You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
60 A lttoa<br />
A lttoa 61<br />
käyttö 1200-luvun toisen kolmanneksen jälkeen<br />
olisi ollut selvä anakronismi. 45<br />
Näiden neljän veistetyn kiven pohjalta tulee<br />
päätellä, että Padisen luostarin alueella oli jo<br />
1200-luvulla äärimmäisen upea tila tai rakennus,<br />
ilmeisesti sakraalirakennus. Voidaan olettaa mitä<br />
todennäköisimmin, että kyseessä oli vuonna 1281<br />
mainittu kappeli.<br />
Teoria, että Padisen luostarin rakentaminen<br />
olisi aiheuttanut naapurissa (Paekülassa) sijainneen<br />
kappelin purkamisen ja puretun kappelin materiaalia<br />
olisi käytetty luostarissa, on epäuskottava. Seudulla,<br />
jossa esiintyy erittäin runsaasti kalkkikiveä, ei<br />
ole järkevää kuljettaa kahdeksan kilometrin päähän<br />
materiaalia, jonka käsittely on paljon hankalampaa<br />
kuin tuoreena louhitun kalkkikiven hakkaaminen.<br />
Myös kivestä veistettyjen osien kierrättämisen halu<br />
on kyseenalainen: ainakin kaksoispilarin jalusta<br />
olisi 1300-luvulla ollut toivottoman vanhantyylinen.<br />
On siis epätodennäköistä, että Padisen luostariin<br />
päätyi osia Paekülan kappelista, joka jostakin<br />
syystä purettiin.<br />
kasutamine pärast 13. sajandi teist kolmandikku<br />
olnuks ilmne anakronism. 45<br />
Nende nelja raidkivi põhjal tuleb järeldada,<br />
et Padise kloostri piirkonnas oli juba 13.<br />
sajandil ülimalt paraadlikult kujundatud ruum<br />
või hoone, ilmselt sakraalehitis. Suure tõenäosusega<br />
võib oletada, et tegu oli 1281. aastal<br />
mainitud kabeliga.<br />
Joonis 4. Kaksiksamba baas<br />
(foto: Roman Valdre).<br />
Kuva 4. Kaksoispilarin jalusta<br />
(kuva: Roman Valdre).<br />
Teooria, et Padise kloostri ehitamine tingis<br />
naabruses (Paekülas) asuva kabeli lammutamise<br />
ning hävitatud kabeli materjali kasutati<br />
kloostris, on väheusutav. Ülimalt paerikkal<br />
alal ei ole eriti mõttekas vedada kaheksa kilomeetri<br />
kaugusele materjali, mille töötlemine<br />
on võrratult raskem kui värskeltmurtud paekivi<br />
tahumine. Ka soov taaskasutada raiddetaile<br />
on küsitav: vähemalt kaksiksamba baas olnuks<br />
14. sajandil lootusetult vanamoeline. Seega on<br />
vähetõenäoline, et Padise kloostrisse sattusid<br />
jupid Paeküla kabelist, mis mingil põhjusel<br />
lammutati.<br />
Tsistertslaste reeglistik näeb ette, et konvent<br />
tohib asuda uude kloostrisse alles siis, kui<br />
seal on valminud hoonestik, kus on oratoorium<br />
(st kabel või kirik), refektoorium, dormitoorium<br />
ja veel mõni ruum. 46 Pole teada,<br />
et nendest ettekirjutustest oleks 14. sajandil<br />
loobutud. Dünamünde klooster müüdi 1305.<br />
aastal. Esimene ürikuline teade konvendist Padisel<br />
pärineb 1314. aastast; 47 tõenäoselt toimus<br />
ümberasumine 1310. aastal. 48 Seega oli nõutud<br />
ruumiprogrammi realiseerimiseks umbkaudu<br />
pool tosinat aastat. Nii kiire ehitustegevus<br />
on muidugi võimalik, kuid igal juhul pingutav.<br />
Võib küll väita, et keskajal ratsionaalse<br />
tegevusega hiilanud tsistertslased jätsid maha<br />
grangium’ i, kus teiste hoonete seas oli ka kabel,<br />
ning hakkasid kloostri ehitamiseks lähinaabruses<br />
maad raadama, kuid selline oletus<br />
eeldaks korralikku põhjendust.<br />
Kabeli asumise kasuks Paekülas on<br />
K. Markus toonud veel ühe argumendi: tema<br />
väitel võisid tsistertslaste 13. sajandi valdused<br />
ulatuda Kloostri jõeni (st selle vasaku kaldani),<br />
kuid klooster paiknes teisel pool jõge. 49<br />
Tegelikult ei tea me senini kindlalt, kummal<br />
poole jõge klooster üldse asus. Nimelt lubavad<br />
