Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
66<br />
A lttoa<br />
A lttoa 67<br />
mungaordu (Keskiaikainen rakennustaide Virossa<br />
ja sisterssiläinen munkkikunta), 6 jossa pääpaino<br />
oli Padisessa. Työ jäi julkaisematta, mutta sen käsityksiin<br />
perustuu vastaava kappale Armin Tuulsen<br />
vuonna 1942 ilmestyneessä monografiassa Vanhan-Liivinmaan<br />
keskiaikaisista linnoista. 7 Tuulse<br />
oletti, että niin kuin Dünamündessakin, Padisessa<br />
varhaisimpia rakennuksia oli tornilinna, joka rakennettiin<br />
1300-luvun alkupuoliskolla. Luostarin pohjakaava<br />
on peräisin noin 1300-luvun kolmannelta<br />
neljännekseltä, jolloin valmistui myös holvikrypta.<br />
Kuva 2. Kellarikappeli (kuva: Kaur Alttoa).<br />
6<br />
Koneella kirjoitettu työ oli viimeisen kerran näytteillä vuonna<br />
1990 Villem Raamin 80-vuotispäivän näyttelyssä Viron kansalliskirjastossa.<br />
Työn kohtalosta ei ole tietoa.<br />
7<br />
Tuulse 1942, 274-285. Sivulla 283 on viittaus Villem Raamin<br />
käsikirjoituksen käyttöön.<br />
ja tsistertslaste mungaordu“, 6 kus põhirõhk<br />
oli pööratud Padisele. Töö jäi publitseerimata,<br />
ent selle seisukohtadele tugineb vastav<br />
lõik Armin Tuulse 1942. aastal ilmunud<br />
monograafias Vana-Liivimaa keskaegsetest<br />
linnustest. 7 A. Tuulse oletas, et sarnaselt<br />
Dünamündega oli siingi üheks varajasimaks<br />
rajatiseks tornlinnus, mille ehitusaeg langeb<br />
14. sajandi esimesse poolde. Kloostri kavatis<br />
pärineb umbkaudu 14. sajandi kolmandast<br />
veerandist, siis valmis ka võlvitud krüpt.<br />
Joonis 2. Kelderkabel (foto: Kaur Alttoa).<br />
6<br />
Masinakirjalist tööd eksponeeriti viimati 1990. aastal<br />
Villem Raami juubelinäitusel Rahvusraamatukogus. Selle<br />
praeguse asukoha kohta andmed puuduvad.<br />
7<br />
Tuulse 1942, 274–285. Samas lk 283 viide V. Raami<br />
käsikirja kasutamisele.<br />
Kloostri põhimüüristiku valmimise aeg on<br />
paigutatud 14. sajandi lõppu. See lähtub kirdenurga<br />
ešogett-torni (ripptorn) sarnasusest<br />
Toompea Pilstickeri torniga ning selle dateeringust.<br />
Sellesama analoogia põhjal on oletatud,<br />
et kloostri ehitamisel oli kaasatud ka<br />
meistreid Tallinna linnuse ehitamiselt. Kiriku<br />
võlvimine paigutub 15. sajandi algusesse.<br />
Väravatorni ehitamist alustati enne tulirelvade<br />
laiemat levikut – 15. sajandi esimesel<br />
kümnendil. Kogu klooster valmis ja pühitseti<br />
1448. aastal. Raami ja Tuulse seisukohti hinnates<br />
tuleb meenutada, et sel ajal oli suur osa<br />
kloostrist mattunud varisemisprahti ja pinnasesse:<br />
lääne- ja lõunatiib olid üleni varjatud<br />
ning sisehoovi kattis mitmemeetrine uusaegne<br />
kultuurkiht.<br />
1958. aastal ilmunud kolmkeelses brošüüris<br />
Padise kloostrist 8 tugines Villem Raam<br />
peamiselt oma sõjaeelsetele uurimisandmetele.<br />
Lisandus vaid hüpotees, et oletatava tornlinnusega<br />
külgnes põhja-lõunasuunaline kahevõlvikuline<br />
kabel, ehitatud vahemikus 1310(17)–<br />
1343. Järgnenud väliuuringute andmeid on<br />
