You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
276<br />
Koivisto Koivisto 277<br />
Rakennukset<br />
Arkeologisilla kaivauksilla löydetään usein vain<br />
pieni murtoosa alkuperäisestä rakennuksesta.<br />
Yhdistelemällä kaivaushavaintoja kansatieteeseen<br />
ja perimätietoon on kuitenkin mahdollista muodostaa<br />
jonkinlainen kuva siitä, minkälaisissa rakennuksissa<br />
Gubbackassa keskiajalla asuttiin.<br />
Gubbackassa sijainneet rakennukset ovat<br />
mitä luultavimmin olleet tehty kuusesta ja männystä<br />
tehdyistä hirsistä. Kyseiset puulajit ovat niiden<br />
hyvien rakennus- ja kestävyysominaisuuksien<br />
takia olleet vallitsevia rakennuspuita keskiajalla.<br />
Tätä tukevat myös Gubbackan rakenteista otetut<br />
puulajinäytteet, joista kaikki ovat osoittautuneet<br />
kuuseksi tai männyksi. Näytteitä otettiin vuoden<br />
2010 kaivausten aikana, jolloin rakennuksen<br />
3 muutamasta rakenteesta saatiin talteen hiiltymättömiä<br />
puulajinäytteitä, jotka olivat poikkeuksellisesti<br />
säilyneet maassa läpi vuosisatojen.<br />
Puulajinäytteitä näistä rakenteista otettiin yhteensä<br />
yhdeksän kappaletta ja näistä neljä oli kuusta ja<br />
viisi mäntyä. Molempia lajeja näyttää siis käytetyn<br />
aika tasaisesti. 13<br />
Maanpinnan päälle erottuvat uunirauniot<br />
ovat näkyvin jäänne Gubbackan muinaisista<br />
rakennuksista. Nämä uuninperustukset ovatkin<br />
usein ainoa osa, mikä talosta on jäljellä. Täytyy<br />
myös muistaa, että uuniraunioissakin on vain<br />
hyvin pieni osa itse uunista säilynyt ja sekin on<br />
hajonnut. Tutkitut uuninpohjat antavat kuitenkin<br />
viitteitä siitä miten taloja lämmitettiin ja minkälaisissa<br />
olosuhteissa laitettiin ruokaa. Uuni oli talon<br />
lämmön ja valon lähde. Uunin lisäksi valoa<br />
saatiin myös seiniin kiinnitetyistä kynttilöistä<br />
sekä lämpimällä säällä auki olevasta ovesta ja ikkunaluukuista.<br />
Gubbackasta on löytynyt rautainen<br />
seinään hirsien väliin työnnettävä kynttilänpidike.<br />
Hooned<br />
Arheoloogilistel kaevamistel leitakse tihti vaid<br />
väike osa esialgsest hoonest. Kombineerides<br />
leide etnograafia ja folkloristika andmetega,<br />
on siiski võimalik luua mingisugune ettekujutus<br />
sellest, millistes majades keskaja<br />
Gubbackas elati.<br />
Gubbacka hooned olid suure tõenäosusega<br />
ehitatud kuuse- ja männipalkidest. Need<br />
puuliigid olid oma heade ehitusomaduste ja<br />
vastupidavuse tõttu peamine ehituspuit keskajal.<br />
12 Seda toetavad ka Gubbacka hoonetelt<br />
võetud dendroproovid, millest kõik on osutunud<br />
kuuseks või männiks. Proovid võeti<br />
2010. aasta väljakaevamiste ajal, kui hoone<br />
nr 3 mõnest osast saadi kätte söestumata<br />
puitu, mis oli erandlikult maa sees sajandeid<br />
säilinud. Ühtekokku võeti üheksa proovi,<br />
millest neli osutus kuuseks ja viis männiks.<br />
Mõlemat liiki paistab niisiis üsna võrdselt<br />
kasutatud olevat. 13<br />
Maapinnal näha olevad ahjuvaremed<br />
on Gubbacka muistsete hoonete silmatorkavam<br />
jäänuk. Tihti on ahjupõrand ainus asi,<br />
mis majast järel on. Peab ka meenutama, et<br />