kloostrist lõunasse jääv pinnareljeef ning<br />
mõisahoone idaküljel paiknev tiik arvata, et<br />
need on jäljed algsest looduslikust jõesängist.<br />
Seega pole välistatud, et kabel, ja hiljem ka<br />
klooster, püstitati silmuskleva jõe vasakkalda<br />
käärdu ning kloostriala läänes piirav sirge jõelõik<br />
on inimtegevuse tulemus. 50 Samuti võis<br />
olla tegu ühe jõeharuga ning klooster ehitati<br />
hoopis saarele.<br />
Seega tuleks 1281. aastal mainitud Dünamünde<br />
kloostri kabelit otsida siiski Padise<br />
kloostri piirkonnast. Hetkel puuduvad selle<br />
lokaliseerimiseks igasugused pidepunktid.<br />
Sisterssiläisten sääntöjen mukaan konventti<br />
saa muuttaa uuteen luostariin vasta silloin, kun siellä<br />
on valmistunut rakennuskanta, jossa on oratorio<br />
(kappeli tai kirkko), refektorio, dormitorio ja vielä<br />
joitakin tiloja. 46 Ei tiedetä, että jotkin näistä säännöistä<br />
olisi hylätty 1300-luvulla. Dünamünden<br />
luostari myytiin vuonna 1305. Ensimmäinen asiakirjatieto<br />
Padisessa olleesta konventista on peräisin<br />
vuodelta 1314; 47 todennäköisesti muutto tapahtui<br />
vuonna 1310. 48 Näin ollen pakollisten tilojen rakentamiseen<br />
oli aikaa kuutisen vuotta. Näin nopea<br />
rakentaminen on tietysti mahdollista, mutta se on<br />
joka tapauksessa ollut suuri ponnistus. Voidaan<br />
väittää, että keskiajalla järkiperäisellä toiminnallaan<br />
loistaneet sisterssiläiset hylkäsivät grangium’in,<br />
jossa muiden rakennusten joukossa oli myös kappeli,<br />
ja alkoivat luostarin rakentamista varten raivata<br />
maata lähinaapurustossa, mutta sellainen olettamus<br />
vaatisi kunnon perustelun.<br />
Kersti Markus on perustellut kappelin sijaintia<br />
Paekülassa vielä yhdellä argumentilla: hänen<br />
väittämänsä mukaan sisterssiläisten 1200-luvun<br />
maanomistukset saattoivat ulottua Kloostri-jokeen<br />
(eli sen vasempaan rantaan) asti, mutta luostari sijaitsi<br />
joen toisella puolella. 49 Todellisuudessa emme<br />
tiedä edelleenkään varmasti, kummalla puolella jokea<br />
luostari ylipäätään sijaitsi. Nimittäin luostarista<br />
etelään jäävä maasto ja kartanorakennuksen itäsivulla<br />
sijaitseva lampi antavat olettaa, että nämä ovat<br />
joen alkuperäisen luonnollisen uoman jälkiä. Ei<br />
voida siis sulkea pois, että kappeli – ja myöhemmin<br />
luostarikin – olisi pystytetty kiemurtelevan joen vasemman<br />
rannan mutkaan ja luostarin aluetta lännessä<br />
rajaava joen suora osuus olisi keinotekoinen. 50<br />
Se saattoi olla myös joen toinen haara, jolloin luostari<br />
olisi rakennettu saarelle.<br />
Näin ollen vuonna 1281 mainittua Dünamünden<br />
luostarin kappelia pitäisi etsiä silti Padisen<br />
luostarin alueelta. Toistaiseksi ei ole mitään kiintopisteitä<br />
sen paikantamiseen.<br />
45<br />
Runsain kaksoispilarin jalustakokoelma sijaitsee Viljandissa.<br />
Padisen löydökseen nähden ne ovat paljon hienompia ja sisältävät<br />
enemmän yksityiskohtia, joten tästä ei kannata ehkä etsiä<br />
miteen geneettistä yhteyttä.<br />
45<br />
Rikkalikem kaksiksamba baaside kogu asub Viljandis.<br />
Võrreldes Padise leiuga on need märksa detailirohkemad<br />
ja rafineeritumad ning ilmselt ei maksa siit otsida mingit<br />
geneetilist seost.<br />
46<br />
OC 1998, 126.<br />
47<br />
LUB II, 652.<br />
48<br />
Schmidt 1941, 71–72.<br />
49<br />
Markus 2009, 24.<br />
50<br />
Vt ka Raam 1988, 56.<br />
46<br />
OC 1998, 126.<br />
47<br />
LUB II, 652.<br />
48<br />
Schmidt 1941, 71–72.<br />
49<br />
Markus 2009, 24.<br />
50<br />
Ks. myös Raam 1988, 56.<br />
60 61
Change language