Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
78<br />
A lttoa<br />
A lttoa 79<br />
Luostarin tilajaosta<br />
1400-luvulla<br />
On oletettu, että Padisen luostarin tilajako noudatti<br />
perinteistä sisterssiläistä kaavaa: pohjoissiivessä oli<br />
kirkko, idässä alakerrassa sakaristo, kapitulisali ja<br />
parlatorium sekä yläkerrassa dormitorio. Eteläsiiven<br />
kaksilaivaista salia on pidetty refektoriona, kun taas<br />
länsisiipi oli maallikkoveljien käytössä. Itse asiassa<br />
tässä on useita kyseenalaisuuksia.<br />
Aloitetaan itäsiiven yläkerrassa sijaitsevasta<br />
väitetystä dormitoriosta. Viron ilmastossa lämmittämätön<br />
makuutila on mahdoton. On itsestäänselvää,<br />
että täällä olisi tarvittu kunnon hypokaustiuuni,<br />
mutta koko siivessä ei ole jälkeäkään uunista.<br />
Väitetyssä dormitoriossa ei ole merkkejä edes avotakasta.<br />
Yleensä hypokaustiuuni lämmittää vain<br />
välittömästi sen yläpuolella sijaitsevia tiloja. Korkeammalla<br />
sijaitsevien tilojen lämmitys ilmakanavien<br />
kautta on erittäin mutkikasta ja tehotonta,<br />
joten sellaista ratkaisua käytettiin hyvin harvoin. 28<br />
Padisen dormitoriota pitäisi siis etsiä pikemminkin<br />
alakerrasta. Huomion herättää länsisiivessä sijaitseva<br />
iso hypokaustiuuni. Perinteisesti on oletettu,<br />
että länsisiivessä asuivat maallikkoveljet. Myöhäiskeskiaikaan<br />
mennessä oli maallikkoveljien rooli<br />
sisterssiläisluostareissa tullut kuitenkin minimaaliseksi<br />
tai jopa olemattomaksi. Ei ole siis syytä uskoa,<br />
että maallikkoveljille oli Padisessa sisustettu koko<br />
klausuurisiipi. Pikemminkin voi olettaa, että täällä<br />
sijaitsivat munkkien tilat.<br />
Entä missä sijaitsivat kapitulisali ja refektorio?<br />
Yleensä kapitulisali on sisterssiläisluostarissa toiseksi<br />
juhlavin tila kirkon jälkeen. Padisessa se on kooltaan<br />
ja koristeiltaan äärimmäisen vaatimaton, joten<br />
sitä on vaikea kutsua edustustilaksi. Sitä vastoin<br />
eteläsiivessä sijaitsee sali, joka kivestä veistettyjen<br />
seinäpilarien vuoksi näyttää melko upealta. Tähänastisten<br />
olettamusten mukaan tämä oli refektorio.<br />
Kloostri ruumiprogrammist<br />
15. sajandil<br />
Padise puhul on oletatud, et siinne ruumijaotus<br />
järgis tsistertslaste traditsioonilist skeemi: põhjatiivas<br />
oli kirik, idas peakorrusel käärkamber,<br />
kapiitlisaal ja parlatoorium, nende kohal ülakorrusel<br />
aga dormitoorium. Lõunatiiva kahelöövilist<br />
saali on peetud refektooriumiks, läänetiib<br />
aga oli konverside päralt. Tegelikult on siin<br />
hulk küsitavusi.<br />
Esmalt idatiiva ülakorrusel paiknev väidetav<br />
dormitoorium. Eesti kliimas on kütmata<br />
magamisruum mõeldamatu. Enesestmõistetavalt<br />
pidanuks siin olema korralik hüpokaustahi,<br />
millest pole kogu tiivas jälgegi. Samuti ei<br />
leidu väidetavas dormitooriumis mingeid jälgi<br />
kaminast. Üldjuhul soojendab hüpokaustahi<br />
üksnes vahetult selle kohal paiknevaid ruume.<br />
Kõrgemal asuvate ruumide kütmine õhukanalite<br />
kaudu on vägagi komplitseeritud ja ebaefektiivne,<br />
mistõttu kasutati sellist lahendust<br />
haruharva. 28 Nii tuleks Padise dormitooriumi<br />
otsida pigem peakorruselt. Siin pälvib tähelepanu<br />
suur hüpokaustahi läänetiivas. Traditsiooniliselt<br />
on oletatud, et siin elasid konversid.<br />
Hiliskeskajaks aga oli tsistertslaste kloostrites<br />
konverside roll muutunud minimaalseks või<br />
isegi olematuks. Seega pole põhjust eeldada,<br />
et ilmikvendadele oli Padisel sisustatud terve<br />
klausuuritiib. Pigem võib oletada, et siin asusid<br />
munkade ruumid.<br />
Kus paiknesid tegelikult kapiitlisaal ja<br />
refektoorium? Üldjuhul on kapiitlisaal tsistertslaste<br />
kloostris kiriku järel kõige pidulikum<br />
ruum. Padisel on see äärmiselt tagasihoidlike<br />
mõõtmete ja kujundusega ning seda on raske<br />
nimetada esindusruumiks. Seevastu lõunatiivas<br />
asub saal, mis tahutud seinapiilarite põhjal<br />
otsustades oli küllaltki paraadlik. Seniste oletuste<br />
kohaselt oli siin refektoorium. V. Kadakas<br />
on aga osutanud, et refektoorium võis asuda<br />