pikemalt analüüsitud masinakirjalistes kaevamisaruannetes.<br />
Pisut ulatuslikuma Padisekäsitluse<br />
esitas V. Raam 1988. aastal ilmunud<br />
ülevaates Harju rajooni ehitus- ja kunstimälestistest.<br />
Analüüsiva kirjelduse võtab kokku<br />
lühidalt esitatud ehituskronoloogia:<br />
1. 1254. aastal valmis Padisel Dünamünde<br />
kloostri rajatud kahevõlvikuline<br />
kabel.<br />
2. 1317–1343 rajati uue kloostri klausuur.<br />
Neljas tiivas ehitati poolkeldrikorruse<br />
seinamüüristik ja välise seinamüüri alumine<br />
tsoon, mis küündis läbi kahe korruse ulatuvas<br />
kirikutiivas aknakaarte tasandini.<br />
3. Umbes 1375–1425 viidi lõpule klausuuri<br />
põhilised ehitustööd. Võlviti kesksambaga<br />
kelderkabel, ehitati tiibade hoovipoolsed<br />
seinamüürid, kaasa arvatud kiriku lõunasein.<br />
8<br />
Raam 1958.<br />
8<br />
Raam 1958.<br />
Luostarin muurit valmistuivat pääosiltaan 1300-<br />
luvun lopussa. Tämä ajoitus perustuu koilliskulman<br />
riipputornin (échogette) samankaltaisuuteen<br />
Toompean Pilsticker-tornin kanssa ja sen ajoitukseen.<br />
Saman analogian pohjalta on oletettu, että<br />
luostarin rakentamiseen osallistui myös Tallinnan<br />
linnan rakennusmestareita. Kirkon holvaus ajoittuu<br />
1400-luvun alkuun. Porttitornin rakentaminen<br />
aloitettiin ennen ampuma-aseiden yleistymistä<br />
– 1400-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.<br />
Koko luostari valmistui ja pyhitettiin vuonna 1448.<br />
Raamin ja Tuulsen käsityksiä arvioitaessa on muistettava,<br />
että tuolloin suuri osa luostarista oli täynnä<br />
maata ja sortunutta kiviainesta: länsi- ja eteläsiipi<br />
olivat kokonaan peitossa ja sisäpihaa peitti metrien<br />
paksuinen uuden ajan kulttuurikerros.<br />
Vuonna 1958 julkaistussa kolmikielisessä Padisen<br />
luostarin esitteessä 8 Villem Raam tukeutui<br />
lähinnä omiin sotaa edeltäneisiin tutkimustietoihinsa.<br />
Lisätty oli vain hypoteesi, että oletettavan<br />
tornilinnan vieressä oli pohjois-eteläsuuntainen<br />
kahden traveen kappeli, joka oli rakennettu vuosien<br />
1310 (tai 1317) ja 1343 välisenä aikana. Sitä seuranneiden<br />
kenttätutkimusten tietoja on analysoitu tarkemmin<br />
koneella kirjoitetuissa kaivauskertomuksissa.<br />
Hieman laajemmin Raam käsitteli Padisea<br />
vuonna 1988 ilmestyneessä katsauksessa Harjun<br />
piirin rakennus- ja taidemuistomerkeistä. Erittelevän<br />
käsittelyn tiivistelmänä toimii teoksessa esitetty<br />
rakennuskronologia:<br />
1. Vuonna 1254 Padisessa valmistui Dünamünden<br />
luostarin rakentama kahden traveen<br />
kappeli.<br />
2. 1317–1343 rakennettiin uuden luostarin<br />
klausuuri. Neljässä siivessä rakennettiin puolikellarikerroksen<br />
seinämuuristo ja uloimman seinämuurin<br />
alin vyöhyke, joka ylsi läpi kahden kerroksen<br />
ulottuvassa kirkonsiivessä ikkunakaarien tasolle.<br />
3. Noin 1375–1425 klausuurin keskeiset rakennustyöt<br />
suoritettiin loppuun. Holvattiin keskipilarillä<br />
varustettu kellarikappeli, rakennettiin<br />
siipien pihanpuoleiset seinämuurit, muiden muassa<br />
66 67
Change language