Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
302<br />
Heinonen<br />
Heinonen 303<br />
myös Viron saaristoon ja rannikkoalueille, joten voi<br />
olla että Uudenmaan rannikon kontaktit seudulle<br />
selittyvät tällä. Suomenlahden molempien rantojen<br />
asukkaat ovat tulleet saman kulttuuripiirin alueelta,<br />
joten heidän on ollut luontevaa olla tekemisissä<br />
toistensa kanssa. 32 Rautakauppa on voinut olla yksi<br />
kontaktien ilmenemismuoto. Rautaa on toki voitu<br />
hankkia myös esimerkiksi hämäläisiltä, joita siirtolaiset<br />
ovat kohdanneet Uudellamaalla.<br />
võib seletada Uusimaa ranniku kontakte selle<br />
piirkonnaga. Soome lahe mõlema kalda elanikud<br />
pärinesid samast kultuuripiirkonnast,<br />
mistõttu oli täiesti loomulik üksteisega läbi<br />
käia. 32 Rauakaubandus võis olla üks kontaktide<br />
avaldumise vorme. Rauda võidi muidugi<br />
hankida ka hämelastelt, keda sisserändajad<br />
Uusimaal kohtasid.<br />
kult rauasulatamisega, ning teadaolevalt hiljemalt<br />
keskaja lõpus olid Uusimaa elanikud selle<br />
piirkonnaga kaubandussuhetes. Uurimistöö<br />
jätkudes oleks võimalik rohkem teada saada<br />
Uusimaa elanike elatusalade ja kaubandussuhete<br />
kohta keskajal.<br />
myös esimerkiksi Pohjois-Virosta, jossa harjoitettiin<br />
mittavaa raudanvalmistusta keskiajalla ja<br />
jonne Uudenmaan asukkailla tiedetään olleen<br />
kauppasuhteita viimeistään keskiajan lopulla.<br />
Jatkotutkimusten avulla saattaisikin olla mahdollista<br />
saada lisää tietoa keskiajan uusmaalaisten<br />
elinkeinoista ja kauppasuhteista.<br />
Lopuksi<br />
Lõpetuseks<br />
Kirjandus / Kirjallisuus<br />
Gubbackan paja tarjoaa hienon mahdollisuuden<br />
päästä tutkimaan raudan käsittelyä keskiajalla.<br />
Vaikka nyt kaivettu paja on vain yksittäinen kohde<br />
ja kattavien yleistysten tekemiseen vaadittaisiin<br />
laajaa vertailuaineistoa, Gubbackan löydöt voivat<br />
osaltaan avata mahdollisen tutkimuskentän potentiaalia<br />
ja monipuolisuutta.<br />
Viime vuosien kaivausten perusteella on mahdollista<br />
tarkastella suomalaisen, keskiaikaisen kylän<br />
raudankäsittelyä. Gubbackassa pajatoimintaa on<br />
harjoitettu kylän reuna-alueella vuosisatojen ajan.<br />
Aluetta on paranneltu toimintaan sopivaksi muualta<br />
tuodun hiekan avulla, ja ahjorakenteita on voitu<br />
korvata uusilla vanhojen rakenteiden tullessa käyttöikänsä<br />
päähän. Pajassa valmistetut esineet eivät<br />
ole olleet laadultaan mestarillisia, mutta ne ovat<br />
soveltuneet hyvin käyttötarkoituksiinsa. Nauloilta<br />
ja muulta vastaavalta pienesineistöltä ei ole vaadittu<br />
samanlaista hienostuneisuutta kuin esimerkiksi koristeellisilta<br />
pöytäveitsiltä.<br />
Gubbackan pajan yhteydestä ei ole löydetty<br />
merkkejä malmin pelkistyksestä raudaksi, mikä<br />
tarkoittaa että esinevalmistuksessa raaka-aineena<br />
käytetty rauta on tuotu jostain kauempaa. Raudan<br />
alkuperää ei ole voitu toistaiseksi määrittää varmasti,<br />
joten on mahdollista, että kyläläiset ovat<br />
valmistaneet sen itse jossain hieman kauempana.<br />
Tällöin raudanvalmistus kertoisi osaltaan keskiajan<br />
maaseudulla harjoitetuista monipuolisista elinkeinoista.<br />
Toisaalta rauta saattaa hyvin olla peräisin<br />
Gubbacka sepikoda pakub hea võimaluse<br />
uurida keskaegset rauakäitlust. Kuigi praeguseks<br />
välja kaevatud sepikoda on vaid üksikobjekt<br />
ja ulatuslike üldistuste tegemiseks<br />
oleks vaja rohkem võrdlevat ainestikku, võivad<br />
Gubbacka leiud avardada uurimisvälja<br />
potentsiaali ja mitmekülgsust.<br />
Viimaste aastate väljakaevamiste põhjal<br />
on võimalik vaadelda rauakäitlemist Soome<br />
keskaegses külas. Gubbacka küla serval<br />
tegutses sepikoda aastasadu. See koht kohandati<br />
tegevusele sobivamaks mujalt toodud<br />
liiva abil ja ääsirajatised asendati tõenäoliselt<br />
uutega, kui vanade rajatiste kasutusiga lõppes.<br />
Sepikojas valmistatud esemete kvaliteet<br />
polnud meisterlik, aga nad sobisid hästi oma<br />
otstarbeks. Naelad ja muud sarnased pisiesemed<br />
ei nõudnud sama peent töötlust kui näiteks<br />
ehitud lauanoad.<br />
