Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
68<br />
A lttoa<br />
A lttoa 69<br />
kirkon eteläseinä. Kaikki ulkoseinät varustettiin<br />
puolustuskäytävällä ja koilliskulmaan pystytettiin<br />
konsolitorni. Kauden jälkipuoliskolla, 1400-luvun<br />
alussa, kirkon pohjoisseinään asennettiin kohokuvilla<br />
koristellut holvikonsolit. Eteläsiivessä suoritettiin<br />
loppuun kaksilaivaisen refektorion rakennustyöt.<br />
Sitten asennettiin kirkon eteläseinän konsolit<br />
ja kirkko holvattiin.<br />
4. 1425–1448, välittömästi kirkon holvauksen<br />
jälkeen, rakennettiin läntinen etuhovi kahden<br />
suuren tornin kanssa, joista toinen oli laskusilloilla,<br />
kaksoisporteilla ja kahden traveen kappelilla varustettu<br />
etuporttitorni. 9<br />
Samat käsitykset on esitetty myös kokoelmateoksen<br />
Eesti arhitektuur (Viron arkkitehtuuri) artikkelissa,<br />
vain alkuperäisen kappelin ajoitukseksi<br />
on siinä esitetty „vuoden 1250 tienoilla“. 10<br />
Vuonna 2009 allekirjoittanut piti esitelmän,<br />
jossa kyseenalaistettiin useita Padisen luostarin tähänastisen<br />
kehityskonseptin kohtaa. 11 Seuraavassa<br />
pyritään käsittelemään joitakin luostarin kehityshistorian<br />
ongelmia keskittyen lähinnä pohjoissiipeen,<br />
perustuen lähinnä muuriston tarkkailuun ja<br />
vanhantyyliseen yksityiskohtien vertailevaan analyysiin.<br />
Toivottavasti vuosien 2010–2011 kaivaustietojen<br />
tarkempi analyysi täydentää – tai kumoaa –<br />
joitakin seuraavana esitettäviä käsityksiä.<br />
Pohjoissiipi ja sen rakennusvaiheet<br />
9<br />
Raam 1988, 53–67. Viitattu kronologia mts. 64–65. Kyseisen<br />
kappaleen suomennos on julkaistu erillisenä artikkelina: Raam<br />
1992, 44–54.<br />
10<br />
Raam 1997, 43–44.<br />
11<br />
Alttoa 2009.<br />
Kõik välisseinad krooniti kaitsekäiguga ning<br />
kirdenurka püstitati konsooltorn. Perioodi teisel<br />
poolel, 15. sajandi alguses, paigaldati kiriku<br />
põhjaseina figuraalreljeefidega võlvikonsoolid.<br />
Lõunatiivas lõpetati kahelöövilise refektooriumi<br />
ehitamine. Seejärel paigaldati kiriku lõunaseina<br />
konsoolid ning kirik võlviti.<br />
4. 1425–1448, vahetult pärast kiriku<br />
võlvimist, ehitati läänepoolne eeshoov koos<br />
kahe suure torniga, millest üks oli langesildade,<br />
topeltväravate ja kahevõlvikulise kabeliga<br />
eesväravatorn. 9<br />
Samad seisukohad on esitatud ka koguteose<br />
„Eesti Arhitektuur“ vastavas artiklis,<br />
üksnes algse kabeli dateeringuna on antud<br />
„1250 paiku“. 10<br />
2009. aastal esines siinkirjutaja ettekandega,<br />
kus seati kahtluse alla mitu Padise<br />
kloostri senise arengukontseptsiooni punkti. 11<br />
Järgnevalt püütakse vaadelda mõnd kloostri<br />
kujunemisloo probleemi, keskendudes eelkõige<br />
põhjatiivale. Siin on tuginetud põhiliselt<br />
müüristiku vaatlusele ja detailide vanamoelisele,<br />
võrdlevale analüüsile. Eeldatavasti täiendab<br />
