Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Allikad ja kirjandus / Lähteet ja kirjallisuus<br />
KA (Kansallisarkisto, Helsinki)<br />
MH B11b 7(1) (Maanmittauskonsepti MMA Helsinki<br />
Ibe* 56:/- -.). Samuel Broterus. Geometrisk Carta och<br />
Afritning uppå Heickbacka by i Bårgo herad, Sibbo S:<br />
och Helsing Kyrckiogiäll afmät åhr 1708.<br />
FMU I = Finlands medeltidsurkunder I. –1400.<br />
Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv<br />
genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910.<br />
Göthberg, Hans 2000. Bebyggelse i förändring.<br />
Uppland från slutet av yngre bronsålder till tidig medeltid.<br />
Occasional Papers in Archaeology, 25. Uppsala.<br />
Haggrén, Georg 2005. Historialliset lähteet ja<br />
niiden käyttö arkeologian apuvälineenä. – Merellinen<br />
Perintömme – Vårt Maritima Arv [CD-rom].<br />
Heininen, Simo 2007. Mikael Agricola. Elämä<br />
ja teokset. Helsinki.<br />
Hiekkanen, Markus 2005. Arkeologian muuttuvat<br />
ajoitukset. – Tieteessä tapahtuu 7, 20–25.<br />
Kepsu, Saulo 2005. Uuteen maahan. Helsingin<br />
ja <strong>Vantaan</strong> vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen<br />
Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1027. Tampere.<br />
Kivikero, Hanna 2010. Luulöydöt ja eläinten<br />
merkitys kyläyhteisölle. – Gubbacka. Keskiajan<br />
arkea Vantaalla. Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina<br />
Koivisto, Juka Hako. Museoviraston rakennushistorian<br />
osaston julkaisuja, 34. Porvoo, 160–171.<br />
Kivikero, Hanna 2011. Vantaa Länsisalmi<br />
Gubbacka 2010. Osteologinen analyysi maanäytteiden<br />
luista. – <strong>Vantaan</strong> Länsisalmen Gubbackan arkeologiset<br />
tutkimukset vuonna, 2011 [käsikiri / käsikirjoitus:<br />
Museovirasto arhiiv / Museoviraston arkisto].<br />
Koivisto, Andreas 2011. Settlement at the<br />
Gubbacka site. – Colonists on the shores of the Gulf of<br />
Finland. Medieval settlement in the coastal regions of<br />
Estonia and Finland. Ed. by M. Poutanen. Vantaa City<br />
Museum publications, 22. Lahti, 67–76.<br />
Kuisma, Markku 1990. Helsingin pitäjän historia<br />
II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550–<br />
1713. Jyväskylä.<br />
Kykyri, Marita 1989. Puurakennukset ja puurakennustekniikka<br />
Turun kaupungissa 1300–1600-<br />
luvulla arkeologisen lähdeaineiston valossa. Pro gradu<br />
tutkielma. Turun yliopisto, suomalainen ja vertaileva<br />
arkeologia. Turku.<br />
Lönnqvist, Bo 2010. Västersundomin vanhan<br />
kylän elinkeinot ja muutto. – Gubbacka. Keskiajan<br />
arkea Vantaalla. Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina<br />
Koivisto, Juka Hako. Museoviraston rakennushistorian<br />
osaston julkaisuja, 34. Porvoo, 50–63.<br />
Rask, Henry 2004. Torparväsendet och<br />
torparfrågan. – Finlands historia 3. Kejsartiden.<br />
Helsingfors, 96–99.<br />
Salminen, Tapio 2010. Sota ja sodankäynti<br />
Suomessa myöhäiskeskiajalla. – Suomalainen sotilas.<br />
Muinaisurhosta nihtiin. Hämeenlinna, 136–163.<br />
Suhonen, Veli-Pekka 2010. Samuel Broterus<br />
ja konseptikartan autiotontti. – Gubbacka. Keskiajan<br />
arkea Vantaalla. Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina<br />
Koivisto, Juka Hako. Museoviraston rakennushistorian<br />
osaston julkaisuja, 34. Porvoo, 24–49.<br />
Tevali, Riikka 2010. Uunit lämmön lähteinä ja<br />
valon tuojina. – Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla.<br />
Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Juka<br />
Hako. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja,<br />
34. Porvoo, 66–85.<br />
Vanhanen, Santeri 2010. Kasvinjäänteet kertovat<br />
