Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot Jaana Paanetoja Ilkka ... - mol.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
IV Loppupäätelmiä<br />
Tässä tutkimuksessa päätehtävänä on ollut selvittää, onko yleissitovissa työehtosopimuksissa sekä<br />
valtion, kunnan <strong>ja</strong> evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksissa määräyksiä, joita niiden<br />
sanamuodon perusteella voitaisiin pitää syrjintälainsäädäntömme vastaisina.<br />
Työehtosopimusmääräyksiä on tarkasteltu yhdenvertaisuuslain 6 §:n <strong>ja</strong> TSL 2:2.1:n<br />
syrjintäkieltojen valossa. Sukupuoli ra<strong>ja</strong>ttiin tutkimuksessa huomioon otettujen syrjintäperusteiden<br />
ulkopuolelle, eikä tutkimuksessa ole myöskään tarkasteltu luottamusmiehiä <strong>ja</strong> muita työntekijöiden<br />
edustajia koskevia määräyksiä.<br />
Tutkimus osoitti, että tarkastelluissa työehtosopimuksissa on erilaisia sanamuotonsa mukaan<br />
syrjiviltä vaikuttavia määräyksiä. Esille tuli pääosin työntekijän ikään, perhesuhteisiin,<br />
vammaisuuteen <strong>ja</strong> terveydentilaan sekä järjestäytymiseen liittyviä määräyksiä. Lisäksi<br />
työehtosopimuksissa oli muutamia ”erikoisuuksia”, joita ei voitu luokitella mihinkään mainituista<br />
pääryhmistä. Yleistäen voidaan todeta, että työehtosopimuksissa ei juuri ole määräyksiä, joiden<br />
perusteella määräaikaiset <strong>ja</strong> osa-aikaiset työntekijät ainakaan välittömästi joutuisivat muita<br />
työntekijöitä huonompaan asemaan. Työsuhde-etujen todetaan siis – lähes poikkeuksetta – määrä<strong>ja</strong><br />
osa-aikaisissa työsuhteissa määräytyvän pro rata temporis -periaatteen mukaan. Merkittävää on<br />
myös se, että työehtosopimuksissa ei ollut työntekijän etnisen tai kansallisen alkuperän taikka<br />
kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella erottelevia määräyksiä.<br />
Tutkimuksesta ei ole suoraan tehtävissä sellaista päätelmää, että kaikki esitetyt määräykset<br />
johtaisivat niitä käytännössä sovellettaessa syrjivään lopputulokseen. Tutkimuksessa on voitu<br />
pääosin tarkastella vain syrjintäolettaman syntymistä. Analysoinnissa on tuotu esiin myös se,<br />
voidaanko sanamuotonsa mukaan syrjivältä vaikuttavaa määräystä kuitenkaan pitää syrjivänä, <strong>ja</strong><br />
hahmoteltu, onko eri asemaan asettamiselle löydettävissä jokin oikeuttamisperuste vai ei.<br />
Vaikka työehtosopimuksista on poimittavissa sanamuotonsa mukaan syrjiviltä vaikuttavia<br />
määräyksiä, ei tuloksia voida pitää hätkähdyttävinä eikä sopimuskäytäntöä erityisen ongelmallisena.<br />
Osa esitetyistä määräyksistä on saattanut jäädä työehtosopimuksiin epähuomiossa tai jonkinlaisina<br />
reliikkeinä, eikä niitä ainakaan liene tarkoitettu syrjiviksi. Eräissä kohdin kysymys saattaa olla myös<br />
epäselvästä esitystavasta, eikä tarkoituksena välttämättä ole ollut se, mitä määräyksen<br />
53