Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
72<br />
A lttoa<br />
A lttoa 73<br />
Järjestelmällisimmin Toompean linnan muuristoa<br />
on analysoinut Boris Dubovik. Rakentamisen<br />
jälkien (saumat jne.) tarkkailuun ja niukkaan<br />
asiakirja-aineistoon perustuen hän tekee johtopäätöksen,<br />
että Toompean linna rakennettiin uudelleen<br />
vuosina 1400–1423 ja että tästä vaiheesta on<br />
peräisin myös Pilsticker. 17 Myöhemmin Toompean<br />
linnaa on käsitellyt Rein Zobel kahdessa näyttävässä<br />
monografiassa. Niissä ei itse asiassa analysoida<br />
Pilstickeriä, mutta väitetään, että „Padisen luostarin<br />
kirkon kulmassa olevan samanlaisen tornin perusteella<br />
Villem Raam on ajoittanut Pilstickerin rakentamisen<br />
aikavälille 1375–1425“. 18 On lisättävä,<br />
että viitatussa työssä Raam ei käsittele Pilstickeriä<br />
eikä Toompean linnaa, vaan Padisen luostaria, ja<br />
tämä puolen vuosisadan käsittävä ajoitus ei koske<br />
luostarin kulmatornia, vaan oletettua laajempaa<br />
rakennusaikaväliä. Tornin lisäksi siihen mahtuvat<br />
sekä kellarikappelin pilarin asennus että kirkon<br />
holvaus.<br />
Nykyisten tutkimustietojen perusteella on<br />
siis uskottavaa, että Pilsticker rakennettiin 1400-<br />
luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Tästä on johdettu<br />
myös Padisen riipputornin rakennusajan terminus<br />
post quem: ilmeisesti Toompean linna toimi<br />
esikuvana Padiselle, ei päinvastoin. Voitaisiin siis<br />
olettaa, että luostarin pohjoissiiven vaippa – muurit<br />
ja vesikatto – oli valmiina joskus 1420- tai 1430-<br />
luvulla. 19<br />
Kõige süsteemsemalt on Toompea linnuse<br />
müüristikku analüüsinud Boris Dubovik.<br />
Tuginedes ehitusjälgede (vuugid jmt)<br />
vaatlusele ning nappidele ürikutest pärit andmetele<br />
jõuab ta järeldusele, et Toompea linnus<br />
rekonstrueeriti ulatuslikult aastail 1400–1423<br />
ning et sellest ladestusest pärineb ka Pilsticker.<br />
17 Hiljem on Toompea linnust käsitlenud<br />
Rein Zobel kahes esinduslikus monograafias.<br />
Pilstickerit seal tegelikult ei analüüsita, küll<br />
aga on väidetud, et „Padise kloostri kiriku<br />
nurgal oleva samasuguse torni põhjal on Villem<br />
Raam dateerinud Pilstickeri ehitamise<br />
ajavahemikku 1375–1425“. 18 Tuleb lisada, et<br />
viidatud töös ei käsitle V. Raam ei Pilstickerit<br />
ega Toompea linnust, vaid hoopis Padise<br />
kloostrit, ning see poolt sajandit hõlmav dateering<br />
ei käi kloostri nurgatorni, vaid oletatava<br />
ulatusliku ehitusperioodi kohta. Lisaks<br />
tornile mahuvad sinna nii kelderkabeli piilari<br />
paigaldamine kui ka kiriku võlvimine.<br />
Niisiis on praeguste uurimisandmete<br />
põhjal usutav, et Pilsticker ehitati 15. sajandi<br />
esimesel veerandil. Siit on tuletatud ka Padise<br />
ripptorni ehitamise aja terminus post quem:<br />
ilmselt oli Toompea linnus Padisele eeskujuks,<br />
mitte vastupidi. Seega võiks oletada, et millalgi<br />
1420.–1430. aastail oli kloostri põhjatiiva<br />
välismaht – müürid ja katus – valmis. 19<br />
Joonis 4.<br />
Kloostrikirik.<br />
Vaade ida suunas<br />
(foto: Kaur Alttoa).<br />
17<br />
Dubovik 1993, 43.<br />
18<br />
Zobel 2009, 27. Lähes sanasta sanaan on sama toteamus<br />
myös Zobel 2011, 202.<br />
19<br />
Lisättäköön, että virolaiset taidehistorian tutkijat ovat yleensä<br />
ajatelleet, että keskiajalla rakennettiin ensin holvit ja sitten<br />
vesikatto (Kangropool, Lumiste 1978, 266; Markus et al. 2003,<br />
98–99). Todellisuudessa järjestys oli yleensä päinvastainen: ensin<br />
pystytettiin seinät (holvitukineen) ja vesikatto (Kąsinowski<br />
1972, 50–51). Sen jälkeen voitiin rauhassa rakentaa holveja<br />
säästä riippumatta. Huomattakoon vielä yksi seikka: juuri rakennetut<br />
muurit voivat hieman vajota; holvi on kuitenkin erittäin<br />
vaativa rakenne ja vähäinenkin vajoaminen voi aiheuttaa<br />
suuronnettomuuden. Sen takia oli aika tavallista, että valmistuneiden<br />
seinien annettiin vakiintua ja vasta sitten ruvettiin<br />
holvaamaan.<br />
17<br />
Dubovik 1993, 43.<br />
18<br />
Zobel 2009, 27. Pea sõna-sõnalt on sama sedastus ka Zobel<br />
2011, 202.<br />
19<br />
Olgu lisatud, et Eesti kunstiajaloolased on enamasti eeldanud,<br />
et keskajal ehitati esmalt võlvid ja seejärel katus<br />
(Kangropool, Lumiste 1978, 266; Markus jt 2003, 98–99).<br />
Tegelikult oli üldjuhul järjekord vastupidine: kõigepealt<br />
püstitati seinad (koos võlvitugedega) ja katus (Kąsinowski<br />
1972, 50–51). Seejärel oli võimalik rahulikult ilmastikuoludest<br />
sõltumata võlve laduda. Siia lisandub veel üks aspekt:<br />
äsjarajatud müürid võivad pisut vajuda; võlv on aga äärmiselt<br />
õrn konstruktsioon ning väikenegi vajumine võib põhjustada<br />
suuri katastroofe. Seetõttu oli küllaltki tavaline, et<br />
valminud seintel lasti mõnda aega stabiliseeruda ning alles<br />
seejärel asuti võlvimise juurde.<br />
Kuva 4.<br />
Luostarikirkko.<br />
Näkymä itään<br />
(kuva: Kaur Alttoa).<br />
Padisel on eriti tähelepanuväärsed kloostrikiriku<br />
vööndkaari toetavad skulptureeritud<br />
konsoolid. Nende ikonograafiat on käsitlenud<br />
mitu uurijat 20 ning sel teemal siin ei peatuta.<br />
20<br />
Tuulse 1948, 17–24; Raam 1958, 11–13; Üprus 1987,<br />
65–66; Kivimaa 1995, 161–165; Bome 2009.<br />
Padisessa luostarikirkon vyökaaria tukevat<br />
veistoksilla koristellut konsolit ovat erittäin merkittäviä.<br />
Useat tutkijat ovat käsitelleet niiden ikonografiaa<br />
on käsitellyt monta tutkijaa 20, joten tässä ei<br />
20<br />
Tuulse 1948, 17–24; Raam 1958, 11–13; Üprus 1987, 65–66;<br />
Kivimaa 1995, 161–165; Bome 2009.<br />
72 73
Change language