You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
188<br />
Salminen<br />
Salminen 189<br />
järjestetyn koodeksiksi. 8 Kaupunkien hallintoa ja<br />
oikeuksia määritteli Suomessa ja Ruotsissa kuningas<br />
Maunu Eerikinpojan aikana 1340-luvun lopulla<br />
koottu yleinen kaupunginlaki [r. Magnus Erikssons<br />
Stadslag], joka perustui pääosin nk. Bjärkön oikeuteen;<br />
Tukholman kaupungin hallinnosta ja kaupasta<br />
annetuista päätöksistä 1200-luvun lopussa ja 1300-<br />
luvun alussa muodostettuun kokoelmaan, jota täydennettiin<br />
muilla määräyksillä ja sovitettiin maanlain<br />
linjauksiin. Kaupunginlakia sovellettiin 1350-<br />
luvun alusta lähtien kaikissa Ruotsin valtakunnan<br />
ja Rootsis Magnus Erikssoni ajal, 1340. aastatel<br />
koostatud üleüldine linnaseadus (Magnus Erikssons<br />
Stadslag), mis põhines peamiselt niinimetatud<br />
Bjärkö õigusel – Stockholmi linna halduse<br />
ja kaubanduse kohta välja antud otsustest 13.<br />
sajandi lõpus ja 14. sajandi alguses koostatud<br />
seadusekogul, mida täiendati muude määrustega<br />
ja ühtlustati maaseaduse peajoontega. Linnaseadus<br />
kehtis 1350. aastatest alates kõigis Rootsi<br />
riigi linnades, nagu näiteks hiljemalt 14. sajandi<br />
teisel poolel raelinnaks nimetatud Porvoos. 9<br />
Õigusnormistiku seisukohalt jagunevad üleüldine<br />
maaseadus ja linnaõigus maakonnaseaduste<br />
eeskujul seadustikeks (või seadusvaldkondadeks,<br />
rts balk), mis käsitlevad mitmesuguseid<br />
era-, karistus- ja asjaajamisõiguse valdkondi<br />
tihti üksteisega kattudes. Pärimisõigust puudutab<br />
mõlemas seaduses pärimisseadustik (Ærffda<br />
Balker), aga selle kohta on sätteid ka teistes<br />
seadustikes. Rootsi maakonnaseaduste ja üleüldiste<br />
maa- ja linnaseaduste õigussubjekt on tavaliselt<br />
en man ehk mees, mispuhul seaduse või<br />
seda kodifitseerinud kirjutaja lähtealuseks on<br />
olnud mees, aga termin esineb tihti ka sooliselt<br />
neutraalses tähenduses „isik” ja alati ei viidata<br />
sellega tingimata ainult mehele. 10<br />
Kuningas Magnus Erikssoni üleüldine<br />
maaseadus ja linnaseadus kinnistusid praktikasse<br />
1350. aastatel, aga ei ole teada, milline<br />
õigus kehtis 13. sajandi lõpus ja 14. sajandi<br />
alguses Uusimaa ranniku rootsi kolonisatsiooni<br />
aladel. Viimaste uurimuste põhjal on siiski<br />
selge, et tegu polnud 1320. aastate lõpus kodifitseeritud<br />
Hälsinglandi maakonnaseadusega<br />
ega selle varasema suulise versiooniga, nagu varem<br />
Soome õiguse olemust ja praktikat puudutavas<br />
uurimistöös on üritatud tõestada. Nagu<br />
Hannu-Tapani Klami on näidanud, on mitmed<br />
Hälsinglandi maaseaduse ja Soomes enne<br />
üleüldise maaseaduse laiemat kasutuselevõttu<br />
14. sajandil järgitud õiguskommete sarnasused<br />
seletatavad pigem keskvõimu esindajate ja<br />
suurmaaomanike algatusel majanduslikest tingimustest<br />
ja huvidest lähtunud lahendustega<br />
kui Hälsinglandi maakonnaseaduse teadliku<br />
kehtestamisega Soomes järgitavaks õigusnormiks.<br />
11 Põhiosa Uusimaa sisserännanud asustusest<br />
oli viimaste kohanime- ja keeleteaduslike<br />
kaupungeissa, kuten viimeistään 1300-luvun jälkimmäisellä<br />
puoliskolla pysyväksi raatikaupungiksi<br />
vakiintuneessa Porvoossa. 9 Oikeusnormiston kannalta<br />