elinkeinosta. – Gubbacka. Keskiajan arkea Vantaalla.<br />
Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Juka<br />
Hako. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja,<br />
34. Porvoo, 142–159.<br />
Vanhanen, Santeri 2011. Kasvimakrofossiili-tutkimus<br />
ja puulajianalyysi Vantaa Länsisalmi Gubbacka,<br />
2010. – <strong>Vantaan</strong> Länsisalmen Gubbackan arkeologiset<br />
tutkimukset vuonna 2011 [käsikiri / käsikirjoitus:<br />
Museovirasto arhiiv / Museoviraston arkisto].<br />
Veeckman, Johan (ed.) 2002. Majolica and<br />
Glass from Italy to Antwerp and Beyond: The Transfer<br />
of Technology in the 16th and Early 17th Century.<br />
Antwerpen.<br />
Väisänen, Riikka 2010. Patoja, kannuja ja<br />
ruokailutottumuksia. – Gubbacka. Keskiajan arkea<br />
Vantaalla. Toimittaneet Andreas Koivisto, Riina<br />
Koivisto, Juka Hako. Museoviraston rakennushistorian<br />
osaston julkaisuja, 34. Porvoo, 112–125.<br />
Gubbacka sepikoda –<br />
varajane<br />
rauakäitlemine<br />
Uusimaal<br />
Sissejuhatus<br />
2008. aastal jätkati Gubbacka väljakaevamistega<br />
seoses küla läbiva tee uurimist, millega<br />
oli alustatud juba 2002. aastal. Mõlemal korral<br />
koguti tee alt välja tulnud kihtidest leide,<br />
mis dateeriti 11.–13. sajandisse, nii et tee<br />
piirkonda otsustati avaramalt uurida ja küla<br />
varasematesse perioodidesse selgust tuua.<br />
Järgmistel aastatel ilmnes, et leiud seostusid<br />
keskaegse sepikoja asukohaga. 1<br />
Sepikoja ala uuriti laialt 2009.–2010.<br />
aasta väljakaevamistel, mille käigus saadi<br />
palju andmeid varajase rauatöötluse kohta<br />
Gubbackas. Uurimisvaldkond moodustab<br />
huvitava koosluse ka laiemas seoses, sest<br />
seni on Soomes keskaegseid ja varasemaid<br />
rauatöötluskohti vähe uuritud. Metallurgiaga<br />
seotud küsimuste kõrval pakub sepikoja<br />
piirkond huvitavaid võimalusi näiteks keskaegsete<br />
elatusalade ja kaubanduskontaktide<br />
uurimiseks.<br />
Sepikoja ala rajatised<br />
Uurijatele üllatuseks tuli Gubbacka sepikoja<br />
ala välja keskaegsete teekihtide alt. Maapinnal<br />
polnud enne kaevamist sepikoja rajatistest<br />
Tuuli Heinonen<br />
Gubbackan paja –<br />
varhaista<br />
raudankäsittelyä<br />
Uudellamaalla<br />
Johdanto<br />
Vuonna 2008 Gubbackan kaivausten yhteydessä<br />
jatkettiin myös kylän läpi kulkeneen tien tutkimuksia,<br />
jotka oli aloitettu jo vuonna 2002. Molempina<br />
vuosina tien alta paljastuneista kerroksista saatiin<br />
1000–1200 -luvuille osuvia ajoituksia, joten tien<br />
ympäristöä päätettiin tutkia laajemmin kylän varhaisten<br />
vaiheiden selvittämiseksi. Seuraavina vuosina<br />
kävi ilmi, että ajoitukset liittyivät paikalla keskiajalla<br />
harjoitettuun paja-toimintaan. 1<br />
Paja-aluetta tutkittiin laajasti vuosien 2009–<br />
2010 kaivausten yhteydessä. Kaivauksilla saatiin<br />
runsaasti tietoa Gubbackan varhaisesta raudankäsittelystä.<br />
Tutkimusalue muodostaa kiinnostavan<br />
kokonaisuuden myös laajemmassa mittakaavassa,<br />
sillä Suomessa on toistaiseksi tutkittu melko vähän<br />
keskiaikaisia tai sitä varhaisempia raudankäsittelypaikkoja.<br />
Metallurgiaan liittyvien kysymysten lisäksi<br />
paja-alue tarjoaa myös kiinnostavia mahdollisuuksia<br />
esimerkiksi keskiaikaisten elinkeinojen ja kauppayhteyksien<br />
tutkimukselle.<br />
Paja-alueen rakenteet<br />
Gubbackan paja-alue paljastui täytenä yllätyksenä<br />
tutkijoille keskiaikaisten tiekerrosten alta. Pajarakenteista<br />
ei ennen kaivauksia ollut havaittavissa<br />
1<br />
Suhonen 2004; Koivisto 2008; 2009; 2011.<br />
1<br />
Suhonen 2004; Koivisto 2008; 2009; 2011.
Change language