You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
108 Kadakas<br />
Kadakas 109<br />
Sisäpiha<br />
Vuosina 2010–2011 sisäpihan kaivauksille asetettiin<br />
monta tavoitetta:<br />
1) löytää ristikäytävän muurien tai pilareiden<br />
jäänteet;<br />
2) löytää myöhemmästä klausuurista aiempien<br />
eli 1300-luvun luostarin rakennusten jäänteitä (täällä<br />
pidettiin niiden säilyvyyttä todennäköisimpänä, koska<br />
1400-luvun luostarin rakennussiipien syvien kellareiden<br />
alla ne on pikemminkin rikottu pohjaan asti);<br />
3) saada kulttuurikerroksesta luostarin aikaisia<br />
löytöjä (täällä pidettiin sitä todennäköisimpänä);<br />
4) kartoittaa luostarin pihan tiedossa mutta<br />
piilossa olevat rakennelmat (kalkkikivinen vesikouru,<br />
joka löydettiin vuoden 1962 kaivauksissa). 30<br />
Ensiksi voi sanoa, että ristikäytävän muureista<br />
ja aiemmista rakennuksista ei saatu merkittävää uutta<br />
tietoa. Villem Raamin ainoasta sisäpihan kaivauksia<br />
seuranneesta julkaisusta jää vaikutelma, ettei kivisen<br />
ristikäytävän olemassaoloa aikoinaan Padisen luostarissa<br />
ole syytä epäillä. 31 Vuoden 1962 raportista<br />
ilmenee, ettei sisäpihan pohjakerroksiin asti ulottuneista<br />
kaivauksista huolimatta saatu varmoja tietoja<br />
luostarin aikaisesta kivisestä ristikäytävästä ja Villem<br />
Raam alkoi epäillä vakavasti sen olemassaoloa. 32<br />
Pihan kaakkoiskulmasta neljän, neliön muotoisen<br />
kalkkikivisen pilarin löytämisen lisäksi – ne alkoivat<br />
näkyä jo vuonna 1960 33 – ei onnistuttu tuolloin löytämään<br />
ristikäytävän perustuksia monesta kuopasta<br />
ja oletetulla alueella kangilla suoritetusta tutkailusta<br />
huolimatta. Neljän pilarin viereen kaivetuista kuopista<br />
Raam totesi, että pilarin perustuksen kaivanto<br />
oli kaivettu läpi 1600-luvun kerrostuman, joka sisälsi<br />
neilikkakuvioilla koristeltujen, mustalla lasituksella<br />
päällystettyjen uunikaakelien ja alankomaalaisten<br />
savipiippujen paloja. Tämän tuloksena hän päätteli,<br />
että nämä neljä pilaria olivat peräisin joko 1600-luvun<br />
lopulta tai 1700-luvulta, „jolloin suurehkon tulipalon<br />
jälkeen kartanonomistaja aikoi rakentaa tuhoutuneen<br />
Sisehoov<br />
2010.–2011. aastal seati sisehoovi kaevamistele<br />
mitu eesmärki:<br />
1) leida ristikäigu müüride või piilarite<br />
jäänused;<br />
2) leida hilisemast klausuurist varasemate,<br />
s.o 14. sajandi kloostri ehitiste jäänuseid (siin<br />
peeti nende säilivust kõige tõenäolisemaks, sest<br />
15. sajandi kloostri hoonetiibade sügavate keldrite<br />
all on need pigem põhjani lõhutud);<br />
3) saada kultuurkihist kloostriaegseid<br />
leide (siin peeti seda kõige tõenäolisemaks);<br />
4) kaardistada kloostrihoovi teadaolevad,<br />
kuid varjatud rajatised (paekividest laotud<br />
veerenn, mis avastati 1962. aasta väljakaevamistel).<br />
30<br />
Etteruttavalt võib öelda, et ristikäigu<br />
müüride ja varasemate ehitiste kohta arvestatavat<br />
uut teavet ei saadud. Villem Raami ainsast<br />
sisehoovi väljakaevamisele järgnenud publikatsioonist<br />
jääb mulje, et kivist ristikäigu kunagises<br />
olemasolus ei ole Padise kloostris põhjust<br />
kahelda. 31 1962. aasta aruandest selgub, et sisehoovi<br />
põhjakihtideni ulatunud kaevetöödest<br />
hoolimata ei saadud kindlaid andmeid kloostriaegse<br />
kivist ristikäigu kohta ning Villem Raam<br />
hakkas tõsiselt kahtlema selle olemasolus. 32 Peale<br />
nelja ruudukujulise paekivist piilari leidmist<br />
hoovi kagunurgas – need hakkasid paistma<br />
juba 1960. aastal 33 – ei õnnestunud tookord ristikäigu<br />
vundamenti leida, hoolimata mitmest<br />
šurfist ja kangiga sondeerimisest eeldatavas piirkonnas.<br />
Nelja piilari kõrvale kaevatud šurfides<br />
fikseeris Raam, et piilari vundamendi süvis oli<br />
kaevatud läbi 17. sajandi kihistuse, mis sisaldas<br />
