil esineva<br />
kohanime Pathes hoopis Padiselt 8 km läände<br />
jääva Paekülaga. 30 Sellest lähtuvalt on Kersti<br />
Markus väitnud, et Dünamünde valduste keskus<br />
oligi Paeküla ning ürikus mainitud kabel<br />
asus hoopis seal. 31<br />
Padise kabeli asukoha otsimisel on oluline<br />
koht skulptureeritud raidkividel. Sellega<br />
seoses tuleb arvesse neli raidkivi, millest kolm<br />
oli skulptureeritud. Enamiku nende ehisdetailide<br />
saatus on olnud kurb. Üks kividest<br />
asub Padisel. 32 Uusima analüüsi selle kohta on<br />
27<br />
Raam 1958, 6; Raam 1988, 53–55.<br />
28<br />
Alttoa 2001, 15.<br />
29<br />
Kadakas 2005.<br />
30<br />
Johansen 1933, 540–541. Sisuliselt tähendab oletus seda,<br />
et toponüüm Pathes/Padis tähistas 13. sajandil Paeküla, alates<br />
14. sajandi algusest aga kahte erinevat, teineteisest kaheksa<br />
kilomeetri kaugusel paiknevat asustuskeskust (kloostrit ja<br />
küla). Nimekujud lahknesid alles hiljem: 1684 – Paykyhl,<br />
1691 – Paikülla (Johansen 1933, 541). Põhimõtteliselt ei saa<br />
sellist arengut välistada, ent nendest andmetest ei selgu üheselt,<br />
et Paeküla oma praeguses asukohas oli keskajal üldse<br />
olemas.<br />
31<br />
Markus 2009, 24.<br />
32<br />
Kivi leiti 1967. aastal maanteelt kloostri juurde viiva kivisilla<br />
lähedusest.<br />
esitanud K. Markus: „Kuid vähemalt ühe raidkivi<br />
dekoor .... osutab hoopis 15. sajandi vormikõnele<br />
(faasitud serval naivistlikud taimed).“ 33<br />
Joonis 1.<br />
Portaali katke pungamotiiviga<br />
(foto: Kaur Alttoa).<br />
Kuva 1.<br />
Portaalin katkelma,<br />
jossa näkyy silmumotiivi<br />
(kuva: Kaur Alttoa).<br />
Vaadeldava raidkivi puhul võib esmapilgul<br />
tekkida assotsiatsioon hiliskeskaegse<br />
nn herbaariumistiiliga, mille klassikaliseks<br />
esindajaks on Tallinna suurgildi hoone kapiteelid.<br />
34 Siin on veel üks, märksa kõnekam element<br />
– nimelt kerakujuline pung. Tegemist on<br />
motiiviga, mida tavaliselt loetakse varagootika<br />
tunnuseks – teatavasti oli toonase ehitusplastika<br />
üks tüüpilisemaid elemente pungkapiteel,<br />
mis hiljem samahästi kui kadus käibelt.<br />
Vana-Liivimaal kohtab seda motiivi ennekõike<br />
Riia toomkiriku ristikäigus ja kapiitlisaalis,<br />
samuti Viljandi linnuse raiddekooris, 35 aga ka<br />
Haapsalu toomkirikus, Kaarmal, Kullamaal,<br />
33<br />
Markus 2009, 24.<br />
34<br />
Tuulse 1948, 37–38.<br />
35<br />
Tegelikult pole teada, missugust rajatist kaunistas Viljandi<br />
linnuse väga rikkalik raiddekoor (vt Tuulse 1938).<br />
Enamik skulptureeritud detaile dateeritakse aega, mil<br />
konvendihoone polnud Preisimaal veel sündinud. Nii tuleb<br />
paratamatult järeldada, et enne konvendihoonet oli<br />
Viljandi linnuses ülirikkaliku dekooriga ruum või rajatis,<br />
mille kohta puuduvad igasugused andmed (Alttoa 2003a,<br />
104–105).<br />
Kersti Markus: „Mutta ainakin yhden veistetyn kiven<br />
koristeet … osoittavat 1400-luvun muotokieleen<br />
(särmätyllä reunalla naivistisia kasveja).“ 33<br />
Kyseisen veistetyn kiven tapauksessa voi ensi<br />
silmäyksellä syntyä assosiaatio myöhäiskeskiajan ns.<br />
herbaarityyliin, jonka klassisia edustajia ovat Tallinnan<br />
suurkillan rakennuksen kapiteelit. 34 Tässä<br />
on vielä yksi, huomattavasti merkityksellisempi elementti,<br />
nimittäin pallon muotoinen silmu. Kyseistä<br />
motiivia pidetään yleensä varhaisgotiikan merkkinä:<br />
tiettävästi tuolloisen rakennusplastiikan luonteenomaisimpia<br />
elementtejä oli silmukapiteeli, joka<br />
myöhemmin lähes hävisi käytöstä. Vanhalla-Liivinmaalla<br />
motiivia tapaa ennen muuta Riian tuomiokirkon<br />
ristikäytävässä ja kapitulisalissa, samoin Viljandin<br />
linnan koristeveistoksissa, 35 mutta myös Haapsalun<br />
tuomiokirkossa, Kaarmassa, Kullamaassa,<br />
33<br />
Markus 2009, 24.<br />
34<br />
Tuulse 1948, 37–38.<br />
35<br />
Itse asiassa ei tiedetä, mitä rakennusta koristivat Viljandin linnan<br />
erittäin runsaat koristeveistokset (ks. Tuulse 1938). Valtaosa<br />
veistokuvan kaltaisia rakennusosia ajoitetaan aikaan, jolloin<br />
konventtirakennus ei ollut Preussissa syntynytkään. Näin on<br />
väistämättä pääteltävä, että ennen konventtirakennusta Viljandin<br />
linnassa oli erittäin runsaskoristeinen tila tai rakennus, josta<br />
ei ole säilynyt mitään tietoja (Alttoa 2003a, 104–105).<br />
56 57
Change language