hoopis kompleksi edelanurgas nn kabelitsoonis.<br />
29 See on väga tõsiselt võetav oletus: ruumi<br />
pikitelg on tsistertslastele traditsiooniliselt põhja-lõunasuunaline,<br />
ruumi all oli hüpokaustahi<br />
ning selle vahetus naabruses paiknes köök.<br />
Nii on võimalik, et Padise munkade elutsoon<br />
oli ebatraditsiooniliselt koondatud läänetiiba.<br />
Siit aga tekib küsimus, kas lõunatiiva kahelööviline<br />
saal (samuti köetav!) polnud hoopis<br />
kapiitlisaal. Oma kujunduse poolest sobiks see<br />
märksa paremini kui ilmetu ruumike idatiivas.<br />
Praegu saame esitada üksnes küsimusi.<br />
Kindlalt on teada vaid kiriku ja käärkambri<br />
asukoht. Teiste ruumide määratlemiseks puuduvad<br />
vähemalt esialgu kindlad pidepunktid.<br />
Alttoa, Kaur 2009. Padise kloostri arhitektuur.<br />
Uurimise hetkeseis ja probleemid. Architecture<br />
of Padise Monastery. Current studies and problems.<br />
– Keskaja küla. Medieval Village. Ettekannete kataloog.<br />
Padise, 18–27.<br />
Alttoa, Kaur 2011. Püha kirikust, Kaarma<br />
käärkambrist ja Böömi meistritest Saaremaal. –<br />
Saaremaa Muuseum. Kaheaastaraamat 2009–2010.<br />
Kuressaare, 48–62.<br />
Bome, Helen 2009. Keskaegse munga hingepeegel:<br />
Padise kloostrikiriku raidreljeefid. Mirror for<br />
the soul of a medieval monk: The carved reliefs in<br />
Padise abbey church. – Keskaja küla. Medieval<br />
Village. Ettekannete kataloog. Padise, 28–37.<br />
Böckler, Teddy 1999. Tallinna raekoda.<br />
Uurimine ja restaureerimine 1952–1996. Tallinn.<br />
Dubovik, Boris 1993. Some Information on<br />
Toompea Castle in Tallinn, Estonia. – Castella Maris<br />
Baltici, 1. Stockholm, 37–44.<br />
Villu Kadakas on kuitenkin osoittanut, että refektorio<br />
saattoi sijaita luostarin eteläkulmassa ns.<br />
kappelialueella. 29 Tämä on erittäin varteenotettava<br />
olettamus: tilan pitkittäisakseli oli perinteiseen sisterssiläiseen<br />
tapaan pohjois-eteläsuuntainen, tilan<br />
alapuolella oli hypokaustiuuni ja sen välittömässä<br />
naapuruudessa sijaitsi keittiö.<br />
On siis mahdollista, että Padisen munkkien<br />
asuintilat oli koottu perinteestä poikkeavalla<br />
tavalla länsisiipeen. Tästä seuraa kuitenkin kysymys,<br />
eikö eteläsiiven kaksilaivainen sali (tässäkin<br />
oli lämmitys!) ollut kapitulisali. Sisustukseltaan se<br />
sopisi kapitulisaliksi paljon paremmin kuin itäsiivessä<br />
sijaitseva ilmeetön pikkutila.<br />
Nykyään voimme esittää vain kysymyksiä.<br />
Varmasti tiedämme vain kirkon ja sakariston sijainnit.<br />
Muiden tilojen sijainnin toteamiseen ei ainakaan<br />
toistaiseksi ole varmoja kiintopisteitä.<br />
Kirjandus / Kirjallisuus<br />
Kadakas, Villu 2005. Confusion with the „chapel“<br />
walls in the southern wing of Padise monastery. –<br />
Estonian Journal of Archaeology 9/2, 156–178.<br />
Kangropool, Rasmus; Lumiste, Mai 1978.<br />
Mõningatest Tallinna 15. sajandi arhitektuuri dateerimise<br />
küsimustest. – Töid kunstiteaduse ja -kriitika alalt, 2.<br />
Tallinn, 265–283.<br />
Kąsinowski, Antoni 1972. Podstawowe zasady<br />
murarstwa gotyckiego na Pomorzu Zachodnim.<br />
Warszawa.<br />
Kivimaa, Katrin 1995. Dualistlik maailmavaade<br />
eesti keskaegses loomasümboolikas. – Ars Estoniae<br />
medii aevi. Grates Villem Raam, Viro Doctissimo et<br />
Expertissimo. Koostanud Kaur Alttoa. Rapla, 157–170.<br />
Kreem, Juhan 2007. Ekskurss. Millal on Pirita<br />
kloostri juubel? – Kunstiteaduslikke Uurimusi, 4, 145–<br />
149.<br />
Löwis of Menar, Karl von 1922. Burgenlexikon<br />
für Alt-Livland. Riga.<br />
28<br />
On tyypillistä, että Tallinnan raatihuoneen toisessa kerroksessa<br />
sijaitsevaa istuntosalia lämmittävä hypokaustiuuni ei sijaitse<br />
kellarissa, vaan ensimmäisessä kerroksessa (Böckler 1999,<br />
116–117) – vaikka polttopuita olikin hankala raahata ylös.<br />
28<br />
Iseloomulikult oli Tallinna raekojas teisel korrusel paiknevat<br />
raesaali soojendav hüpokaustahi mitte keldris, vaid<br />
esimesel korrusel (Böckler 1999, 116–117) – hoolimata ebamugavustest<br />
puude tarimisel.<br />
29<br />
Kadakas 2005, 170–172.<br />
29<br />
Kadakas 2005, 170–172.<br />
78 79
Change language