nelgimustriga musta glasuuriga ahjukahlite ja<br />
Madalmaade savipiipude tükke; selle tulemusena<br />
jõudis ta järeldusele, et need neli piilarit pärinevad<br />
kas 17. sajandi lõpust või 18. sajandist,<br />
„mil pärast suuremat tuleõnnetust kavatses<br />
mõisnik hävinud puitristikäigu asemele ehitada<br />
kivist ristikäigu“. 34 Ta nentis, et millegipärast<br />
jäi plaan sisehoov põhjalikult ümber kujundada<br />
lõplikult teostamata. Küll aga leidis Raam ristikäigu<br />
seinte oletatavalt joonelt mõne postiaugu,<br />
mida ta seostas ristikäigu konstruktsiooniga.<br />
Näiteks leiti üks u 30 × 35 cm suurune postiauk<br />
põhjaristikäigu keskosast u 265 cm kaugusel<br />
kirikuseinast. „Kuna alumistes kihtides<br />
valge liiva peal leidus rohkesti tellisepuru ning<br />
-tükke,“ siis ei välistanud Raam, et ristikäik oli<br />
vahvärkehitis. 35<br />
Joonis 27.<br />
Kloostri sisehoov 1962. aasta<br />
kaevamiste ajal.<br />
Vasakul idatiiva sein,<br />
paremal nelja piilari jäänused,<br />
esiplaanil paekividest<br />
sadeveerenn<br />
(foto: Villem Raam).<br />
Kuva 27.<br />
Luostarin sisäpiha vuoden 1962<br />
kaivausten aikana.<br />
Vasemmalla itäsiiven seinä,<br />
oikealla neljän pilarin jäännökset,<br />
etualalla kalkkikivinen<br />
sadevesikouru<br />
(kuva: Villem Raam).<br />
Niisiis ei olnud ka 2010.–2011. aasta väljakaevamistest<br />
loota, et leitakse ristikäigu massiivne<br />
vundament, kuid loodeti leida näiteks<br />
vundamendikraavi või piilarite täitunud süviste<br />
jälgi, isegi kui vundament ja piilarid ise on<br />
ammu välja lammutatud. 2010. aasta esimeste<br />
šurfide kaevamise käigus selgus, et hoovi kultuurkiht<br />
on väga õhuke 36 ning looduslik pinnas<br />
hoovi keskel asub vaid u 40 cm sügavusel,<br />
puisen ristikäytävän sijaan kivisen ristikäytävän“. 34<br />
Hän myönsi, että sisäpihan perusteellinen uudistussuunnitelma<br />
jäi jostakin syystä lopullisesti toteuttamatta.<br />
Raam löysi kyllä ristikäytävän seinien oletetulta<br />
linjalta joitain paalunreikiä, jotka hän yhdisti<br />
ristikäytävän rakenteeseen. Esimerkiksi eräs n. 30 ×<br />
35 cm:n kokoinen paalunreikä löytyi pohjoisen ristikäytävän<br />
keskiosasta n. 265 cm:n päässä kirkon seinästä.<br />
„Koska alemmissa kerroksissa vaalean hiekan<br />
päältä löytyi runsaasti tiilimursketta ja paloja“, Raam<br />
ei sulkenut pois mahdollisuutta, että ristikäytävä oli<br />
puurunkoinen tiilirakennus. 35<br />
Myöskään vuosien 2010–2011 kaivauksissa ei<br />
voitu siis toivoa, että löydettäisi ristikäytävän massiiviset<br />
perustukset. Kuitenkin toivottiin löytyvän<br />
esimerkiksi perustusten kaivannon tai täyttyneiden<br />
pilarikaivantojen jälkiä, vaikka itse perustukset ja<br />
pilarit onkin purettu kauan sitten. Vuoden 2010<br />
ensimmäisiä kaivantoja kaivettaessa selvisi, että pihan<br />
kulttuurikerros on erittäin ohut. 36 Luonnollinen<br />
maaperä sijaitsee keskellä pihaa vain n. 40 cm:n<br />
30<br />
Raam 1963, 45–46.<br />
31<br />
Raam 1988, 58.<br />
32<br />
Raam 1963, 39–45.<br />
33<br />
Kolme niistä on edelleen näkyvissä – pohjoisin on nykyään<br />
niin matala, ettei erotu pihan pinnassa.<br />
30<br />
Raam 1963, 45–46.<br />
31<br />
Raam 1988, 58.<br />
32<br />
Raam 1963, 39–45.<br />
33<br />
Neist kolm on nähtavad ka tänapäeval – põhjapoolseim<br />
on praegu nii madal, et ei paista hoovipinnast välja.<br />
34<br />
Raam 1963, 42–43.<br />
35<br />
Raam 1963, 41.<br />
36<br />
40 cm-st omakorda u 30 cm moodustavad väljakaevamiste<br />
järgsed täited, kus on segamini ajaloolisi leide ja 20.<br />
sajandi prügi.<br />
34<br />
Raam 1963, 42–43.<br />
35<br />
Raam 1963, 41.<br />
36<br />
40 cm:stä puolestaan n. 30 cm muodostaa kaivausten jälkeinen<br />
täytemaa, jossa on sekaisin historiallisia löydöksiä ja 1900-<br />
luvun roskia.<br />
108 109
Change language