Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
noudatettavista ehdoista. 13 Tyhjentäviksi tai erityisen suppeasti tulkittaviksi noita esimerkkejä<br />
tuskin oli tarkoitettu, sillä perustelutekstin mukaan<br />
”(t)yöehtosopimusinstituutin kehitykselle onkin tärkeätä, että näihin sopimuksiin<br />
voidaan vapaasti sisällyttää kaikki sopimuspuolten työoloissa noudatettaviksi<br />
hyväksymät ehdot. Oikeudellisesti ei siinä ole olemassa muita rajoituksia kuin mitä on<br />
voimassa sopimuksiin nähden yleensä eli että ne eivät saa sisältää määräyksiä, jotka<br />
ovat vastoin lakia tai hyviä tapo<strong>ja</strong>.” 14<br />
Lain voimassaoloaikana työehtosopimuksia ei juuri solmittu, eikä kysymys työehtosopimuksen<br />
sisällöllisistä rajoista tuolloin herättänyt edes teoreettista kiinnostusta oikeustieteen piirissä. Uuden<br />
TEhtoL:n <strong>ja</strong> työehtosopimustoiminnan käynnistymisen myötä rajoihin jouduttiin ottamaan kantaa<br />
1940-luvun lopulta lähtien. Keskustelun poh<strong>ja</strong>na olivat aluksi abstraktit, työehtosopimuksen<br />
”luonteesta” <strong>ja</strong> asemasta yksityisoikeuden järjestelmässä esitetyt käsitykset. Koska<br />
työehtosopimuksen normimääräyksillä asetettiin velvoitteita toisten noudatettaviksi, niiden<br />
katsottiin olevan poikkeus jo roomalaisesta oikeudesta periytyvästä säännöstä, jonka mukaan<br />
sopimuksen osapuolet eivät voi sopimuksellaan velvoittaa tai sitoa ulkopuolista tahoa eli ns.<br />
tertiusta. Sittemmin ”tertius-doktriiniksi” nimetyn 15 käsityksen mukaan säännöstämiskompetenssin<br />
alaa tuli tästä poikkeuksellisuudesta johtuen tulkita suppeasti. 16<br />
B) 1960-luvun alkuun saakka työlainsäädäntö oli joko puhtaasti absoluuttista (pakottavaa) tai<br />
dispositiivista (tahdonvaltaista). Absoluuttisista säännöksistä ei voida poiketa työntekijän etu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
oikeuksia vähentäen sen paremmin työsopimuksella kuin työehtosopimuksellakaan. Vastaavasti<br />
dispositiiviset säännökset tulevat työsuhteessa sovellettaviksi vain siinä tapauksessa, että toisin ei<br />
ole sovittu; poikkesipa sopimus säännöksestä työntekijän etu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oikeuksia lisäävästi tai<br />
vähentävästi. Kun dispositiivinen säännös on syrjäytettävissä työsopimuksella, seuraa jo TEhtoL<br />
1.1 §:stä, että sama voidaan tehdä myös työehtosopimuksella.<br />
Vuoden 1960 vuosilomalain 17.2 §:ään otettiin ensimmäistä kertaa säännös, jolla kelpuutettiin<br />
poikkeamaan muutoin absoluuttisesta laista eräiltä osin työehtosopimuksella. Sittemmin tällaiset<br />
sopi<strong>ja</strong>puolia nimenomaan työnantajien/työntekijöiden etu<strong>ja</strong> valvovina yhdistyksinä (tai yksittäistä työnanta<strong>ja</strong>a juuri<br />
työnanta<strong>ja</strong>-asemassa). Ks. esim. Sarkko, Työrauhavelvollisuudesta, s. 236–237 <strong>ja</strong> sama, Oikeusvaikutukset, s. 100.<br />
13<br />
Lvk. 1921:11, s. 16–17.<br />
14<br />
Lvk. 1921:11, s. 16.<br />
15<br />
Ks. Bruun, Kollektivavtalet, s. 191–194.<br />
13
Change language