– või ka kummutab – 2010.–2011. aastal<br />
toimunud kaevamiste andmete lähem analüüs<br />
mõndagi alljärgnevalt esitatud seisukohtadest.<br />
Põhjatiib ja selle ehitusetapid<br />
Padise kloostri kõige kõnekam osa on põhjatiib,<br />
kus paikneb kirik. Eespool sai nimetatud,<br />
et domineeriva seisukoha järgi ehitati aastail<br />
1317–1343 klausuuri müüristik, mis põhjatiiva<br />
välisküljel küündis kiriku aknakaarte tasandini.<br />
Kirik ise valmis 1425. aasta paiku.<br />
Pilt on pisut kummaline. Loomulik on<br />
eeldada, et Padisele asunud mungad kasutasid<br />
9<br />
Raam 1988, 53–67. Viidatud kronoloogia samas, lk 64–<br />
65. Vastava lõigu soomekeelne tõlge on avaldatud eraldi artiklina:<br />
Raam 1992, 44–54.<br />
10<br />
Raam 1997, 43–44.<br />
11<br />
Alttoa 2009.<br />
esialgu siinset kabelit ning mingeid provisoorseid<br />
ruume. Kloostri ehitamist alustati 1317.<br />
aastal ja pärast mitmeid tagasilööke (Jüriöö<br />
ülestõus 1343!) said Padise mungad alles pealt<br />
sajandi kestnud ponnistuste järel oma kiriku<br />
valmis. Aga seegi jäi oma veerand sajandiks<br />
kasutuskõlbmatuks, sest pühitsemata kirikus<br />
ei tohtinud missat pidada – kirik pühitseti alles<br />
1448. aastal (ürik kõneleb selgesõnaliselt<br />
kloostrikiriku, mitte kloostri pühitsemisest).<br />
Selline uurimisseis ajendab veel kord pöörduma<br />
põhjatiiva kujunemisloo juurde.<br />
Villu Kadaka uuringute kohaselt osutavad<br />
mitmed märgid tiiva keldrikorrusel sellele,<br />
et tegemist pole homogeense müüritisega.<br />
Kas siin on tööde käigus muudetud plaane või<br />
on tegu kahe ehitusliku ladestusega, see alles<br />
ootab vastust. Maapinnast kõrgemal oleva<br />
müüristiku puhul on varem oletatud, et seegi<br />
valmis kahes järgus, mille eraldusjoon peaks<br />
olema kiriku põhjaseina aknasilluste kandade<br />
kõrgusel. Väidetavalt lahutas kaht ehitusetappi<br />
veerandsada aastat, kuhu mahub ka Jüriööaegne<br />
häving. Selline pikk paus peaks selgelt<br />
kajastuma ka müürilaos. Tegelikkuses selliseid<br />
jälgi ei ole. Tõsi, nimetatud joonest kõrgemal<br />
on müüritises kasutatud rohkem maakive ning<br />
just see võis anda alust teesile kahest ladestusest.<br />
Suure tõenäosusega on siin põhjuseks<br />
hoopis muutunud võimalused materjali tarnida.<br />
Igatahes võib küllaltki kindlalt väita, et<br />
maapealses osas on põhjatiiva müürid ehitatud<br />
ühtse kava kohaselt ühe ehitusperioodi vältel.<br />
Müürilao väiksematel korrektuuridel käesolevas<br />
artiklis ei peatuta.<br />
Kloostri kirikutiivas on üks oluline detail,<br />
mis kõneleb üsna selgelt kiriku valmimise<br />
ajast ja meistri päritolust. Nimelt kannab kelderkabeli<br />
võlvi kaheksakandiline kesksammas,<br />
mille kapiteel või talum on liigendatud tiheda<br />
horisontaalse profileeringuga. V. Raam on osutanud,<br />
et selline kujundus on vahetus suguluses<br />
Kuressaare linnuse esindusruumides kasutatud<br />