ahjuvaremetes on säilinud vaid väga väike<br />
osa ahjust enesest, seegi lagunenud. Uuritud<br />
ahjupõrandad annavad siiski teavet selle<br />
kohta, kuidas maju köeti ja millistes tingimustes<br />
toitu valmistati. Ahi oli majas soojuse<br />
ja valguse allikas. Peale ahju kasutati ruumi<br />
valgustamiseks seintele kinnitatud küünlaid<br />
ning sooja ilmaga avati uksed ja aknaluugid.<br />
Gubbackast on leitud seina sisse palkide<br />
vahele pistetav rauast küünlahoidik.<br />
Gubbacka hooned olid suitsutared, sest<br />
uuritud ahjudest ei leitud viiteid korstnatele,<br />
mis oleksid suitsu välja juhtinud. Seega jäi<br />
suits majja, nii et siseõhk oli suitsune ja pisut<br />
raskesti hingatav. Elumajade ahjukolletele<br />
ehitati siiski tõenäoliselt juba keskajal suitsu<br />
juhtivaid lõõre, mis viisid suitsu ahju ülaossa.<br />
Suurem osa suitsust juhiti sedaviisi katuse<br />
ligidalt luukidest ehk räpnaaukudest välja. 14<br />
Joonis 4. Gubbackast on leitud seinapalkide<br />
vahele pistetav küünlahoidik<br />
(KM 2003102: 658; foto: Pekka J. Heiskanen).<br />
Peale selle, et ahjud andsid valgust ja sooja,<br />
valmistati nende juures ka toitu. Gubbacka<br />
ahjud olid tõenäoliselt saviga viimistletud ja<br />
pealt kinnised, mõnel ahjul oli ka palkraamistik.<br />
Ahju ees oli kivist leease toidu valmistamiseks.<br />
Sinna võidi koldest tõmmata kuuma sütt,<br />
mille kohal toitu keeta või küpsetada. Toitu<br />
keedeti kas punasest savist kolme jalaga potis<br />
või leeaseme kohal raamil rippuvas vaskpajas.<br />
Ahjud paiknesid tihti ukse kõrval nurgas,<br />
Rakennukset Gubbackassa olivat niin sanottuja<br />
savupirttejä, sillä tutkituista uuneista ei ole<br />
löytynyt viitteitä savupiipuista, jotka olisivat johtaneet<br />
savun ulos. Tämä tarkoittaa sitä, että savu jäi<br />
talon sisälle tehden sisäilmasta utuisen ja hieman<br />
vaikeasti hengitettävän. Asuinrakennuksien uunien<br />
tulipesistä oli kuitenkin todennäköisesti jo keskiajalla<br />
savua johtavia kanavia, jotka veivät savun<br />
uunien yläosiin. Suurin osa savusta saatiin näin<br />
johdettua ulos katon lähellä olevista luukuista, eli<br />
räppänöistä. 14<br />
Kuva 4. Gubbackasta on löytynyt seinän hirsien<br />
väliin työnnettävä kynttilänpidike<br />
(KM 2003102: 658; kuva: Pekka J. Heiskanen).<br />
Sen lisäksi, että uunit toivat valoa ja lämpöä,<br />
niiden äärellä laitettiin ruokaa. Gubbackan uunit<br />
ovat todennäköisesti olleet savella silattuja ja päältä<br />
umpinaisia. Lisäksi muutamilla uuneilla on ollut<br />
hirsikehikko. Niiden edustalla on sijainnut kivestä<br />
tehty arina ruoan keittämistä varten. Arinalle voitiin<br />
vetää kuumat hiilet uuninpesästä ja keittää tai<br />
paistaa ruokaa niiden yllä. Keittäminen tapahtui<br />
joko punasavisissa kolmijalkapadoissa tai arinan yläpuolella<br />
telineestä roikkuvassa kuparisessa padassa.<br />
12<br />
Kykyri 1989, 55–56.<br />
13<br />
Vanhanen 2011.<br />
12<br />
Kykyri 1989, 55–56.<br />
13<br />
Vanhanen 2011.<br />
14<br />
Tevali 2010.<br />
14<br />
Tevali 2010.<br />
276 277
Change language