Gubbacka sepikojaga seoses ei leitud<br />
märke maagi sulatamisest rauaks, mis tähendab<br />
seda, et esemete valmistamisel toorainena<br />
kasutatud raud toodi kuskilt kaugemalt.<br />
Raua algupära pole seni suudetud kindlaks<br />
teha, mistõttu on võimalik, et külaelanikud<br />
sulatasid seda ise kuskil kaugemal. Sellisel<br />
juhul räägiks rauasulatus keskaja maakoha<br />
elatusalade mitmekülgsusest. Teisest küljest<br />
võib raud väga tõenäoliselt olla pärit näiteks<br />
Põhja-Eestist, kus keskajal tegeleti ulatusli-<br />
Englund, Lars-Erik 2002. Blästbruk.<br />
Myrjärnshanteringens förändringar i ett långtidsperspektiv.<br />
Jernkontorets Berghistoriska Skriftserie, 40.<br />
Stockholm.<br />
Johansen, Paul 1951. Nordische Mission,<br />
Revals Gründung und die Schwedensiedlung in<br />
Estland. Stockholm. Kungl. vitterhets historie och antikvitets<br />
akademiens hanlingar, 74. Stockholm.<br />
Jutikkala, Eino 1958. Suomen talonpojan historia.<br />
Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia,<br />
257. Helsinki.<br />
Kerkkonen, Gunvor 1963. Helsinge medeltid.<br />
Porvoo.<br />
Koivisto, Andreas 2008. <strong>Vantaan</strong> Länsisalmen<br />
Gubbackan arkeologiset tutkimukset vuonna 2008.<br />
[Käsikiri / käsikirjoitus: Museovirasto arhiiv / Museoviraston<br />
arkisto].<br />
Koivisto, Andreas 2009. <strong>Vantaan</strong> Länsisalmen<br />
Gubbackan arkeologiset tutkimukset vuonna 2009.<br />
[Käsikiri / käsikirjoitus: Museovirasto arhiiv / Museoviraston<br />
arkisto].<br />
Koivisto, Andreas 2011. <strong>Vantaan</strong> Länsisalmen<br />
Gubbackan arkeologiset tutkimukset vuonna 2010.<br />
[Käsikiri / käsikirjoitus: Museovirasto arhiiv / Museoviraston<br />
arkisto].<br />
Lehtinen, Leena 1998. Kansanomainen raudanvalmistus<br />
läntisellä Rantasalmella. Mikkeli.<br />
Lindman, Gundela; Forenius, Svante;<br />
Andersson, Daniel & Grandin, Lena 2007. Smedjan<br />
i Salmered. En medeltida smedja i Landvetter.<br />
Västergötland, Landvetters socken, Salmered 1: 306,<br />
RAÄ 87. UV Väst Rapport 2007: 6. [http://www.arkeologiuv.se/cms/showdocument/documents/extern_<br />
webbplats/arkeologiuv/publikationer_uv/rapporter/uv_<br />
vast/uv_vast_2007/rv2007_06.<strong>pdf</strong>]<br />
Markus, Felicia 2004. Living in Another Shore.<br />
Early Scandinavian Settlement on the North-Western<br />
Estonian Coast. Occasional Papers in Archaeology, 36.<br />
Uppsala.<br />
Oinonen, Markku; Nordqvist, Heidi &<br />
Koivisto, Andreas 2010. Radiohiiliajoituksia puusta<br />
ja raudasta. – Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla.<br />
Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Juka<br />
Hako. Vantaa, 172–183.<br />
Mäkivuoti, Markku 1987. Om den förhistoriska<br />
järntillverkning i Nordfinland. Nordkalotten i<br />
en skiftande värld – kulturer utan gränser och stater<br />
över gränser. – Studia historica septentrionalia, 14:1.<br />
59–71.<br />
Peets, Jüri 2003. The Power of Iron.<br />
Iron Production and Blacksmithy in Estonia and<br />
Neighbouring Areas in Prehistoric Period and the<br />
Middle Ages. Muinasaja teadus, 12. Tallinn.<br />
Pukkila, Jouku 2007. Raudanvalmistus-paikkojen<br />
ajoituskysymyksiä – eikö rautakaudella valmistettukaan<br />
rautaa? – Muinaistutkija 1/2007, 29–36.<br />
Schulz, Eeva-Liisa & Hans-Peter 1993.<br />
Hämeenlinna Varikkoniemi – eine späteisenzeitlich-frühmittelalterliche<br />
Kernsiedlung in Häme. Die<br />
Ausgrabungen 1986–1990. – Suomen Museo 1992.<br />
41–85.<br />
Schulz, Hans-Peter 1994. Frühmittelalterliches<br />
Metallhandwerk in der Provinz Häme, Finnland.<br />
– Fenno-Ugri et Slavi 1992: Pre-historic economy<br />
and means of livelihood. Ed. by Paula Purhonen.<br />
Arkeologian osaston julkaisu, 5. Helsinki, 124–145.<br />
Suhonen, Veli-Pekka 2004. <strong>Vantaan</strong><br />
Länsisalmen Gubbacka autiotontin arkeologiset tutkimukset<br />
vuonna 2003. [Käsikiri / käsikirjoitus: Museovirasto<br />
arhiiv / Museoviraston arkisto].<br />
32<br />
Johansen 1951, 121–171; Markus 2004, 86–89.<br />
32<br />
Johansen 1951, 121–171; Markus 2004, 86–89.
Change language