vormidega. Viimased seonduvad 14. sajandi<br />
Padisen luostarin merkittävin osa on pohjoissiipi,<br />
jossa sijaitsee kirkko. Edellä mainitun vallitsevan<br />
käsityksen mukaan vuosina 1317–1343 rakennettiin<br />
klausuurin muuristo, joka pohjoissiiven ulkosivulla<br />
ulottui kirkon ikkunakaarien tasoon. Itse<br />
kirkko valmistui vuoden 1425 tienoilla.<br />
Tämä teoria on hieman erikoinen. On luonnollista<br />
olettaa, että Padiseen asumaan asettautuneet<br />
munkit käyttivät alussa paikallista kappelia ja<br />
joitakin väliaikaisia tiloja. Luostarin rakentaminen<br />
aloitettiin vuonna 1317 ja joidenkin takaiskujen<br />
jälkeen (Yrjön yön kapina 1343!) Padisen munkit<br />
saivat kirkkonsa valmiiksi yli vuosisadan ponnistusten<br />
jälkeen. Rakennus pysyi kuitenkin liki neljännesvuosisadan<br />
ajan käyttökelvottomana, koska<br />
pyhittämättömässä kirkossa ei saatu pitää messua:<br />
kirkko pyhitettiin vasta vuonna 1448 (lähde kertoo<br />
selväsanaisesti luostarikirkon, ei luostarin pyhityksestä).<br />
Tässä tutkimusvaiheessa onkin syytä tarkkailla<br />
vielä kerran pohjoissiiven kehityshistoriaa.<br />
Villu Kadakasin tutkimusten mukaan monet<br />
pohjoissiiven kellarikerroksessa olevat merkit osoittavat,<br />
ettei kyseessä ole homogeeninen muuraus.<br />
On vielä vastausta vailla, onko toteutusvaiheessa<br />
muutettu pohjakaavaa vai onko kyseessä kaksi eri<br />
rakennekerrostumaa. Myös maanpinnan yläpuolella<br />
olevan muuriston on aikaisemmin oletettu valmistuneen<br />
kahdessa vaiheessa. Eri vaiheiden erotusviiva<br />
olisi kirkon pohjoisseinän ikkunakamanoiden<br />
kantojen tasolla. On väitetty, että rakennusvaiheiden<br />
välinen aika oli neljännesvuosisata, johon mahtuu<br />
myös Yrjön yön tuho. Niin pitkän tauon pitäisi<br />
heijastua selvästi myös muuraustavassa. Todellisuudessa<br />
sellaisia jälkiä ei ole. On kuitenkin totta, että<br />
erotusviivan yläpuolella muurauksessa on käytetty<br />
enemmän graniittia, mikä saattoikin johtaa teesiin<br />
kahdesta eri kerrostumasta. Todennäköisesti tämän<br />
eron syynä on kuitenkin materiaalin hankintamahdollisuuksien<br />
muutos. Joka tapauksessa voidaan<br />
melko varmasti väittää, että pohjoissiiven muurien<br />
maanpäälliset osat on rakennettu yhtäjaksoisesti,<br />
yhtenäisen suunnitelman mukaan. Muurauksen<br />
pienehköjä korjauksia tässä artikkelissa ei käsitellä.<br />
Luostarin kirkkosiivessä on vielä yksi tärkeä<br />
yksityiskohta, joka kertoo melko selvästi kirkon valmistumisajasta<br />
ja mestarin alkuperästä. Nimittäin<br />
kellarikappelin holvia kantaa kahdeksankulmainen<br />
keskipilari, jonka kapiteeli tai holvijalka on jäsennelty<br />
tiheällä vaakasuoralla profiloinnilla. Villem<br />
Raam on osoittanut, että koristelutapa on suoraa<br />
sukua Kuressaaren linnan edustustiloissa käytetyille<br />
muodoille. Jälkimmäiset liittyvät 1300-luvun<br />
68 69
Change language