yleinen maanlaki ja kaupunginlaki jakautuvat<br />
maakuntalakien tavoin kaariin (r. balk), jotka käsittelevät<br />
erilaisia yksityis-, rikos- ja prosessioikeuden<br />
alueita usein toisiinsa sekoittuen tai lomittuen. Perintöoikeutta<br />
koskee molemmissa laeissa perintökaari<br />
[r. Ærffda Balker], mutta siitä on määräyksiä myös<br />
muissa kaarissa. Ruotsalaisten maakuntalakien sekä<br />
yleisten maan- ja kaupunginlakien oikeussubjekti<br />
on tavallisesti en man, „mies”, jolloin lain tai sen kodifioineen<br />
kirjurin lähtökohtana on ollut mies, mutta<br />
termi esiintyy usein myös sukupuolineutraalissa<br />
merkityksessä „henkilö” eikä sillä välttämättä viitata<br />
aina pelkästään mieheen. 10<br />
Kuningas Maunu Eerikinpojan yleinen maanlaki<br />
ja kaupunginlaki vakiintuivat käyttöön 1350-<br />
luvulla, mutta se, millaista oikeutta Uudenmaan<br />
rannikolle 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun alussa<br />
sijoittuneen ruotsalaisen kolonisaation alueella<br />
käytettiin, on tuntematonta. Nykyisen tutkimuksen<br />
perusteella selvää kuitenkin on, ettei kyse ollut<br />
1320-luvun lopulla kodifioidusta Hälsinglannin<br />
maakuntalaista tai sen vanhemmasta suullisesta versiosta<br />
kuten vanhemmassa Suomen 1300-luvun oikeuslaitosta<br />
ja lainkäyttöä koskevassa tutkimuksessa<br />
pyrittiin osoittamaan. Kuten Hannu-Tapani Klami<br />
on esittänyt, eräät Hälsinglannin maanlain ja Suomessa<br />
ennen yleisen maanlain laajempaa käyttöönottoa<br />
1300-luvulla noudatettujen oikeuskäytäntöjen<br />
samankaltaisuudet ovat pikemminkin selitettävissä<br />
keskusmahdin edustajien ja suurmaanomistuksen<br />
aloitteesta syntyneinä taloudellisiin olosuhteisiin ja<br />
intressinäkökohtiin perustuneina ratkaisuina kuin<br />
Hälsinglannin maakuntalain tietoisella asettamisella<br />
Suomessa noudatetuksi oikeusnormiksi. 11 Pääosa<br />
Kuva 1. Uudenmaan voutikunnat ja<br />
kirkkopitäjät keskiajan lopulla n. 1500<br />
(kartta: Andreas Koivisto).<br />
8<br />
Klami 1981, 128–132. Maakuntalakien ajoituksesta esim.<br />
Åström 2003, 17–18.<br />
Joonis 1. Uusimaa foogtkonnad ja<br />
kirikukihelkonnad keskaja lõpus (u 1500)<br />
(joonis: Andreas Koivisto).<br />
9<br />
Dahlbäck 1997, 103–113; MES. Dateerimise kohta vt Åström<br />
2003, 98–100.<br />
10<br />
Ekholst 2009, 49–56; Vainio 2010, 14–15.<br />
11<br />
Klami 1981, 126–127; Hälsinglandi seadus (hælsingæ landæ<br />
laghbook) kodifitseeriti umbes 1320. aastal. Seaduse järgimist<br />
puudutava diskussiooni ja selle kasutamisega seotud<br />
argumentatsiooni kohta vt Klami 1981, 100–117. Uusimaa<br />
usaldusmehe (laamanni) seisundit varasemate alamkohtute<br />
kohtunikuna on Hälsinglandi seaduse abil üritanud põhjendada<br />
muuhulgas Kerkkonen 1966, 114–129.<br />
9<br />
Dahlbäck 1997, 103–113; MES. Ajoituksesta ks. Åström<br />
2003, 98–100.<br />
10<br />
Ekholst 2009, 49–56; Vainio 2010, 14–15.<br />
11<br />
Klami 1981, 126–127; Hälsinglannin laki (hælsingæ landæ<br />
laghbook) kodifioitiin n. vuonna 1320. Lain noudattamista<br />
koskevasta keskustelusta ja sen käyttöön liittyvästä todistelusta<br />
Klami 1981, 100–117. Laamannin asemaa varhaisten alioikeuksien<br />
tuomarina on Hälsinglannin lain avulla yrittänyt Uudenmaan<br />
osalta perustella mm Kerkkonen 1966, 114–129.<br />
188 189
Change language